Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan jäsenlehti 1/2022 • 6.4.2022 Pasi Rahikainen Sivut 4 – 5 Puukaupassa maltti on nyt valttia Sivu 8 Metsätiedon oltava ajankohtaista Seppo Miettunen Johanna Kuikka Sivut 16 – 17 Tuhkalannoitusta omin neuvoin
2 PÄÄKIRJOITUS Suvi Kokkola | toiminnanjohtaja | Mhy Mänty-Saimaa Risukot kuntoon Metsänomistajille suunnatun Metsätutka-kyselyn mukaan puunmyyntipäätökseen vaikuttaa eniten metsäsuunnitelman hakkuuehdotukset ja toiseksi eniten puun hinta. Tälle vuodelle metsänomistajien hintaodotukset ovat kovat. Eniten hinnannousua odotetaan energia- ja kuitupuulle. Tämä on looginen seuraus Venäjän tuonnin tyrehtymiselle. Myös tukkipuuhun kohdistui hinnannousuodotuksia. Kun tarkastellaan sahatavaran ja kemiallisen metsäteollisuuden tuotteiden vientihintoja, voidaan nopeasti tehdä johtopäätös, että maksukykyä puulle kyllä löytyy. Venäjältä tullutta puuta pyritään korvaamaan kotimaisella. Tämä on erinomainen uutinen. Ruohonjuuritasolla on kuitenkin ensi hätään joitakin haasteita. Polttoaineiden ja muiden öljypohjaisten tuotteiden hinnannousu, ureapohjaisten tuotteiden saatavuusongelmat, varaosien saatavuus jatkossa, ym. herättävät huolta ja lisäävät kustannuksia. Ajan saatossa tilanne osin korjaantunee. Mikäli taimikonhoitomäärät jatkavat vähenemistään, haasteena on pian myös tulevat harvennuskohteet. Pääsääntöisesti taimikko kaipaa raivaussahaa kaksi kertaa ennen ensiharvennusta, mutta on paljon kohteita, joissa ei uudistamistöiden jälkeen ole käyty lainkaan. Näistä kohteista ei taiota ihmeitä. Nyt kun puulla on hyvä kysyntä ja kauppaa tultaneen käymään pirteästi, kannattaa ehdottomasti sijoittaa siivu takaisin metsään. Taimikonhoitoihin kannattaa aina panostaa ja lannoituskaan ei ole kokonaan poissuljettu. Kemiallisten metsälannoitteiden aika ei ole nyt, mutta tuhka- ja boorilannoituksen hinta ei ole merkittävästi noussut. Samaan aikaan, kun hoidamme nuoria metsiämme kasvukuntoon, on hyvä muistaa myös metsien monimuotoisuus. Osa metsistämme on aina jäänyt ja tulee jatkossakin jäämään käsittelyn ulkopuolelle. Voimme myös aktiivisesti lisätä monimuotoisuutta metsänkäsittelyn yhteydessä.
3 PUHEENJOHTAJAN PALSTA …että tämäkin piti vielä nähdä… Raimo Laitinen | puheenjohtaja | Mhy Mänty-Saimaa Koko maailma järkyttyi, kun Venäjä aloitti 24. helmikuuta hyökkäyksen Ukrainaa vastaan. On helppo yhtyä Suomen hallituksen kantaan, jolla tuomitaan jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittamat sotilaalliset toimet ja tuetaan vankasti Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta. Ei tämä ihmiskunta näytä oppivan mitään ja sovussa eläminen ei tunnu sopivan kaikille sitten millään… Ukrainan sota generoi monimuotoiset sanktiot Venäjälle ja heijastuu monin tavoin myös suomalaisiin yrityksiin ja käytännössä kaupalliset suhteet Venäjään katkesivat. Metsäteollisuudelle ja energiantuotannolle tämä tarkoitti puun tuonnin tyrehtymistä ja luonnollisesti PEFC- ja FSC-sertifioinnin perusteiden katoamista venäläiseltä puulta ja puutuotteilta. Puuntuonti Venäjältä ei edusta kovin merkittävää osuutta Suomen puunkäytöstä, joten tarvittavan puun saa ostettua helposti Suomesta tarvitsijoiden niin halutessa. Toki ilmeinen energiapuun lisääntyvä tarve tarkoittaa sitä, että taimikoiden varhaishoitokohteet kuten nuoren metsänkin kohteet kannattaa laittaa kuntoon pikimmiten. Apua tähän saa Mhy Mänty- Saimaan asiantuntijoilta! Ottakaapa yhteyttä! Huomattavasti laajempi vaikutus näyttäisi olevan erilaisilla pakotteilla omavaraisuuteen, huoltovarmuuteen ja perustuotannon toimintaedellytyksiin. Vilpitön kunnioitukseni kaikille niille perustuotannon tuottajille, jotka jaksavat huolehtia omavaraisuudestamme tänäkin päivänä! Mustalla ja synkällä pilvellä toki on hopeinen reunus siltä osin, että suomalaisille ( kuten eurooppalaisillekin ) tyypillinen sinisilmäisyys ja naivi suhtautuminen maailmaan saa siipeensä ja pakottaa huomioimaan reaalimaailman. Toivoa sopii, että myös EU- metsästrategiassa ja suojelukeskeisissä säädösehdotuksissa hiljalleen huomioidaan myös vuosia mhy- kentän esillä pitämät ja vaatimat sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus eikä keskitytä pelkästään ekologisiin näkökulmiin. Saas näkee, löytyykö laajakatseisuutta ja kokonaisuuden hahmotuskykyä. Juuri nyt ei hyvältä näytä! Kevätaurinko hellii meitä kaikkia ja luo uuden kasvun edellytyksiä sekä innostuneisuutta uuden kasvukauden alkaessa. Hetken kuluttua vanha kunnon yhteyttäminen sitoo hiilidioksidia valtoimenaan, hiilivarasto ( puusto ) kasvaa noin miljoonalla kuutiometrillä joka päivä ja pellot viheriöivät suomalaista ruokaa niin suoraan ruokapöytään kuin ravinnoksi ruokaketjuunkin. Ja samalla sadat tuhannet suomalaiset saavat leipänsä suoraan tai välillisesti perustuotannon jalostusketjuissa. Tämä olisi syytä muistaa kaikissa jalostusketjuissa raaka-aineita hankittaessa ja hankintahinnoista neuvoteltaessa. Tuottajille pitää maksaa asiallinen korvaus, joka mahdollistaa myös investoinnit sekä asianmukaisen palkan kovasta työstä. Vain näin turvataan suomalainen jalostusketju ja työpaikat niin metsä-sekä elintarviketeollisuudessa kuin muussakin maaseutuyrittäjien raaka-aineita jalostavassa yritystoiminnassa. Aurinkoista kevättä ja hyvää, satoisaa kesää! Raimo
4 PUUKAUPPA Puun tuonti Venäjältä on tässä tilanteessa mahdotonta Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan johdosta. Venäjälle asetettujen pakotteiden myötä kaupankäynti vaikeutuu. Metsä- ja energiayhtiöt ovat ilmoittaneetkin lopettavansa puun tuontia Venäjältä. Myös Venäjän PEFC sertifioitu puu on luokiteltu konfliktipuuksi. Raakapuun lisäksi sahatavaran ja puutuotteiden tuonti Venäjältä ja Valko-Venäjältä EU-maihin tyssää. Näillä on suuri vaikutus koko metsäsektorille. Metsänomistajien kannattaa katsoa markkinoiden kehittymistä nyt rauhassa. Kotimaasta löytyy riittävästi puuta markkinoille. Puukauppojen valmistelu, kilpailutus ja korjuun valvonta metsänomistajien etujen mukaisesti metsänhoitoyhdistysten kautta ovat ainoat keinot luoda oikeudenmukainen ja toimiva puumarkkina tässäkin tilanteessa. Puun tuonti mahdollista korvata kotimaisella puulla Puun tuonti Venäjältä on tullut tiensä päähän. Ukrainan sodan myötä kaupankäynti Venäjän kanssa on moraalitonta ja käytännössäkin lähes mahdotonta. PEFC-sertifiointijärjestelmä on määrittänyt Venäjän puun konfliktipuuksi, joka ei täytä kestävän puuntuotannon kriteerejä. FSC-sertifiointijärjestelmä ei ole vielä ottanut virallista kantaa Venäjän ja Valko-Venäjän puuhun. Metsäyhtiöistä puun tuonnin alasajosta ovat ilmoittaneet Stora Enso ja Metsä Group. UPM:n kemiallisen teollisuuden lakon johdosta Venäjän tuonti on muutenkin ollut alkuvuoden katkolla, joten UPM ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä puun tuonnista. UPM:n lakon vaikutukset Suomen puunhankinnassa ovat kuukausittain lähes samaa suuruusluokkaa kuin mitä Venäjän puun tuonti Puukaupassa maltti on nyt valttia Puun tuonti Venäjältä loppuu – Kotimaisen puun tarve kasvaa Kalle Karttunen | tutkimuspäällikkö | Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
5 kokonaisuudessaan on. Venäjän puun tuonti oli viime vuonna yhteensä 9 miljoonaa kuutiometriä, joka kattaa suurimman osan puuntuonnin kokonaisuudesta Suomeen (12 M.m3). Venäjän puun tuonnista 4 miljoonaa kuutiometriä on koivukuitua ja toiset 4 miljoonaa kuutiometriä haketta. Pyöreän havupuun tuonti olikin määrä loppua vuoden vaihteeseen Venäjän itse asettamien tuontirajoitusten johdosta. Hakkeesta vajaa 2 miljoonaa kuutiometriä on arvioitu suuntautuvan suoraan energiakäyttöön. Suurimmat vaikutukset puun tuonnin loppumisesta Venäjältä kohdistuukin koivukuituun ja energiahakkeeseen erityisesti Itä-Suomessa. Tällä on toki suuret vaikutukset koko Suomen logististen puuvirtojen uudelleen järjestäytymiseen. Koivukuidun tuonnin on sanottu olevan Suomen puumarkkinoita täydentävä puutavaralaji. Sen saatavuutta sekapuuna on pidetty haastavana. Koivukuidun tuontia on pidetty perusteltuna, koska se lisää investointien kautta muun puun käyttöä Suomessa. Tämä on ollut osin yksipuolinen näkemys asiasta. Koivua on saatavilla Suomesta kuitenkin hyvin. Koivun osuus uusimman VMI mittauksen mukaan Suomen puuvaroista on 418 miljoonaa kuutiometriä. Vuotuinen kasvukin on ollut pitkään lähes 20 miljoonaa kuutiometriä, kun kotimaiset hakkuut ovat olleet keskimäärin puolet kasvusta, 10 miljoonaa kuutiometriä. Lyhyellä aikavälillä koivukuitua on kotimaasta saatavissa. Pidemmällä aikavälillä pitää panostaa puuston kasvuun ja koivun osuuteen metsänhoidossa. Energiakäyttöön kohdistuvan hakkeen määrä Venäjältä on ollut kohtuullisen suuri, parikymmentä prosenttia, jos sitä verrataan metsähakkeen kotimaiseen käyttöön. Suurin ongelma saatavuudessa voi kohdistua yksittäisiin voimalaitoksiin erityisesti Itä-Suomessa. Toisaalta nuoren metsän harvennusrästit ovat olleet pitkään tiedossa. Haasteena voi olla korjuukaluston riittävyys. Metsänhoitoyhdistyksien rooli puukaupan toimivuudessa ratkaiseva Metsänhoitoyhdistykset suurimpana palveluntarjoajana ajavat yksityismetsänomistajien etua. Yksityismetsänomistajilla on ratkaiseva rooli puun tarjonnasta Suomessa. Kotimaisesta puun käytöstä yli 80 prosenttia on yksityismetsänomistajien puuta. Metsänhoitoyhdistyksien rooli korostuu puuntuonnin romahtamisen myötä. Metsänhoitoyhdistyksien kautta puukaupan valmistelu ja kilpailuttaminen ovat ainoita keinoja, jotka voivat ylläpitää Suomessa yksityismetsänomistajien puukauppojen oikeudenmukaista kohtelua. Metsänhoitoyhdistyksien jäsenenä metsänomistaja on koko puukaupallisen edunvalvonnan piirissä. Metsänhoitoyhdistyksien korjuupalvelulla on keskeinen rooli puuntuonnin kannalta tärkeimpien korvattavien puutavaralajien, koivukuidun ja energiapuun, saatavuuden mahdollistamisessa. Metsänomistajat voivatkin olla rauhallisin mielin turvautumalla metsänhoitoyhdistyksien palveluihin, vaikka maailma tuntuukin muuten tällä hetkellä kuinka turvattomalta. Päivitettyjä tilastoja puumarkkinoilta ja metsäteollisuudesta, metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppojen hintatilastot sekä Luonnonvarakeskuksen puukaupan viikkotilastot löydät osoitteesta https://www.mtk.fi/ puumarkkinat Kalle Karttunen
6 MTK:n Metsänomistajat on tehnyt poikkeuksellisen paljon töitä Brysselissä ja pyrkinyt vaikuttamaan valmistelussa oleviin, suomaiseen metsätalouteen voimakkaasti vaikuttaviin asiakokonaisuuksiin. Koska EU:lla ei ole suoranaista päätösvaltaa jäsenvaltioidensa metsien käsittelyyn, on se ottamassa metsiä haltuun muun sääntelyn varjolla ja kautta. Yhteistä näille hankkeille on valmistelun olematon metsäasiantuntijuus ja se, että metsänomistajat ja suomalainen kestävä metsätalous on häviäjän ja maksajan rooleissa. Taksonomia Kestävän rahoituksen (taksonomia) kriteerien avulla pyritään määrittämään kohteet hinnaltaan edullisemmalle vihreälle rahoitukselle. Vihreä rahoitus on huomattavasti edullisempaa kuin muu rahoitus. Käytännössä esimerkiksi pääomavaltaisella metsäteollisuudella ei kansainvälisessä kilpailussa ole muuta mahdollisuutta kuin pyrkiä saamaan toiminnalleen kriteerien mukainen edullinen rahoitus. Joulukuussa päätettiin ilmastotaksonomiasta. Päätös lisää metsänomistajien hallinnollista taakkaa. Yli 13 hehtaarin tiloille tulee käytännössä pakollinen ilmastoanalyysi ja toimenpiteiden raportointivelvollisuus 30 vuodeksi. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenille tuodaan työkalut näiden velvoitteiden täyttämiseksi OmaMetsään. Loppukeväällä on tulossa lisäksi esitys kestävän rahoituksen biodiversiteettikriteereiksi. Luonnokset ovat metsätalouden kannattavuudelle lähes murskaavia: 20% kokonaan pois talouskäytöstä, 30m + 30m suojakaistat vesistöihin. Yksistään näiden metsien arvoksi on arvioitu 12 miljardia euroa. Jäljelle jäävälle 80 prosentille tilan metsistä saisi harjoittaa metsätaloutta kriteerein, jotka sopivat suomalaisiin metsiin erittäin huonosti. Kaikki tämä johtaisi siihen, että suomalainen metsätalous laskettaisiin kokonaisuudessaan kestämättömäksi ja metsätalouden kannattavuus laskisi merkittävästi. Samalla romutettaisiin metsien mahdollisuuksia ilmastokriisin torjunnassa. Biodiversiteettistrategia Luonnon monimuotoisuuden vähenemiseksi tähtäävä biodiversiteettistrategia on tavoitteiltaan varmasti jokaisen metsänomistajan kannattama. Piru piilee kuitenkin jälleen kerran yksityiskohdissa. Ohjelma määrittää suojeltavaksi 30 prosenttia maa- ja meripinta-ala. Tästä vähintään 10% olisi toteutettava tiukalla suojelulla. Strategian toimeenpanossa on muitakin haasteita. Strategia ei huomioi jo nyt normaalissa metsänhoidossa tehtäviä lukuisia luonnonhoidon toimenpiteitä. Myös esimerkiksi kirjaus turvemaiden tiukasta suojelusta on erityisen haasteellinen Suomelle, koska turvemaita meillä on metsäalasta noin neljännes. Niin ikään jäljellä olevien vanhojen metsien suojelu ja ”luonnonläheisen metsätalouden” käyttöönotto ovat kirjauksina hyvin epämääräisiä ja siksi suuria riskejä sisältäviä. Esimerkiksi Suomen luontopaneeli esittää suojeltaviksi vanhoiksi metsiksi jopa alle 80-vuotiaita havumetsiä maakunnasta riippuen strategian toteuttamiseksi. Edunvalvontatyötä näiden monien muidenkin asioiden parissa tehdään koko ajan eikä loppua näy. Paine suomalaista metsänomistajaa ja metsätaloutta kohtaan EU:n taholta on ennennäkemättömän kova. Tälläkin saralla tehtävä edunvalvonta ja vaikuttaminen on yksi metsänhoitoyhdistyksen jäseneduista, joita kukaan muu ei metsänomistajalle tarjoa. Mhy:n jäsenyys todellakin kannattaa! EU pyrkii Suomen metsiin Mikko Kriikku | Kenttäpäällikkö | MTK Metsänomistajat Yli 13 hehtaarin tiloille tulee pakollinen ilmastoanalyysi ja raportointivelvollisuus. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenille tuodaan työkalut OmaMetsään.
7 Keneltäpä metsäammattilaiselta ei olisi muutamaa kertaa tätä kysäisty ääntään madaltaen. Moni metsänomistaja haluaa saada metsänsä arvon helposti selville ilman, että tehdään virallista metsäarviolaskentaa. ’Minkä arvoinen mehtä siellä humisoo?’ Ammattilaiselle kysymys on ollut hankala, sillä eihän vaikeaa arvonlaskentaa voi yhtäkkiä hihasta nykäistä. Tähän tarpeeseen on nyt vastattu. Uudessa OmaMetsä -palvelun etusivulta pomppaisee nyt heti etusivulta ’puustoni arvioitu arvo’. OmaMetsä -palvelussa ilmoitettava arvo on ’puustoarvo’, eli ns. ’kantoraha-arvo’. Se siis ei ole virallinen ’metsätilan arvo’, jossa otetaan huomioon myös maan arvo, taimikoiden arvo ja kasvatusmetsien odotusarvolisä. Kun tarkoitus ei ole myydä tilaa, eikä muutenkaan tarvetta käyttää sen arvoa viranomaisille veronmaksua varten tarkoitetuissa arvonmäärityksissä, vaan halutaan puhtaasti uteliaisuuttaan saada jonkun karkean arvon puustostaan, niin silloin voi riittää OmaMetsässä ilmoitettava puustoarvo. Mistä ’arvioitu arvo’ on johdettu? Puustoarvo lasketaan OmaMetsä -palvelussa uusimmilla käytössä olevilla metsätiedoilla, jotka otetaan joko yleisistä metsävaratiedoista tai mhy:n omista metsikkötiedoista. OmaMetsä -palvelun puustoarvon laskenta perustuu Metsänhoitoyhdistysten kuukausittaiseen hintataulukointiin, joka kerätään sijaintikunnan perusteella. Puustoarvo määritellään kuitu- ja tukkipuumäärien avulla. Lisäksi arvonmäärityksessä otetaan huomioon kuvion kehitysluokka. Puustoarvo lasketaan vain niille kuvioille, joille riittävät metsävaratiedot ovat olemassa. OmaMetsä -palvelussa ’puustoni arvioitu arvo’ ei lasketeta mukaan alueita, jotka suositellaan jätettäväksi käsittelyjen ulkopuolelle esim. suojelun vuoksi. Puustoarvoa ei siellä myöskään määritellä taimikoille, aukeille eikä kitumaille. Hihasta vedetty arvo voi riittää, kun tilaa ei ole tarkoitus myydä eikä käyttää viranomaisten arvonmäärityksissä. ”Etkö voisi ihan vain kaverina kertoa…” Auli Ylikoski | Metsävara-asiantuntija | Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa Marja Kalpio Seppo Miettunen Markku Wiik ’Metsäni arvioitu arvo’ ei ole virallinen ’metsätilan arvo’.
8 Ennen riitti, että metsänomistaja piti metsäsuunnitelmansa ajan tasalla vain omaa käyttöään varten. Nyttemmin metsää omistavia velvoitetaan myös ylhäältäpäin suunnittelemaan ja seuraamaan oman metsänsä toimia. EU:n joulukuinen päätös ilmastotaksonomiasta tarkoittaa käytännössä yli 13 hehtaarin tiloille ilmastoanalyysiä ja metsänhoitotoimenpiteiden raportointivelvollisuutta. Jo aiemmin yhtenä PEFC-sertifiointikriteerinä on ollut, että jokaisella yli 50ha metsätilalla metsien hoito ja käyttö perustuu vähintään kymmenen vuoden välein uusittavan metsävaratiedon hyödyntämiseen. Ja mitä rajoituksia tuokaan tämä vuosi tullessaan, sen tiedämme tarkasti vasta ajan saatossa. Ajankohtaisemmaksi metsäaineistoa saadaan myös, kun Metsänhoitoyhdistyksessä on otettu käyttöön uusi sähköinen OmaMetsään -palvelu. Sitä kehitetään koko ajan, ja sinne tuodaan metsänhoitoyhdistyksen jäsenille mm. työkalut uusien hiilinieluvelvoitteiden täyttämiseksi. Metsätiedon alkuperä ja ajantasaisuus Metsänhoitoyhdistyksessä käytössä olevien maastotietojen alkuperä voi olla joko maastossa kerättyä tai metsäkeskuksen laserkeilattua metsätietoaineistoa. Mhy:n maastossa kerätyt metsikkötiedot ovat siltä vuodelta, jolloin tilalle on viimeksi tehty metsäsuunnitelma. Valmistumisvuoden siis näkee metsäsuunnitelmansa kannesta. Laserkeilausaineistoa on Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan alueella vaihtelevasti vuosien 2010 ja 2021 väliltä. Metsäkeskuksen tuoreinta metsävaratietoa on Savitaipaleen kaakkoisosassa, ja tänä vuonna sitä on luvassa Mäntyharjun Kousankulmalle. Kymmenen vuoden voimassaolonsa aikana metsätietoja päivitetään automaattisesti satunnaisin keinoin. Mhy päivittää metsäaineistoaan hakkuun jälkeen automaattisesti, mutta mittauksia ei tehdä, kaikista toimenpiteistä ei edes tule tieto mhy:lle. Samoin Metsäkeskus päivittää metsävaratietojaan myös automaattisesti metsänkäyttöilmoitusten ja toteutuneiden kemera-töiden pohjalta, sekä kasvattaa puustotietoja laskennallisesti vuosittain. On hyvä, että tietojen päivitystä tehdään, mutta toisaalta on ymmärrettävää, että luonnon ehdoilla tapahtuva metsänkasvu ja luonnon tapahtumat eivät aina suju ennustemallien mukaan. Metsäsuunnitelman tilaustarve Metsäsuunnitelmien uusimisen sijaan on joskus hyödynnetty myös julkista metsävaratietoa. Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan alueella on kuitenkin jonkin verran vanhaa metsävaratietoa, joka pohjautuu vuonna 2010 laserkeilattuun aineistoon. Tämä alue on noin puolet Mäntyharjun kunnan alueesta, sekä Savitaipaleella aivan läntisin kolkka. Jos näillä alueilla ei vielä ole hankkinut uutta metsäsuunnitelmaa, niin nyt olisi oikea aika tilata. Myös muilla alueilla vanhaksi päässyt metsäsuunnitelma kannattaa uusia, että saa täsmällisempää tietoa metsästään ja sen mahdollisuuksista. Silloin myös OmaMetsään saa näkymään ajankohtaisempaa tietoa, automaattisesti uudempia tietoja sinne ei tule. Metsäsuunnitelman kestävä hakkuusuunnite Maastossa kerätyn ja laserkeilatun metsävara-aineiston laadussa on eroavaisuuksia, mutta olennaisin ero niissä kuitenkin on se, että metsäsuunnitelmaan on laadittu kestävä hakkuusuunnite. Toisin sanoen metsäsuunnitelman hakkuuehdotus harkitaan varovasti tilan puuston mukaan, kun taas metsävaratiedoissa päätehakkuisiin ehdotetaan kaikki kynnelle kykenevät kohteet. Vielä ei ole tarkkaa tietoa, miten EU tulee rajoittamaan metsikkötietojen toimenpide-ehdotuksia. Todennäköistä on, että niitä pitää alkaa rajoittaa kuten metsäsuunnitelman laadinnassakin on jo totuttu tekemään, mutta entistä tiukemmalla otteella. Erityisesti Mäntyharjun länsi- ja eteläosissa kannattaa tarkistaa, onkometsäsuunnitelma yhä voimassa. Metsätiedon oltava ajankohtaista Auli Ylikoski | Metsävara-asiantuntija | Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa Auli Ylikoski Minna Lautala Metsäsuunnitelma helpottaa selviytymistä erilaistenmetsää koskevien päätösten viidakossa.
9 Metsäsuunnitelmakansio löytyy suurelta osalta jokaisen metsänomistajan hyllystä. Tuo metsänkasvatuksen suunnitelmallinen ohjenuora ja muistialmanakka on toiminut hyvin vuosikymmenten saatossa. Jokainen kansio on käsityötä, jossa hakkuut ja hoitotyöt on mietitty suunnittelijan toimesta. 2000-luvulla laserkeilaus mullisti metsistä kerättävän tiedonsaannin. Uuden tekniikan tullessa moni on havainnut siinä paljon lastentauteja ja toiset luottavat siihen puhtaasti. Tietokonemallinnus auttaa ja nopeuttaa käytännön asioita huomattavasti, mutta puhtaasti sen varaan ei voi vielä laskea. Metsäkeskus tarjoaa metsänomistajille ilmaisen metsävara-aineiston Metsään.fi-sivustolla. Laserkeilaustietoon nojautuvat matemaattiset mallinnukset antavat jokaiselle palstalle toimenpidesuosituksia. Aineisto on raakaa, siitä puuttuu maanomistajan toiveet ja näkökulmat. Vasta suunnittelijan antama harkinta ja tietämys muovaa metsävaratiedosta maanomistajan näköisen käsikirjan, metsäsuunnitelman. Paperikansio on varma ja luotettava muistiinpanojen säilyttäjä, mutta ajan kehittyessä uudet tekniikat nostavat päätään. Harva olisi kymmenen vuotta sitten uskonut katsovansa Iivo Niskasen kultahiihtoa älypuhelimesta. Tiedon ollessa sormien ulottuvilla metsäsuunnitelma on myös siirtynyt verkkoon ja puhelimiin. Mhy-kenttä ottaa käyttöön OmaMetsä-palvelua, joka on avoin kaikille metsänomistajalle. Yhdistyksen jäsenenä saat palvelusta parhaan sisällön irti. OmaMetsässä yhdistyksen jäsen voi laittaa töitä tärkeysjärjestykseen, tarkastella tulevan vuoden tuloja ja menoja, merkitä kartalle muistiin omia huomioita ja helposti saada yhteyden omaan metsäneuvojaansa. OmaMetsän kehityksen suunta on tulevassa. Palvelu helpottaa hakkuiden suunnittelua ja siellä voi tehdä omia merkintöjä liittyen metsien käyttöön. Kuluvan vuoden aikana metsien monipuoliseen hyödyntämiseen tulee avautumaan uusia mahdollisuuksia. OmaMetsään liitetään myös hiilensidonnan elementtejä ja hiilikompensaatiotuotteiden myyntimahdollisuuksia tutkitaan. Ne avaavat uusia polkuja metsän käyttöön. Lähiajat ovat siis mielenkiintoisia. Metsäsuunnitelma paperilta OmaMetsään Antti Majoranta | Metsävara-asiantuntija | Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa • Vahva tunnistautuminen vaatii henkilötunnuksen antamista metsänhoitoyhdistykseen. • Turvallisuussyistä se tulee kertoa vain suullisesti, ei sähköpostilla. • Tämän voi ohittaa, mutta mhy:n puusto- ja tilatiedot näkyvät vasta näiden jälkeen. • Yhteisomistuksessa jokainen kirjautuu omilla tiedoillaan. Tämän vuoden aikana OmaMetsään tuodaan hiilensidontaan liittyvät palvelut. Vasta metsäsuunnittelijan antama harkinta ja tietämys muovaa metsävaratiedosta maanomistajan näköisen käsikirjan, metsäsuunnitelman. Mhy:n kanssa tehtävien sopimusten allekirjoitus käy OmaMetsän kautta.
10 Näin rekisteröidyt OmaMetsään: 1. Mene osoitteeseen www.omametsä.fi ja valitse ”uusi käyttäjä”. 2. Luo käyttäjätunnus ja salasana. Tarkista, että sähköpostiosoite on oikein kirjoitettu. 3. Saat sähköpostiisi vahvistuslinkin, jota klikkaamalla vahvistat sähköpostiosoitteesi. Viesti voi mennä roskapostikansioon tai Gmailin tarjoukset -kansioon. Vahvistuslinkki on voimassa 7 päivää. 4. Lue ja hyväksy palvelun käyttöehdot. 7. Valitse kiinnostuksen kohteesi. Voit muuttaa valintoja myöhemmin Omat tiedot -sivulla 6. Tarkista tietosi ja valitse palvelussa tarkasteltavat kiinteistöt. Voit halutessasi muuttaa valintoja myöhemmin. 5. Tunnistaudu palveluun pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Vahvan tunnistautumisen aikana ladataan henkilö- ja tilatiedot. Vahvan tunnistautumisen voi ohittaa, mutta tilatiedot näkyvät palvelussa vasta tunnistautumisen jälkeen. 8. Valmista! OmaMetsä on nyt käytössäsi. Jos tilasi ei näy palvelussa tai sinulla on kysyttävää tiedoista, ota yhteyttä omaan metsänhoitoyhdistykseesi. Voit myös lähettää meille sähköpostia osoitteeseen omametsa@mhy.fi. omametsä.fi omametsa@mhy.fi
11 Mirjam Mannisen siirryttyä muihin tehtäviin, hänen työtään Ristiinan länsi- ja Mäntyharjun koilliskulmassa jatkaa viittä vaille valmis metsätalousinsinööri Timo Kontunen. Timo on pohjakoulutukseltaan metsuri- metsäpalvelujen tuottaja, joten käytännön metsänhoito on hänellä hyvin hallussa. Metsätalousinsinööri AMK -opinnot ovat opinnäytetyötä vaille valmiit. Tarkoitus olisi valmistua vielä keväällä 2022. Maatilan kasvattina Timolta löytyy maalaisjärkeä ja toimeliaisuutta. Metsäala oli luonteva valinta. - Kotitilalla harjoitetaan maa- ja metsätaloutta, metsätalous tuntuu enemmän omalta jutulta. Myös Timon harrastukset painottuvat luontoon. - Kalastan ja tykkään liikkua luonnossa. Lisäksi olen kiinnostunut hirsitöistä, ensimmäinen kokeilu hirrenveistossa on totta kai oma laavu. Tällä hetkellä laavun runko odottaa lumien sulamista ja siirtoa metsään, jossa lattia ja katto viimeistellään. Timo työskenteli Mhy Mänty-Saimaalla puoli vuotta jo kesällä 2021, joten metsänhoitoyhdistystyö on hänelle jo jonkin verran tuttua. Timon tavoittaa numerosta p. 0400 240 482. Timo Kontunen aloitti Ristiinan länsi- ja Mäntyharjun koillisosissa Suvi Kokkola | toiminnanjohtaja | Mhy Mänty-Saimaa Timo Kontunen Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Siemenkeskus / puh. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. Lisää tietoa siemenistä: www.tapio. /metsapuiden-siemenet/ Markus Nuolinko Timo opasti Savitaipaleen alakoululaisia toukokuussa 2021 metsätalouden saloihin.
12 Katja Havo-Hämäläinen toimistoassistentti 040 820 1163 Pasi Rahikainen metsäasiantuntija 040 768 5916 Markku Lopperi korjuuesimies 0400 358 861 Jari Kasurinen metsänhoitoesimies 0400 358 864 Jaakko Penttinen metsäasiantuntija 0500 158 368 Raimo Kauppi metsäasiantuntija 040 703 1849 Seppo Vesakoivu erityisasiantuntija, LKV 050 324 0467 Antti Majoranta metsävara-asiantuntija 040 562 3960 Markus Nuolinko metsäasiantuntija 0400 358 860 Metsänomistajien palvelutoimisto, Helsinki Tiina Salminen metsäasiantuntija 040 720 3160 Annamari Rajoo metsäasiantuntija 040 580 3981 Metsäasiantuntija Päätoimisto Savitaipale Kievarintie 7, 54800 Savitaipale 040 820 1163 Mäntyharjun aluetoimisto Pentinpolku 1, 52700 Mäntyharju Johanna Kuikka metsäasiantuntija perhevapaalla 7 1 2 Auli Ylikoski metsävara-asiantuntija 044 770 0160 8 Meri-Kukka Karhu metsäasiantuntija 0400 240 479 3 Meri-Kukka Karhu metsäasiantuntija 0400 240 479 3 Timo Kontunen metsäasiantuntija 0400 240482 4 LKV, SPV koko alue
13 Suvi Kokkola Toiminnanjohtaja 044 763 1300 Tuula Hietanen toimistopäällikkö 0400 199 293 Toni Nevalainen korjuuesimies 0400 240 480 at palveluksessasi Ristiinan aluetoimisto Brahentie 16 A, 52300 Ristiina Suomenniemen aluetoimisto Kirkonkyläntie 17, 52830 Suomenniemi Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa kotisivu: www.mhy.fi sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@mhy.fi Antti-Ville Salomaa metsäasiantuntija 050 911 4811 5 Pekka Vasara metsäasiantuntija 044 763 1301 6 Timo Kontunen metsäasiantuntija 0400 240482 4
14 EU-komissio julkaisi tammikuussa luonnoksen uusista maa- ja metsätalouden valtiontuen suuntaviivoista. Sen mukaan ne tulisivat voimaan 1.1.2023 ja kansallisten tukijärjestelmät tulisi saattaa ko. suuntaviivojen mukaisiksi 30.6.2023 mennessä. Nähtäväksi jää, pitääkö aikataulu. Joka tapauksessa nykyinen tukijärjestelmä on voimassa korkeintaan kuluvan ja ensi vuoden. Sen jälkeen kemeran korvaa uusi metsätalouden kannustinjärjestelmä Metka. Uudistusta on valmisteltu pitkään maa- ja metsätalousministeriön työryhmissä. Tavoitteena on pidetty byrokratian keventämistä. Yritämme pitää sen toteutumisesta huolta, kun hallitus tuo syksyllä lakiesityksen eduskuntaan. Ennakkosuunnitteluvaatimus ollaan poistamassa nuoren metsän hoidosta. Jatkossa siis riittäisi, että tukea haettaisiin vasta työn tekemisen tai teettämisen jälkeen. Yksi paperinpyöritys siis vähemmän. Tavoitteemme kuvioiden minimikoon poistumisesta on myös toteutumassa. Jatkossa minimikoko olisi hehtaari, mutta se voisi koostua useista osista. Nuoren metsän hoidosta on tulossa jatkossa yksi työlaji. Varhaisperkaus, taimikonhoito ja nuorenmetsänkunnostus saisivat saman hehtaarikohtaisen tuen, mutta erillistä pienpuun keräystukea ei enää maksettaisi. Byrokratian pitäisi keventyä myös valvonnassa, jos uudistus poistaisi myös kantojen läpimitan ja poistettujen runkojen laskennan. Metsäkeskuksen tehtäväksi jäisi valvoa lähinnä kaukokartoitustyökalujen avulla vain sitä onko työ tehty vai ei ja täyttääkö kohde minimi ja maksimi pituusvaatimukset. Tavoitteena olisi, että kohteen tukikelpoisuus voitaisiin todentaa taimikon perustamisesta kuluneesta ajasta ja kaukokartoituksella kerättävästä runkoluku- tai vesakoitumistiedosta. Ehdottoman hyvää olisi sekin, että seitsemän tai kymmenen vuoden määräajoista päästäisiin eroon, kun samalle kohteelle tukea voitaisiin myöntää uudestaankin, mikäli vesakoituminen niin vaatisi. Nyt mennään kuitenkin vielä kemeralla. Valtio oli varannut vuoden 2021 budjetissa rahaa yksityismaiden puuntuotannon edistämiseen 58,8 miljoonaa euroa. Siitä käytettiin viime vuonna kuitenkin vain 42,3 miljoonaa euroa eli 72 prosenttia! Edellisenä vuonna kemera-varoja kului vielä yli 50 miljoonaa euroa. Syitä varojen niukkaan kulumiseen on monia. Hyvä puukauppavuosi on suunnannut metsäasiantuntijoiden työpanosta puukauppoihin. Lisäksi kevään tulo oli myöhässä ja lumi tuli aikaisin, joten raivaussahatöiden kausi oli lyhempi. Moni metsäammattilainen ja aktiivinen metsänomistaja on myös kritisoinut liian tiukoiksi nostettuja nuoren metsän hoidon poistumavaatimuksia ja jättänyt sen vuoksi tuen hakematta. Onko käydyllä repivällä metsäkeskustelulla tai koronan tuomalla etäajalla jotakin vaikutusta, sitä voi vain arvailla. Nyt olisi kuitenkin ryhtiliikkeen paikka. Rahaa olisi tarjolla ja rästissä olevia töitäkin lähes kaikilla metsänomistajilla. Ryhtiliikettä tarvittaisi siksikin, että jos rahat eivät kulu, on uhkana niiden pysyvä leikkaus. Nyt kannattaa ottaa yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen ja käydä oman metsäasiantuntijan kanssa läpi erityisesti niiden työlajien tarpeita, jotka ovat jäämässä uuden metkan ulkopuolelle. Näitä työlajeja ovat kunnostusojituksessa ojien kaivamisen tukeminen ja nuoren metsänhoidossa pienpuun keräilytuki. Energiapuun kysyntä on lisäksi kasvamassa turpeen alasajon vuoksi, joten myös markkinakysyntää on olemassa. Kemera vetelee siis viimeisiään, mutta uusi Metka on jo tuloillaan. Nyt kannattaa pistää rästejä kuntoon! Kemera vetelee viimeisiään Mikko Tiirola Kemeran osalta vedellään viimeisiä. Sen voimassaolo päättyy ensi vuonna. Tämä siksi, että tukijärjestelmä on uudistettava EU-ohjelmakausittain. Tukien pitää täyttää kulloisetkin EU:n valtiontukien suuntaviivat ja ne on hyväksyttävä EU-komissiossa. Seppo Vesakoivu Kiinteistönvälittäjä (LKV) Kaupanvahvistaja sukupolvenvaihdokset puh. 050 3240 467 seppo.vesakoivu@metsatilat.fi Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV Kievarintie 7 54800 SAVITAIPALE
15 TULEVAISUUDEN METSÄNOMISTAJILLE Tilaa taimikonhoito metsänhoitoyhdistykseltäsi! Metsillä on keskeinen rooli hiilensidonnassa ja ilmastonmuutoksen hillinnässä. Taimikonhoito kiihdyttää puiden kasvua ja edesauttaa metsää saavuttamaan parhaan kasvukykynsä nuorempana. Kaikkein tehokkain hiilinielu on sellainen metsä, joka on terve, runsaspuustoinen ja kasvaa hyvin. Nuoret ja varttuneet kasvatusmetsät sitovat parhaiten hiiltä. Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa ry • Puh. 040 8201163 • www.mhy.fi/manty-saimaa • etunimi.sukunimi@mhy.fi Kievarintie 7, 54800 SAVITAIPALE • Pentinpolku 1, 52700 MÄNTYHARJU • Kirkonkyläntie 17, 52830 SUOMENNIEMI • Brahentie 16 A, 52300 RISTIINA TILAA TAIMIKONHOITO 30.4.2022 MENNESSÄ JA OLET MUKANA ARVONNASSA! KAIKKIEN YLI 2 HA:N TAIMIKONHOITOTYÖN 30.4.2022 MENNESSÄ TILANNEIDEN KESKEN ARVOTAAN 1 HA:N TYÖ ILMAISEKSI. LISÄKSI MÄÄRÄAIKAANMENNESSÄ TILANNEET SAAVAT KAKSI LIPPUA KESÄN 2022 FARMARI-NÄYTTELYYN. TILAA HETI, OSALLISTUT ARVONTAAN TAPAHTUMAT Heinäkuussa metsätaitoillaan taas Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa ja Kauriansalmen kylät järjestävät jälleen perinteiset Suomenniemi-päivien yhteydessä pidettävät metsätaitokilpailut. Tänä vuonna päivä on lauantai 23.7. ja kilpailukeskuksena toimii jälleen Myllysillan Lava (os. Kirkonkyläntie 290). Ilmoittautuminen kilpailuun alkaa klo 10:00. Suomenniemen metsätaitokilpailut keräävät osallistujia ympäri Suomea. Viime kesänä innokkaimmat kilpailijat tulivat Pohjois-Pohjanmaalta asti. Kilpailijoiden määrä on pysynyt yli sadassa. Markus Nuolinko
16 Viime talvena Esko Uronen päätti turvemaittensa harvennushakkuiden jälkeen hyödyntää jäätyneet ajourat ja levittää irtotuhkaa metsäänsä. Pinta-alaa Välijoen Lapinsuolla ja Laarin Suosaaressa kertyi n. 22 hehtaaria. Puusto oli varttunutta männikköä ja pieni ala vastikään istutettua taimikkoa. Lannoitetuhkan Esko hankki MetsäTimberin sahalta Lappeenrannasta. Materiaali oli ilmaista; rekkarahti maksoi 300 euroa/kuorma + alv. Kyse ei ollut aivan pienestä operaatiosta, sillä rekkakuormia kertyi n. 14 ja tuhkamäärä oli n. 490 tonnia. Levitys maastoon on vaativin vaihe, mutta Eskolla oli omaa kalustoa traktoreista kalkinlevitysvaunuun, jota oli paranneltu tuhkan levitykseen paremmin soveltuvaksi. Oman värinsä levitystyöhön antoi polttokattilassa käytetyt sepelin kappaleet, jotka sitten viuhuivat ilmassa kymmeniä metrejä. Eräs kimmoke osuikin Eskon kypärään hänen tutkiessaan tuhkan leviämisen tasaisuutta (muistutus suojavälineiden tarpeellisuudesta!). Tuhka lannoitteena on pitkävaikutteinen ja luontoystävällinen. Puuston kasvu ja elinvoimaisuus paranee ja se edistää hiilensidontaa. Eskon tuhkalannoitushanketta voidaan sanoa ilmastoteoksi! Tuhkalannoitusta omin neuvoin Raimo Kauppi | metsäasiantuntija | MHY Mänty-Saimaa Johanna Kuikka Johanna Kuikka Tuhkalannoitus on ilmastoteko, koska se edistää hiilensidontaa. Tuhka lannoitteena on pitkävaikutteinen ja luontoystävällinen. Puuston kasvu ja elinvoimaisuus paranee.
17 metsänhoitoyhd Metsänomistajan paras ystävä. Aarre kertoo kaiken metsäsi tuotosta ja hyvinvoinnista. Tilaa ilmainen näytenumero ja tutustu Aarteen runsaaseen metsäsisältöön osoitteessa aarrelehti.fi/jasenetu JÄSENETU Jäsenetu on voimassa 20.12.2022 asti kotimaassa. Yksi etu / talous. Tutustumisetu koskee talouksia, joihin ei ole viimeisen 3kk aikana ollut Aarteen tilausta. Näytelehdellä ei voi jatkaa olemassa olevaa Aarteen tilausta. Tutustumis- etu jäsenille! Aarre-näytenumero 0€ 1 nro Johanna Kuikka Tuhkanlevityskalusto ja kuljettaja.
18 Yhdistyksemme korjuuyrittäjät tekevät säännöllisesti koneillensa moton mittalaitteen kontrolleja. Sään vaihtuessa kevättä kohti puut alkavat sulamaan. Tällöin mittalaitteita tulee kalibroida keliin sopivaksi. Koneen kuljettaja seuraa mittalaitteensa toimintaa säännöllisesti tekemällä omia tarkistusmittauksia. Hakkuukoneen tietokone ilmoittaa myös satunnaisesti mitattavia pölkkyjä tarkastusmittaukseen. Säännöllisesti tehtävällä motokontrollilla käy korjuuesimies tekemässä mittaukset omilla mittasaksillaan. Kalibroimisella varmistetaan eri puulajien tarkka katkonta sekä puun kuutioimisen tarkkuus. Mittasaksilla saatuja tuloksia vertaillaan moton omiin mittauksiin ja säätöjä tehdään tarpeen vaatiessa. Motokontrollin avulla metsänomistajan leimikosta katkotut puut saadaan mitattua tarkasti. Mittalaitteen tarkistaminen tapahtuu sähköisten mittasaksien avulla. Mittasaksilla mitataan ristikkäismitalla puun paksuutta saksien määritteleminen etäisyyksin aina kuorenpäältä. Katkottuun pölkkyyn laitetaan mittanauha, jolla mitataan pölkyn pituus sekä mittauskohdat. Kontrollin tekeminen tapahtuu mittaamalla koe-erään pätkityt pölkyt. Mittaaminen tapahtuu yleisen ohjeistuksen mukaan, jossa ensimmäinen tyvipölkky mitataan 130 cm korkeudelta tyvestä lukien. Toinen mittauspiste on 150 cm kohdalla. Näin sakset pystyvät laskemaan tyven tilavuuden. Loput mittauskohdat ovat tyvipölkyssä metrin välein aina viimeiseen pätkään asti. Viimeinen mitta otetaan jäljelle jäävän pätkän puolivälistä. Kaikki muut pölkyt tyvipölkyn jälkeen mitataan 50 cm kohdalta ja siitä edetään metrin välein aina loppuosaan asti, josta otetaan puolivälistä viimeinen mitta. Metsänhoitoyhdistys valvoo puunkorjuuta niin valtakirjaleimikoissa kuin omassakin korjuussa. Ongelmatilanteisiin puututaan. Valvomme hakkuiden toteutumista puukaupassa sovituin ehdoin. Omassa korjuupalvelussamme koneyrittäjät tekevät pääsääntöisesti ensimmäisen ja toisen harvennuksen kohteita. Motokontrollista laadukkaaseen katkontaan Markus Nuolinko | Metsäasiantuntija | Mhy Mänty-Saimaa Jari Kasurinen Jari Kasurinen Kelit kirkastuvat ja aurinko paistaa. Kuvassa yhdistyksemme korjuuesimies Markku Lopperi ja metsäkoneenkuljettaja Niilo Outinen. Laittamalla metsät kuntoon turvataan tulevaisuuden tulot.
19 Mikäli sinulla ei ole työllesi jatkajaa, metsänhoidosta motivoitunutta jälkipolvea tai perillisiä, on mahdollista lahjoittaa metsäomaisuus tai osa siitä Metsämiesten Säätiölle. Lahjoitus voi tapahtua jo elinaikana tai sen jälkeen Metsätestamenttina. Elinaikana tapahtuva lahjoitus on vaivattomin, sillä kuuntelemme herkällä korvalla mitä toiveita sinulla on metsien hoitoon liittyen ja jatkamme hoitoa tutun metsänhoidon kumppanisi kanssa. Näet työsi ja huolenpitosi metsässä jatkuvan. Metsätilasi tuotto käytetään lyhentämättömänä valitsemaasi kohteeseen metsäalalla. Sinä päätät, onko se metsäalasta kertomista lapsille, metsäkulttuurin esillepanoa tai tulevaisuustutkimusta. Metsänhoitoyhdistykset ovat lahjoittaneet 10.000 euroa Metsätestamentin markkinointiin, jotta metsänomistajalla on mahdollisuus harkita metsilleen suojelun rinnalla lahjoitusvaihtoehtoa, jossa metsiä hoidetaan ja niiden tuotto käytetään lyhentämättömänä metsäalan hyväksi. Metsäala tuottaa hyvää yhteiskunnalle Metsäsektori tuottaa työtä ja hyvinvointia kautta Suomen. Metsä on Suomen uusiutuva luonnonvara ja talouden sekä sivistyksemme perusta. Metsistä saatavalla tuotolla Säätiö tukee sääntöjensä mukaisesti yleishyödyllisesti sekä metsäalan että sillä töitä tekevien ihmisten tulevaisuutta. Metsätestamentista kannattaa keskustella ennen päätöksen tekoa. Voit keskustella tutun metsäammattilaisesi tai meidän kanssamme vaihtoehdosta ja sen pohjalta päättää, jatkammeko asiassa eteenpäin. Lisätietoja Metsämiesten Säätiö, kehityspäällikkö Veikko Iittainen, puh. 040 631 4771, veikko.iittainen@mmsaatio.fi Metsä jää jälkeesi Metsämiesten Säätiö jatkaa metsiesi hyvää hoitoa ihmisen ja metsän hyväksi. • yleishyödyllinen apurahoja jakava säätiö • tehtävänä metsäalan kehittäminen ja alalla toimivien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen • Säätiön alkupääoma on saatu 1940-luvun savottajätkiltä muonitustoimiston lakkauttamisen myötä Lisätietoja: www.mmsaatio.fi
20 Monimuotoinen metsä on hyvinvoiva ja tuottava muuttuvassa ilmastossa Talousmetsien luonnonhoidolla pyritään minimoimaan metsän käytön haitat luonnon monimuotoisuudelle ja metsiä ympäröiville vesistöille. Käytännön luonnonhoidossa metsän luonnollisia rakennepiirteitä säästetään ja lisätään kaikkien metsänhoitotoimien yhteydessä. Vaikka osa luonnonhoidon toimista on metsälain ja sertifioinnin velvoitteita, on luonnonhoidosta etua myös metsänomistajalle. Esimerkiksi taimikonhoidon tai harvennushakkuun yhteydessä kannattaa suosia myös lehtipuita. Sekametsä kestää metsätuhoja ja muuttuvaa ilmastoa varmemmin. Joskus luonnonhoidossa on kyse myös turhan työn tekemättä jättämisestä. Kuusialikasvos tarjoaa lajeille suojaa ja ruokaa. Niitä kannattaa säästää taimikonhoidossa, ja maanomistajan halutessa myös seuraavissa käsittelyissä tuomaan vaihtelua metsän rakenteeseen. Ennakkoraivauksessa kannattaa poistaa vain korjuuta ja uudistamista häiritsevä aluskasvusto. Kohdenna luonnonhoidon toimet fiksusti Säästöpuiden määrä- ja järeysvaatimukset määritellään metsäsertifioinnissa. Kun hakkuissa joka tapauksessa jätetään säästöpuita, kannattaa ne kohdentaa kustannus- ja ekotehokkaasti. Leimikkotasolla säästöpuut kannattaa keskittää esimerkiksi metsälakikohteen tai muun arvokkaan elinympäristön yhteyteen tai kuolleiden puiden keskittymään. Miksi luonnonhoito talousmetsissä on tärkeää? Teksti: Markus Nissinen | MTK ja Tuomas Kähö | Suomen Metsäkeskus Säästö- ja lahopuut ovat metsänomistajille luonnonhoidon käsitteistä tutuimpia. Erityisesti järeä lahopuu on luonnonhoidon ytimessä: se toimii elinympäristönä tuhansille metsälajeille. Säästöpuu on moniosaaja. Se lisää metsän rakennevaihtelua ja on paitsi elinympäristö itsessään, myös tulevaisuuden lahopuu. Myös monet muut luonnonhoidon keinot kuten tekopökkelöt ja monipuulajisuuden suosiminen ovat jalkautuneet arkipäivän metsänhoitoon, vaikkei niiden merkitystä metsäluonnolle välttämättä pysähdytä miettimään.
21 Monimuotoisuudelle merkittävimmät kohteet löytyvät usein elinympäristöjen rajapinnoilta luontotyypin muuttuessa toiseksi. Vesiluonnon suojavyöhykkeet sekä metsän ja suon vaihettumisvyöhykkeet ovatkin oivia kohteita säästöpuuryhmille. Fiksusti valittujen säästöpuuryhmien puusto on usein taloudellisesti vähäarvoista. Kustannussäästöt kannattaa muistaa aktiivisten luonnonhoitotoimienkin kohdentamisessa. Tee pystylahopuuta nopeasti tuottavia tekopökkelöitä kuitupuukokoisesta lehtipuusta. Puiden hinta on euron luokkaa. Tiaiset tykkäävät uudesta pesäpuuaihiosta, mutta kaarnakuoriaiset eivät. Kirjanpainajariski on vain kuorellisella havupuulla. Luonnonhoidon ja suojelun kohdentaminen kannattaa myös elinympäristötasolla. Lehtojen osuus Suomen metsäpinta-alasta on vain noin prosentti. Silti niillä elää lähes puolet uhanalaisista metsälajeistamme. Myös harjumetsät ja paahderinteet ovat pienialaisia, mutta monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristöjä. Nämä elinympäristöt vaativat usein myös aktiivista luonnonhoitoa. Lehtokasvit hyötyvät varjostavien kuusten poistosta. Paahderinteet kannattaa pitää puustoltaan harvoina, jotta auringon paahde pääsee maaperään asti. Hoitotoimet tarkoittavat maanomistajalle myös puunmyyntituloja. Onko jatkuva kasvatus ratkaisu? Jatkuvaa kasvatusta ja poimintahakkuita tarjotaan joskus ratkaisuksi metsänhoidon haasteisiin. Ojitettuihin suometsiin sitä kannattaakin lisätä. Kun ojitus laskee pohjaveden pintaa, tulee kuivuvasta turpeesta ilmastopäästö. Usein myös vesistöpäästöt kasvavat. Kun avohakkuuta ei tehdä ja metsässä on aina vähintään 100-120 kuutiota puuta hehtaarilla, riittää puuston haihdutus pitämään pohjaveden pinnan puuston kasvulle sopivalla tasolla. Samalla päästöjä lisäävää kunnostusojitusta ei välttämättä tarvita. Suometsien tuhkalannoituksella on vastaavia positiivisia vaikutuksia. Monimuotoisuuden suhteen jatkuvan kasvatuksen suorat hyödyt ovat epäselvemmät. Jatkuvan kasvatuksen ideana on hakata pääosin tukkia. Taloudellisesti fiksua, mutta tarkoittaa metsän järeimpien puiden poistoa. Jatkuvan kasvatuksen metsä on aina peitteinen, jolloin lehtipuut uudistuvat heikommin. Jatkuvan kasvatuksen hakkuut onkin toteutettava siten, etteivät ne vähennä järeän puun ja lehtipuun määrää maisematasolla. Avohakkuukaan ei vähennä monimuotoisuutta yksioikoisesti. Monimuotoisuuteen voi vaikuttaa pitkällä aikavälillä hyvinkin positiivisesti, kun uudistaa yhden puulajin metsän sekametsäksi, lisää säästöpuiden avulla lahopuuta ja ottaa myös muita luonnonhoidon keinoja käyttöön. Luonnonhoidolla on merkitystä Luonnonhoito on ollut osa metsänhoitoa 90-luvulta alkaen. Samalla monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden määrät ovat kehittyneet talousmetsissä positiivisesti. Valtion metsien inventointitietojen mukaan lehtipuuston määrä on kaksinkertaistunut, järeän haavan määrä peräti kuusinkertaistunut ja lahopuun määrä EteläSuomessa nelinkertaistunut. Luonnonhoidon parhaita käytäntöjä myös kehitetään jatkuvasti. Metsäalan yhteisessä Monimetsä -hankkeessa on nostettu esiin talousmetsien luonnonhoidon keinoja sekä edistetty keinojen käytäntöön vientiä metsänomistajien ja metsäammattilaisten keskuudessa. Hanke on osa kansallista metsästrategiaa ja sen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Monimuotoisuuden ylläpidosta voi myös saada suoraa rahallista korvausta. METSO-ohjelman pysyvän ja määräaikaisen suojelun varoista korvataan metsänomistajalle aiheutuvaa tulonmenetystä, kun arvokkaita, kriteerit täyttäviä luontokohteita jätetään talouskäytön ulkopuolelle. 5 niksiä talousmetsien luonnonhoitoon 1. Muista, että luonnonhoidon keinovalikoimaa voi hyödyntää kaikissa metsänhoidon toimenpiteissä ja metsän kehitysvaiheissa usein ilman merkittäviä kustannuksia. 2. Tunne oman metsäsi arvokkaat luontokohteet ja mahdolliset uhanalaiset lajit. Selvitä, voitko saada korvausta käsittelyn ulkopuolelle jätettävistä kohteista. 3. Älä liioittele. Valitse työmenetelmät keveimmän, mutta tarkoituksenmukaisen tavan mukaan. Huolehdi aina metsän uudistumisesta. 4. Tunne oikeutesi. Laki ja metsäsertifiointi määrittävät luonnonhoidon minimiä, mutta halutessasi sinulla Metsänomistajana on oikeus tehdä ja vaatia enemmän, kun hankit palveluja metsääsi. Kysy tarvittaessa apua Mhy Lounametsän asiantuntijalta. 5. Opiskele. Tutustu metsäalan yhteisen Monimetsä-hankkeen luonnonhoitotoimien muistilistaan hankkeen verkkosivuilta. Mieti, mitkä keinot sopisivat sinun metsääsi ja mihin niitä voisi kohdentaa.
22 Tutustu etuihin ja hyödynnä ne jo tänään: www.mtkhankinnat.fi Metsänomistajat Tee edullisia kauppoja Tutustu MTK Hankintojen neuvottelemiin jäsenetuihin ja hyödynnä MTK- ja mhy-jäsenten huomattavat alennukset verkkokaupassa tai toimipisteissä. YHDESSÄ KOHTI KANNATTAVAMPAA HUOMISTA MTK:n ja mhy:n jäsen! MTK Hankintojen neuvottelemilla sopimuksilla saat tuntuvia alennuksia nyt jo 28 yhteistyökumppanilta. Jäsenedut on neuvoteltu tukemaan jäsentemme yritystoimintaa ja elinkeinoa. Jäsenmaksuja ei käytetä jäsenetuihin vaan ne ovat kokonaan yhteistyökumppanien rahoittamat. Huomattavat alennukset 28 tunnetulta tuotemerkiltä THERE’S ONLY ONE
23 Turvallinen metsän ammattilainen välittää Metsätiloja myytävänä: Kotka, Helilä, Noin 3,9 ha metsätila. Rajoittuu Hurukselantiehen. Hp. 32 000 € / tarjous 18.4.2022 / Sadinsalo Taipalsaari, Olkkola ja Haikkaan- lahti, noin 20,38 ha määräala metsätilasta ja 2,0 ha metsätila. Savilahdentie kulkee tilan läpi. Hp. 83.000 €/ tarjous 20.4.2022 / Jääskeläinen Parikkala, Tarnala, Noin 14,6 ha metsätila. Tilalla purkukuntoisia rakennuksia. Pinta-alasta n. 2,9 ha osittain metsittynyttä peltoa. Hp. 52 000 € / tarjous 27.4.2022 / Jääskeläinen Tarkemmin ja lisää kohteita: www.metsatilat.fi Metsänhoitoyhdistys Kaakon toimialue: Hamina, Luumäki ja Miehikkälä Markus Anttila, kiinteistönvälittäjä (LKV) kaupanvahvistaja puh. 0400 925 348, markus.anttila@metsatilat.fi Sibeliuskatu 34 B, 49400 HAMINA Jarmo Haimila, kiinteistönvälittäjä (LKV) kaupanvahvistaja puh. 0500 556 913, jarmo.haimila@metsatilat.fi Riihitie 1, 54500 TAAVETTI Reino Pietikäinen, kiinteistönvälittäjä (LKV) kaupanvahvistaja puh. 0400 505 984, reino.pietikainen@metsatilat.fi Keskustie 15 C, 49700 MIEHIKKÄLÄ Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan toimialue: Imatra, Lappeenranta, Lemi, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Taipalsaari Erkki Jääskeläinen, kiinteistönvälittäjä (LKV) kaupanvahvistaja puh. 0400 154 353, erkki.jaaskelainen@metsatilat.fi Toritie 1, 56100 RUOKOLAHTI ja Lavolankatu 10, 53600 LAPPEENRANTA Mhy Kymenlaakson toimialue: Iitti, Kouvola, Kotka, Pyhtää ja Loviisa Jani Sadinsalo, kiinteistönvälittäjä (LKV) kaupanvahvistaja puh. 050 346 3057, jani.sadinsalo@metsatilat.fi Valtatie 12, 46900 INKEROINEN Esa Viitarinne, kiinteistönvälittäjä (LKV) kaupanvahvistaja puh. 044 703 2517, esa.viitarinne@metsatilat.fi Kustaa III tie 9, 45370 VALKEALA Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan toimialue: Mikkeli, Mäntyharju ja Savitaipale Seppo Vesakoivu, kiinteistönvälittäjä (LKV) kaupanvahvistaja puh. 050 3240 467, seppo.vesakoivu@metsatilat.fi Kievarintie 7 B, 54800 SAVITAIPALE p o l k u o m a a n m e t s ä ä n Metsänomistaminen on vuosikymmenten mittainen projekti, josta saa parhaimmillaan taloudellista hyötyä ja mielen täyteen iloa. TILAA METSÄLEHTI JÄSENETUHINTAAN edutjasenelle.fi/mhy tai 09 315 49 840. Kerro soittaessa, että kyseessä on MHY-jäsenetutilaus. taitavan oppaan kanssa on turvallista kulkea. Tilausmaksu on vähennys- kelpoinen metsä- verotuksessa. Vuoden tilausjakso (23 nroa) 8500 (norm. 159 €) Etusi 74 €
MHY Mänty-Saimaan palvelut Metsänhoitoyhdistys palvelee paikallisesti ja vaikuttaa valtakunnallisesti. Kauttamme saat kaikki metsääsi tarvittavat palvelut. Ota yhteyttä. Metsänomistajien edunvalvonta Metsänomistajien koulutus ja neuvonta Puun myynti ja kilpailuttaminen Puunkorjuupalvelu Metsänuudistaminen Metsien hoitopalvelut Puukauppapalvelut Asiantuntijapalvelut Luonnonhoitopalvelut Kasvatus- ja terveyslannoitukset Metsätilojen sukupolvenvaihdokset ja kiinteistövälitys Metsäsuunnittelu ja tila-arviot Metsätiet ja -ojat Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=