METSÄNOMISTAJAT

10 Metsälannoituksilla pyritään kor- jaamaan maaperän ravinnetasapai- noa, joko lisäkasvun aikaansaami- seksi tai kasvun palauttamiseksi normaalille tasolle. - Taloudellisen hyödyn lisäksi metsälannoitus on hyvä ilmastoteko, kertoo Metsänhoi- toyhdistys Mänty-Saimaan metsäasi- antuntija Johanna Kuikka. Puuston lisääntyvän kasvun myötä metsän hiilensidonta lisääntyy, parhaimmil- laan puuston lisäkasvu voi sitoa jopa 10 000 kiloa hiiltä hehtaarille. Kivennäismailla puiden kasvua hidastaa yleensä typen puute, tur- vemailla puolestaan fosforin ja kali- umin puute. Lisäksi molemmilla voi olla puutosta boorista. Metsän ravin- netasapainoa korjaavasta lannoituk- sesta käytetään termiä terveyslan- noitus. Terveyslannoituksia tehdään sekä kivennäis- että turvemaille. Kivennäismaille levitetään ter- veyslannoituksena yleensä kemial- lista lannoitetta, joka sisältävät sekä typpeä että booria. Turvemaiden lannoituksessa suositaan tuhkaa, koska se sisältää kaikkia tarvittavia ravinteita, kuten booria, kaliumia ja fosforia. Terveyslannoitus vaikuttaa met- sän kasvuun kivennäismailla jopa 15 vuotta ja turvemailla tuhkalannoitus jopa 30 vuotta. Terveyslannoituksen avulla saatava puuston lisäkasvu on noin 35-40 kuutioita hehtaarille lan- noitteen vaikutuskauden aikana. Ravinnevajeen voi nähdä puustosta Lannoituksen tarvetta voi pää- tellä puiden ulkonäön perusteella. Monilatvaisuus, kuolleet latvat sekä muutokset neulasissa ilmentävät ra- vinne-epätasapainoa. Epäilty ravin- ne-epätasapaino voidaan todentaa neulasanalyysillä. Neulasanalyysi on usein tarpeellinen lopullisen lan- noitustarpeen määrittämiseen sekä lannoitetyypin valitsemiseen. Useita levitystapoja Metsälannoitus voidaan suorittaa lentolevityksenä, levityslaitteella varustetulla metsäkoneella, maatalo- ustraktorilla tai mönkijällä, pienillä alueilla levittäminen on mahdollista tehdä myös käsin. - Meillä Metsänhoitoyhdistys Män- ty-Saimaalla lannoitukset tehdään lentolevityksenä, kertoo Kuikka. Lentolevitys onkin suurilla pinta- aloilla kannattava lannoitustapa, eikä siinä tarvitse ottaa huomioon maapohjan kantavuutta. Lento- levityksiä aletaan suorittaa, kun lannoitettavien kuvioiden koko- naispinta-ala on yli 10 hehtaaria. Lentolevityksen kannattavuutta pa- rantaa lannoituskuvion läheinen si- jainti lannoitteiden varastopaikkaan, suositeltavaa olisi enintään 1,5 kilo- metrin lentomatka varastopaikalta lannoituskohteelle. Kaikki hyöty irti lannoituksesta Kuten muutkin metsätalouden me- not, voidaan lannoitus huomioida metsäverotuksessa. Lannoituskus- tannukset on mahdollista vähentää kokonaan hoitomenona metsävero- tuksessa jo lannoitusvuoden aikana. Kemera-tukea voi saada metsän terveyslannoitukseen tuhkalla tai boorilla. Kohteille, joissa maape- rän alhaisen ravinnemäärän vuoksi puuston kasvu on taantunutta. Tuki kattaa 30% lannoituksen ko- konaiskustannuksista ja sitä voidaan myöntää kohteille, joilla on kiinni- tetty erityisesti huomiota lannoituk- sen ympäristövaikutusten haittojen ehkäisyyn. Kuten monissa muissa Kemera-tuen työlajeissa on lannoi- tuksessakin yksittäisen kuvion pinta ala oltava yli 0,5 hehtaaria ja käsitel- tävän alueen kokonaispinta-ala vä- hintään 2 hehtaaria. Helikopterilannoitus Hyvällä metsänhoidolla on suuri merkitys metsän kasvulle, kaikissa tapauksissa se ei kuitenkaan riitä. Kasvun kannalta olennaista on myös maaperän riittävä ravinnemäärä. Ravinnepuutokset aiheuttavat huomattavaa tappiota puuston kasvussa. Timo Kontunen | Metsätalousinsinööriopiskelija | Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Terveyslannoituksella ryhtiliike puuston kasvulle Johanna Kuikka