METSÄNOMISTAJAT

9 Vesistöt: Lannoituksissa jätetään reilut suojakaistat vesistöjen ja metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen varteen. Kemialliset lannoitteet levitetään ainoastaan sulan maan aikana. Pohjavesialueilla ei lannoiteta lainkaan. Metsien keräilytuotteet: Lannoitusten on todettu lisäävän sieni- ja marjasatoa. Luomusertifioiduissa metsissä lannoitusta ei sallita. Hiilen sitoutuminen: Puusto sitoo yhteyttämisen kautta hiilidioksidia itseen- sä ja varastoi sitä itseensä. Lannoitteiden valmistuksessa, kuljetuksessa ja levityksessä vapautuu hiilidioksidia 1/15 siitä, mitä lannoituksen avulla saatava puun lisäkasvu si- too. Lannoitus on siis ilmastoteko parhaimmasta päästä. Metsän terveys: Juurikäävän vaivaamia alueita ei kannata lannoittaa. Sai- raat puut eivät pysty hyödyntämään lannoitteita. Tervei- siin metsiin lannoitus ei tuo juurikääpää. On todettu, että lannoitus voi lisätä lumenmurtoja ja myrskytuhoja muutaman vuoden ajan lannoituksesta. Oi- kea-aikaisella harvennuksella ja lannoituksen ajoituksella riskiä voidaan vähentää. Lannoitus ei estä sieni- ja hyönteistuhoja, mutta auttaa puustoa elpymään tuhon jälkeen. Joitakin kasvuhäiriöitä aiheuttavia ravinneongelmia, ku- ten boorinpuutetta, hoidetaan lannoituksella. Riista: Lannoitus lisää pintakasvillisuutta ja näin ollen myös riis- tan ravintokasveja. Myös marjasadon lisääntyminen hyö- dyttää riistaa. Puun laatu: Lannoitus nopeuttaa puuston järeytymistä. Järeästä puusta saadaan suurempi osuus parhaiden laatuluok- kien sahatavaraa kuin ohuesta rungosta. Tutkimusten mukaan lannoitus vaikuttaa puuaineen tiheyteen ja lujuuteen vain vähän. Lannoitetussa puus- sa vaalean kevätpuun osuus tummaan kesäpuuhun nähden lisääntyy hiukan. Kevätpuun osuuden lisään- tyessä pienenee puuaineen tiheys noin 2–5 %. Lannoitusmenetelmiä on mietitty ja pyritty kehittämään tehokkaimmiksi niin, että kustannukset eivät olisi niin suuria ja työ olisi mahdollista tehdä milloin vain, eikä tarvitsisi miettiä maapohjan kantavuutta. - Jos vain te- kijä ja kalusto löytyy, kevyen kaluston maalevityksiä tekevälle yrittäjälle riit- täisi varmasti lannoituskohteita, vink- kaa Penttinen. Lannoitus kannattaa Eläköitynyt pitkänlinjan metsän- omistaja Pentti Sopanen lannoitti lähes kaikki omat metsänsä ja suku- polvenvaihdoksen jälkeiset metsän- omistajatkin ovat tyytyväisiä Sopasen päätökseen lannoittaa. - Päätin lannoittaa metsäni ja osa ehdittiin lannoittaa kahdesti. Kas- vu on lisääntynyt ja latvat näyttävät terveemmiltä. Etenkin turvemaalla, johon kopteri levitti tuhkaa, männi- köihin tuli lisää neulasia ja metsä on vehreämpää kuin aiemmin, sanoo So- panen. Kun puusto järeytyy, tukkiosuus kasvaa ja tämä tarkoittaa suurempaa kantorahatuloa metsänomistajalle. Etenkin metsänomistajat, jotka kasvat- tavat metsää taloudellinen tyyli edellä, lannoitus voisi olla oikea sijoitus. - Metsästä kannattaa ottaa maksi- maalinen tuotto, joka tarkoittaa sitä, että metsät hoidetaan ja pidetään kun- nossa. Oikea aikaiset harvennukset ja niiden jälkeen tehdyt lannoitukset lisäävät metsän tuottoa ja lyhentävät kiertoaikaa. Mielestäni on viisaam- paa, että raha kasvaa metsässä kuin se, että se seisoo pankkitilillä, päättää Sopanen. Antti-Ville Salomaa Helikopterilannoitukset ajoittuvat usein kesään. Lannoituksen vaikutuksia: