METSÄNOMISTAJAT

18 Kaksi poikkeuksellisen pitkää työuraa päättyy kevättal- vella, kun Mhy Mänty-Saimaan toimihenkilöt, Kyösti Kil- junen ja Tuomo Kontinen, siirtyvät viettämään eläkepäiviä. Kontisella yli 40 vuotta metsänhoitoyhdistyksessä Kontisen metsänhoitoyhdistysura sai alkunsa syksyllä 1980 Jaalan metsänhoitoyhdistyksessä. Syksyllä -83 hän siirtyi Ristiinan metsänhoitoyhdistykselle. Pitkään taipa- leeseen yksityismetsätalouden parissa on mahtunut paljon. - Ennen vanhaan vuoden kierto noudatti töissä tiettyä sykliä. Syyskuusta vuodenvaihteeseen tehtiin leimikoita. Merkattiin harvennettavia puita leimakirveellä tai maalil- la. Talvella hiihdettiin katsomassa tulevia taimikonhoito- kohteita ja toukokuussa ajettiin taimia. Nykyään leimikonteko on ympärivuotista, kuten mel- kein kaikki muukin taimien istutusta lukuun ottamatta, Kontinen kertoo. Työnkuva on muuttunut muutenkin. - Ajattelepa omaa työpäivääsi ilman kännykkää ja tieto- konetta. Myös puukauppa on muuttunut. - Aikanaan mhy teki melkein kaikki leimikot ja hankintahakkaajia oli paljon. Tänä päivänä hankintahakkaajat ovat vähissä ja kaikki puuta ostavat tahot tekevät leimikoita. Kontisen työura ei ole ollut pelkkää perinteistä metsä- neuvojan työtä. - Yksi kevät ei ollut koivukuidulle menek- kiä ja olimme hakkuuttaneet sitä tienvarteen satoja motteja. Hakattiin niitä sitten kevät toimihenkilöporukalla kirveellä klapeiksi ja saatiin ne myytyä. Jälkiviisaana ne olisivat kyl- lä menneet kaupaksi koivukuitunakin kesän jälkeen. Kontinen on ollut uranuurtaja metsänhoitoyhdistysten kiinteistövälitystoiminnassa. Hän on yksi ensimmäisiä LKV-tutkinnon suorittaneita metsänhoitoyhdistysken- tässä. Tutkinto on vuodelta -91. - Silloisella Järvi-Suomen Metsänomistajaliitolla oli puunhankintayhtiö Etelä-Savon Metsäpalvelu Oy. Yhtiö teki puun vientikauppaa ja kun vientikauppa lopetettiin, yhtiö jäi pöytälaatikkoon, josta se sitten elvytettiin kiinteistövälitysyhtiöksi. - Sapattisen Ari, joka oli mhy-kentän ensimmäinen LKV- tutkinnon suorittanut, hoiteli liiton alueen pohjoispuolen. Oma alue ulottui Pertunmaalta Sulkavalle. Oltiin kyllä aika noviiseja ja apuja ei saanut. Itse selvitettiin asiat ja pärjättiinkin kyllä ihan hyvin. Osin ehkä tuurilla ja tietä- mättömyydellä, Kontinen veistelee. Metsänkäsittely on muuttunut 40 vuoden aikana. Aiem- min päätehakkuut olivat pitkälti puuston ikään sidottu- ja. - Nykyään metsänomistaja voi tehdä omaisuudellaan melkein mitä vaan. Tästä huolimatta metsänomistajilla on pysynyt järki mukana. Vaikka voitaisiin uudistaa vaikka kuitupuukokoisia metsiä, niin ei kuitenkaan tehdä, Konti- nen huomauttaa. Kontinen on tullut tunnetuksi hyvänä kuuntelijana niin metsänomistajien kuin työkavereidenkin keskuudessa. Uusille metsäammattilaisille Kontinen antaakin hyvän neuvon. - On tärkeää osata asettua metsänomistajan ase- maan ja kuunnella hänen tarpeitaan ja näkemyksiään her- källä korvalla. Metsään ja metsänomistamiseen liittyy pal- jon tunnepitoisia asioita. Metsänomistajia Kontinen kannustaa käsittelemään metsiään - Hyvällä metsänhoidolla pidetään hiilinielu kunnossa. Ja asiakkaille kuuluu iso kiitos menneistä vuo- sista! Te mahdollistatte toimintamme. Työt Suomenniemen ja Ristiinan metsissä jatkuvat uusin voimin Teksti ja kuvat: Suvi Kokkola | toiminnanjohtaja | Mhy Mänty-Saimaa Tuomo ja Bedford J6 vuosimallia -62 Metsäiltamien valmisteluissa. Kyydissä pitkäaikainen työkaveri Tuula Hietanen. Suomenniemen Myllysilta on Kiljuselle tuttu paikka paitsi metsätaito- kilpailuista niin eritoten Suomenniemen urheilijoiden myötä.