METSÄNOMISTAJAT

12 Metsitystuella tuetaan joutoaluei- den metsittämistä. Joutoalueet ovat alueita, jotka eivät ole maatalousmaa- ta eivätkä metsämaata. Tukea ei saa maiseman tai luonnon monimuotoi- suuden kannalta tärkeiden avoimien alueiden metsitykseen. Metsitystukea myönnetään niin sa- nottujen joutoalueiden, kuten maa- talouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja käytöstä poistunei- den turvetuotantoalueiden metsittä- miseen. Aktiivisessa viljelyssä olevia peltoja ei ole tarkoitus metsittää. Tuen saamisen ehtona on, että peltoala ei ole saanut maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen. Tukiehtojen mukaan metsitettävän alan tulee olla vähintään 0,5 hehtaaria suuruinen, yhtenäinen ja keskimäärin vähintään 20 metriä leveä ala. Alan tulee olla luontaisesti ja vesitalou- deltaan metsänkasvatukseen sopiva. Metsitystukea ei saa, jos alan metsit- tämiseen on jo aiemmin myönnetty rahoitus. Suomessa metsitykseen soveltuvia joutoalueita on arvioitu olevan noin 120 000 hehtaaria. Tämä vastaa suun- nilleen vuosittain uudistettavaa met- säpinta-alaa. Tukea yhteensä enintään 2900 euroa hehtaarille Tuki muodostuu kiinteästä kustan- nuskorvauksesta sekä hoitopalkki- osta ja perustuu keskimääräisiin las- kennallisiin kustannuksiin hehtaaria kohden. Tuen määrä olisi entisillä turvetuo- tantoalueilla 1000–1500 euroa hehtaa- rilta ja muilla joutoalueilla 1500–2000 euroa hehtaarilta. Tämän lisäksi mak- setaan hoitopalkkiota 900 euroa/ hehtaari siten että ensimmäinen erä (450 € ) maksetaan 2. vuonna ja toinen samansuuruinen erä 8. vuonna metsi- tyksen jälkeen. Kun rahoituspäätös on saatu, met- sitystoimenpiteet pitää suorittaa tu- kipäätöstä seuraavan toisen kalenteri- vuoden loppuun mennessä. Metsitys toteutetaan istuttamalla tai kylvämäl- lä, turvepohjaiset entiset peltomaat kuitenkin vain istuttamalla. Tervetullut kannuste maanomistajille - On hyvä, että joutomailla oleva potentiaali niin puuntuotantoon kuin hiilen sidontaan saadaan käyttöön. Uusi tukijärjestelmä tuo tähän terve- tulleen kannusteen maanomistajille, iloitsee MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä . MTK:n tavoitteena oli, että tu- kijärjestelmä olisi mahdollisimman selkeä ja ottaisi huomioon mahdol- lisimman monentyyppiset kohteet. - Maanomistajien kannattaakin tarttua tilaisuuteen ja katsoa, josko omilta mailta sopivia kohteita löytyisi, Jylhä kannustaa. On kuitenkin syytä ottaa huomi- oon, että ELY-keskus antaa kaikkien kohteiden luontoarvoista ja näiden tukikelpoisuudesta lausunnon. - Kan- nattaa siis varmistaa etukäteen, että kohde ei ole esimerkiksi arvokas pe- rinnebiotooppi tai uhanalaisten lajien esiintymispaikka, ennen kuin pitem- mälle meneviä suunnitelmia ryhdy- tään laatimaan, Jylhä muistuttaa. Lisää metsiä ja hiilinieluja Metsitystuen tavoitteena on lisätä metsiä ja vahvistaa hiilinieluja. Tuella tulisi saada aikaan pysyvä metsäala, joten metsitystukea ei myönnetä esi- merkiksi joulukuusiviljelmille. Metsi- tettyä aluetta tulee hoitaa ja säilyttää metsämaana vähintään kymmenen vuotta. Tukea myönnettäessä otetaan huo- mioon muun muassa luonnon moni- muotoisuus, maaseutumaisema, vesi- talous ja kaavarajoitteet. Metsäkeskus pyytää näistä ELY-keskukselta lau- sunnon. Tukea ei esimerkiksi saa ym- päristö- ja luontoarvoiltaan merkittä- vien alueiden, kuten niittyjen, ahojen, ketojen ja hakamaiden metsittämi- seen. Metsitettävillä aloilla edistetään myös monimuotoisuutta, esimerkiksi kasvattamalla useampia puulajeja. Metsitystukea koskeva laki on voi- massa vuoden 2023 loppuun. Metsi- tystukea haetaan Metsäkeskuksestaja tukien haku avautuu 1.3. Metsitystä ei saa aloittaa ennen tukipäätöksen saamista. Metsänhoitoyhdistykset auttavat tuen hakemiseen liittyvissä asioissa. Joutomaiden metsitykseen saa nyt tukea Metsitystukea koskeva laki tuli voimaan vuoden alusta. Metsitystukea voi hakea 1.3. alkaenMetsäkeskuksesta. Teksti: Anne Rauhamäki Aleksi Mustonen