METSÄNOMISTAJAT

16 Tuttua ja uuden opettelua Metsäsanaston askarruttaessa on parasta kääntyä metsäammattilaisen puoleen. Raimo Kauppi työskentelee Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan metsäasiantuntijana Savitaipaleen toi- mistolla. Työuransa hän aloitti Met- sänhoitoyhdistyksessä metsänomista- jien apuna vuonna 1985. -Yleisesti ottaen metsäsanasto on metsänomistajilla aika hyvin hallus- sa. Kokeneemmilla metsänomistajil- le termit ovat usein tuttuja. Uudella metsänomistajapolvella aikaa menee tietysti ensi alkuun uuden opettelus- sa, Raimo kertoo. Kehitysluokat ja hakkuuvaihto- ehdot askarruttavat Metsäsanasto pitää sisällään erilaisia numero- ja kirjainyhdistelmiä, hakkuu- vaihtoehtoja on useita ja muokkaus- sanaankin törmää useassa eri tilantees- sa. Uusia käsitteitä syntyy ja kaikkien termien tunteminen vaatisi jatkuvaa oman sanavaraston päivittämistä. Monipuolinen metsäsanasto Lauri Taipale / Opiskelija / Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Alaharvennus = Harvennusmene- telmä, jossa metsästä poistetaan luon- taisessa kilpailussa hävinneitä pie- nempiä puita ja jätetään kasvamaan parhaat puut. Ensiharvennus = Metsän kiertoajan ensimmäinen hakkuu. Toteutetaan, kun puusto on pituudeltaan noin 12- 16 metrin pituisia kasvupaikasta ja puulajista riippuen. Toimenpiteenä ensiharvennus on erittäin tärkeä, kos- ka oikeaan aikaan hoidettuna, sillä varmistetaan arvokkaan tukkipuun syntyminen. Eri-ikäisrakenteinen = Metsikkö, jossa kasvaa jatkuvasti puita kaikista puiden ikä- ja kokoluokista. Hankintahinta = Puun ostajan met- sänomistajalle maksama kauppahinta, joka sisältää puun arvon sekä puutava- ran hakkuun ja lähikuljetuksen hinnan. Harvennushakkuu = Harvennus, mikä suoritetaan ensiharvennuksesta noin 10-20 vuoden kuluttua. Harven- nuksessa metsästä saadaan jo tukkiko- koisia puita ja jäljelle jääville hyvälaa- tuisille puille avataan lisää kasvutilaa. Kantohinta = Puun ostajan met- sänomistajalle maksama puun hinta pystykaupassa, jossa puun ostaja to- teuttaa puutavaran hakkuun ja metsä- kuljetuksen. Käytetään myös nimitystä kantoraha. Kehitysluokat = Kehitysluokat ku- vaavat metsän puustonmetsänhoidol- lista ja puuntuotannollista tilannetta. Määräytyvät puuston iän, rakenteen ja aiemman käsittelyn perusteella. Kehi- tysluokkia on tällä hetkellä 10 kappa- letta. Luontainen uudistaminen = Uusi puusukupolvi saatetaan alkuun hyö- dyntämällä luonnon omaa siemennys- tä siemenpuiden avulla. Maanmuokkaus = Uudistushak- kuun jälkeinen toimenpide, jossa maanpintaa rikotaan mekaanisesti. Tällöin varmistetaan istutettavalle tai- melle tai kylvettäville siemenille par- haat mahdolliset olosuhteet kasvun alkutaipaleella. Muokkausmenetel- män valintaan vaikuttavat mm. uu- distettava puulaji, uudistamistapa ja kasvupaikka. Metsänviljely = Toimenpide maan- muokkauksen jälkeen, jossa uusi puu- sukupolvi perustetaan, joka istutta- malla taimia tai kylvämällä siemeniä. Istutusputki = Metsänviljelyssä käy- tettävä työväline, jota käytetään paak- kutaimien istutukseen. Tunnetaan myös nimellä pottiputki. Säästöpuu = Tavallisesti päätehak- kuun yhteydessä hakkuualueelle jä- tettävä yksittäinen puu tai puuryhmä, jolla pyritään edistämään luonnon monimuotoisuutta. Uudistushakkuu =Tunnetaanmyös nimellä päätehakkuu. Puuston tila- vuuskasvun tyrehtyessä suoritettava hakkuu. Hakkuun jälkeen suoritetaan sopiva maanmuokkaus ja metsä uu- distetaan joko viljellen tai luontaisen uudistamisen kautta. Verhopuusto = Taimikon suojaksi jätetty kookkaampi puusto. Erityisesti kuusen taimikon hallasuojaksi voidaan jättää lehtipuista verhopuusto. Yläharvennus = Harvennusmene- telmä, jossa poistetaan vallitsevan lat- vuskerroksen puita (isoimpia puita). Piirrokset Pasi Rahikainen 3. Metsäala kätkee sisäänsä paljon sa- noja ja termejä, joihin ei välttämät- tä arkielämässä törmää. Kokeneille metsänomistajille useat käsitteet ovat tuttuja, kun taas uusille metsän- omistajille uusia ja ihmeellisiä. Läh- detään selvittämään, kuinka hyvin metsäsanasto on metsänomistajilla hallussa.