METSÄNOMISTAJAT

8 Omistamani Puolakan tilakoko- naisuus koostuu kolmesta toisiinsa rajoittuvasta tilasta, jotka ovat ol- leet esivanhempieni omistuksessa 1700-luvun alkupuolelta saakka. Tilan kokonaispinta-ala on noin 55 hehtaa- ria. Isäni ja äitini halusivat aikanaan, että tila säilyy suvulla heidän jälkeen- sä ja olen yrittänyt hoitaa asioita niin, että tämä perinne jatkuisi. Itselleni tila siirtyi isäni kuoleman jälkeen äi- tini kanssa tekemälläni kaupalla. Sitä ennen tehdyssä perinnönjaossa tilasta erotettiin kaikille kuudelle lapselle omat rantatontit, jotka ovat pääosin edelleen sisarusteni käytössä. Olen jo useita vuosia pohtinut ja keskustellut perheeni kanssa vaihto- ehdoista siirtää tila seuraavalle suku- polvelle. Kahdella pojallani on oma elämänsä Helsingin seudulla, eivät- kä he aiemmin ole olleet kovin kiin- nostuneita metsänhoidosta ja maan omistamisesta. Olemme kuitenkin vuosien varrella keränneet talkoilla polttopuita hakkuualueilta ja tehneet pienimuotoisia taimikon raivaustöi- tä yhdessä. Kun lopetin työt Espoon kaupungilla toukokuun alussa 2016, istutimme seuraavalla viikolla kol- mestaan noin 5000 kuusentainta ja sitä voidaan pitää merkkinä sukupol- venvaihdosprosessin alkamisesta. Lähtökohtana suunnittelussa oli hoi- taa tilaa yhtenä kokonaisuutena lohko- matta sitä pienempiin osiin. Sovimme, että tilasta muodostetaan metsäyhty- mä ja siinä tarkoituksessa myyn kum- mallekin pojalleni 30 %:n osuuden tila- kokonaisuudesta. Jään alkuvaiheessa osakkaaksi. Tavoitteeni on irtautua kokonaan omistuksesta viimeistään vuonna 2025. Sovimme myös niin, että minulla ja vaimollani olisi elin- ikäinen hallintaoikeus tilan rakennuk- siin. Käytimme metsien arvioinnissa asiantuntijana metsänhoitoyhdistystä ja koko järjestelyssä paikallista Pro- Agrian ammattilaista. Vuoden 2016 syksyllä teimme sukupolvenvaihdos- selvityksen ja siihen liittyen tila-arvion metsistä. Rakennusten arvot määritel- tiin kiinteistöverotietojen perusteella. Sitten asia jätettiin mietintämyssyyn noin puoleksi vuodeksi. Kesällä 2017, kun ajatuksemme asiasta olivat kypsyneet eikä mitään kriittistä tullut esiin, teimme omaisuu- den luovutuksista esikauppakirjan, jonka pohjalta pyysimme ennakkorat- kaisun verottajalta. Maksujärjestely oli tarkoitus tehdä niin, että myönnän pojille koko kauppahinnasta pitkäai- kaisen lainan, jonka takaisinmaksu hoidetaan lähinnä puunmyyntituloil- la. Kauppahinta haluttiin määritellä niin, ettei ostajille tulisi lahjaverovel- vollisuutta. Verottajan ratkaisun pe- rusteella kauppahintaa korotettiin sen verran, että lahjaveroseuraamukselta vältyttiin. Koska olin omistanut tilan yli 10 vuotta ja kyseessä oli perheen si- säinen kauppa, myynti on verovapaa. Pojat maksavat tietysti varainsiirto- veron kauppahinnasta. Järjestelyn seurauksena yhtymälle tulee metsän osuudesta metsävähennyspohjaa, jonka verohyöty on merkittävä. Kaupat tehtiin joulun ja uudenvuo- den välillä ja yhtymä aloitti vuoden 2018 alussa. Tilan paperityöt halusin tehdä aluksi itse mutta sen jälkeen on tarkoituksemme kierrättää niiden tekoa parin vuoden välein. Olemme suunnitelleet tämän vuoden metsän- hoitotöitä, jotka aloitamme, kunhan kevät vähän etenee. Taimikoiden hoi- totöitä ja nuoren metsän raivausta en- siharvennusta varten on tänä vuonna luvassa. Tavoitteena on tehdä nämä työt yhteisillä talkoilla. Kellään meistä ei tunnu olevan kiirettä puukaupoille vaikka puun hinta tällä hetkellä onkin kohtuullinen. Ensiharvennuksia toki on tehtävä suhteellisen pian, mutta niistä ei paljon rahaa kerry. Mielestäni tämä sukupolvenvaih- dosprosessi sujui luontevasti ilman mitään yllätyksiä tai keskinäisiä eri- mielisyyksiä. Järjestely on itseni kan- nalta hyvä siinä mielessä, ettei minun tarvinnut irtautua tilanhoidosta ko- konaan ja saamme asua Puolakassa kuten omassa kodissamme ainakin, marjametsät ja kalavedet sekä kol- me saunaa ovat edelleen käytössä. Siihen liittyy tietysti velvoite hoitaa rakennuksia niin kuin olemme hoita- neet tähänkin asti ja osavastuu myös metsien hoidosta. Uskon, että tällai- nen vaiheittainen sukupolvenvaihdos sopii hyvin myös pojilleni. Heillä on aikaa totuttautua tilanhoitoon ja omat rahalliset kustannukset näyttävät ra- joittuvan varainsiirtoveron maksuun. Heillä ei myöskään ole velvoitetta osallistua rakennusten ylläpitokus- tannuksiin. Ja kun aikaa kuluu, puun- myyntimahdollisuudet lisääntyvät. Odotamme kevättä innolla. Metsätilan sukupolvenvaihdos Puolakka säilyy kotina ja puuhamaana. Pekka Heikkinen / metsänomistaja Kirjoittelin puolitoista vuotta sit- ten tähän julkaisuun palkkatyön ja metsänhoidon yhteensovittamises- ta. Nyt olen ollut puolitoista vuotta eläkkeellä ja kuviot ovat muuttuneet moneltakin osin. Pääsin vuosi sitten Tuusulan valtuustoon ja kunnan- hallituksen konsernijaostoon. Myös muita luottamustoimia on kertynyt, joten aktiviteetteja on aivan sopivas- ti ja kaikenlaiseen harrastamiseenkin on hyvin aikaa.