METSÄNOMISTAJAT

12 Paljonko lahopuuta on? Lahopuun määrää on seurattu 1990-luvulta lähtien. Edellisen Valtion metsien inventoinnin (VMI12, 2017) mukaan lahopuuta on metsämaalla keskimäärin 5,8 kuutiometriä hehtaa- rilla, suojelualueilla jopa kolminker- tainen määrä. Määrät ovat kasvaneet Etelä-Suomessa jatkuvasti niin talous- metsissä kuin suojelualueilla. Edelli- sestä inventoinnista määrä on kasva- nut valtakunnallisesti 16 prosenttia. Pohjois-Suomessa ei ole ollut viime vuosina laajoja myrskytuhoja, ja si- ten lahopuujatkumo on heikentynyt. Vaikka lahopuun määrä onkin pohjoi- sessa vähentynyt sekä talousmetsissä että suojelualueilla viidellä prosentil- la, on sitä yhä kaksinkertainen määrä etelään verrattuna. Miten lahopuuta lisätään? Metsäsertifioinnin kriteerit velvoit- tavat jättämään hakkuissa säästöpui- ta. Tämä selittää merkittävän osan lahopuun lisääntymisestä. Metsis- tämme noin 90 prosenttia kattavan PEFC-sertifioinnin kriteerien mukaan hakkuissa tulee jättää joka leimikkoon vähintään 10 kappaletta säästö- tai runkolahopuita. Säästöpuiden pitää olla rinnankorkeudelta vähintään 10 cm paksuja. Runkolahopuustolla tarkoitetaan rinnankorkeusläpimital- taan yli 20 cm paksuja keloja ja mui- ta kuolleita pystypuita, pökkelöitä ja maapuita. Fiksua talousmetsien luonnon- hoitoa harjoitettaessa säästöpuut kannattaa keskittää ryhmiin, joissa kaikki puut säästetään. Näin ryhmän erilajiset, -kokoiset ja -ikäiset puut muodostavat kuollessaan monimuo- toisen lahopuujatkumon. Kaatunei- takaan säästöpuita ei siis saa korjata pois. Nehän ovat säästöpuita. Lahopuuta lisätään myös säästä- mällä metsänhoidossa olemassa ole- vaa lahopuuta, lukuisien eri hank- keiden myötä hakkuissa, ja vaikkapa tekopökkelöinä sähköjohtojen vieri- metsien käsittelyissä. Toimintatapoja voidaan ja pitää yhä kehittää: varsin- kaan järeää lahopuuta ei tulisi kerätä energiapuuksi. Mitä lahopuulle kuuluu? Onko se riski? Markus Nissinen / ympäristöasiantuntija / MTK metsälinja Kuollut, lahoava puu on erityisen merkittävää metsäluonnon monimuotoisuudelle. Se toimii elinympäris- tönä ja ravintona jopa 5000 metsälajille. Lahopuulajit ovat arvokkaita, koska ne turvaavat metsäluonnon toimintaa osallistumalla hajotukseen ja ravinteiden kiertoon. Pitkälti lahopuun ansiosta Suomen luonnon uhanalaisarvion (v. 2019) mukaan metsälajeilla sujuu kaikista elinympäristöistä parhaiten. Lahopuuhun liittyy toki myös riskejä. Järeä lehtilahopuu. Anne Rauhamäki Anne Rauhamäki Lahopuuta metsämaalla.