METSÄNOMISTAJAT

9 Suomessa on kaikkiaan n. 300 000 yli 4 ha:n metsätilaa. Vuosittain n. 15 000 tilaa vaihtaa omistajaa. Näis- tä vapailla markkinoilla myydään n. 3 000 tilaa. Keskimäärin metsä on saman omistajan hallussa noin kaksi vuosikymmentä. Metsätilan siirtyminen jälkipolvil- le vasta perinnön kautta on erittäin yleistä. Läheskään aina vainajalla ei ole testamenttia. Tällöin jää ratkaista- vaksi, miten metsäomaisuus jaetaan. Valitettavan usein pesä jää jakamatta pitkäksi aikaa ja metsätilan hoito ja hyödyntäminen takkuaa. Koska vai- najan viimeistä tahtoa ei ole tiedossa, tilanne on herkullinen myös mehevil- le perintöriidoille, jossa voittajia ovat yleensä ainoastaan asianajajat. Mhy Mänty-Saimaassa sukupol- venvaihdoksiin perehtynyt Seppo Ve- sakoivu kannustaa metsänomistajia nostamaan kissan pöydälle hyvissä ajoin. Kun omai- suudesta päätetään omistusaikana, ei ole luvassa perinnönja- komurheita. Tärke- ää on arvottaa kaik- ki omaisuuserät ja lähteä siltä pohjalta pohtimaan, mitä oikeastaan halu- taan. Haluavatko lapset edes omistaa metsää vai olisiko helpompi myydä tila ulkopuolisil- le ja jakaa rahaa? Miten vahvat tun- nesiteet metsään ovat? Tarvitaan- ko rahaa vielä omaan elämiseen ja halutaanko jo- tain omaisuutta jättää itselle? Vesakoivu ei kannata tapaa, jossa sukupolven- vaihdokset suunnitellaan ns. verotus edellä. – Tärkeintä on tietää, mitä halutaan ja pohtia vasta sen jälkeen verotuksellisesti järkevin tapa toteut- taa sukupolvenvaihdos. Vaihtoehtoja kyllä löytyy. Rahaan ja omaisuuteen liittyvät asi- at ovat monelle hankalia keskustel- tavia. Perheet eivät yleensä puhu tällaisista asioista keskenään. Vesa- koivun tuntuma on, että lähtökohtai- sesti tunneside metsänomistukseen on voimakkaampi vanhemmalla su- kupolvella kuin nuoremmalla. Peril- listen tunnesiteen puuttuminen voi olla kipeä paikka monelle metsätilas- taan luopuvalle, mutta sekin asia on hyvä tietää ennen lopullisia päätök- siä. – Ei kannata ajatella, että ”Liisaa se ei kiinnosta metsä yhtään, joten eiköhän me myydä koko tila sopuhin- taan Lauralle.” Todellisuudessa Liisa voi olla hyvinkin kiinnostunut met- sänomistamisesta, vaikkei olekaan yhtä aktiivisesti sitä ilmaissut kuin sisarensa. Ei pidä olettaa, vaan kysyä suoraan. Tunnesiteen vahvistamiseksi Ve- sakoivu neuvoo ottamaan perilliset mukaan metsätilan hoitoon pienestä pitäen. – Tehkää asioita yhdessä. Käy- kää metsässä, tehkää hoitotöitä yh- dessä, selailkaa metsätaloussuunni- telmaa ja ottakaa jälkikasvu mukaan myös puukauppojen hoitoon. Tunne- side voimistuu ja tieto siirtyy. Anne Rauhamäki Hyvä sukupolvenvaihdos takaa perhesovun Suvi Kokkola / toiminnanjohtaja / Mhy Mänty-Saimaa Metsäkeskuksen tietojen mukaan metsänomistajien keski-ikä on täl- lä hetkellä 62 vuotta. Keski-ikä on noussut viimeisen kolmenkymme- nen vuoden aikana lähes kymmenen vuotta. Suuntaus johtuu pääosin siitä, että edelleen suurin osa met- sätiloista vaihtaa omistajaa suunnit- telematta, vasta edellisen omistajan kuoleman myötä. Anne Rauhamäki