6 MTK:n Metsänomistajat on tehnyt poikkeuksellisen paljon töitä Brysselissä ja pyrkinyt vaikuttamaan valmistelussa oleviin, suomaiseen metsätalouteen voimakkaasti vaikuttaviin asiakokonaisuuksiin. Koska EU:lla ei ole suoranaista päätösvaltaa jäsenvaltioidensa metsien käsittelyyn, on se ottamassa metsiä haltuun muun sääntelyn varjolla ja kautta. Yhteistä näille hankkeille on valmistelun olematon metsäasiantuntijuus ja se, että metsänomistajat ja suomalainen kestävä metsätalous on häviäjän ja maksajan rooleissa. Taksonomia Kestävän rahoituksen (taksonomia) kriteerien avulla pyritään määrittämään kohteet hinnaltaan edullisemmalle vihreälle rahoitukselle. Vihreä rahoitus on huomattavasti edullisempaa kuin muu rahoitus. Käytännössä esimerkiksi pääomavaltaisella metsäteollisuudella ei kansainvälisessä kilpailussa ole muuta mahdollisuutta kuin pyrkiä saamaan toiminnalleen kriteerien mukainen edullinen rahoitus. Joulukuussa päätettiin ilmastotaksonomiasta. Päätös lisää metsänomistajien hallinnollista taakkaa. Yli 13 hehtaarin tiloille tulee käytännössä pakollinen ilmastoanalyysi ja toimenpiteiden raportointivelvollisuus 30 vuodeksi. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenille tuodaan työkalut näiden velvoitteiden täyttämiseksi OmaMetsään. Loppukeväällä on tulossa lisäksi esitys kestävän rahoituksen biodiversiteettikriteereiksi. Luonnokset ovat metsätalouden kannattavuudelle lähes murskaavia: 20% kokonaan pois talouskäytöstä, 30m + 30m suojakaistat vesistöihin. Yksistään näiden metsien arvoksi on arvioitu 12 miljardia euroa. Jäljelle jäävälle 80 prosentille tilan metsistä saisi harjoittaa metsätaloutta kriteerein, jotka sopivat suomalaisiin metsiin erittäin huonosti. Kaikki tämä johtaisi siihen, että suomalainen metsätalous laskettaisiin kokonaisuudessaan kestämättömäksi ja metsätalouden kannattavuus laskisi merkittävästi. Samalla romutettaisiin metsien mahdollisuuksia ilmastokriisin torjunnassa. Biodiversiteettistrategia Luonnon monimuotoisuuden vähenemiseksi tähtäävä biodiversiteettistrategia on tavoitteiltaan varmasti jokaisen metsänomistajan kannattama. Piru piilee kuitenkin jälleen kerran yksityiskohdissa. Ohjelma määrittää suojeltavaksi 30 prosenttia maa- ja meripinta-ala. Tästä vähintään 10% olisi toteutettava tiukalla suojelulla. Strategian toimeenpanossa on muitakin haasteita. Strategia ei huomioi jo nyt normaalissa metsänhoidossa tehtäviä lukuisia luonnonhoidon toimenpiteitä. Myös esimerkiksi kirjaus turvemaiden tiukasta suojelusta on erityisen haasteellinen Suomelle, koska turvemaita meillä on metsäalasta noin neljännes. Niin ikään jäljellä olevien vanhojen metsien suojelu ja ”luonnonläheisen metsätalouden” käyttöönotto ovat kirjauksina hyvin epämääräisiä ja siksi suuria riskejä sisältäviä. Esimerkiksi Suomen luontopaneeli esittää suojeltaviksi vanhoiksi metsiksi jopa alle 80-vuotiaita havumetsiä maakunnasta riippuen strategian toteuttamiseksi. Edunvalvontatyötä näiden monien muidenkin asioiden parissa tehdään koko ajan eikä loppua näy. Paine suomalaista metsänomistajaa ja metsätaloutta kohtaan EU:n taholta on ennennäkemättömän kova. Tälläkin saralla tehtävä edunvalvonta ja vaikuttaminen on yksi metsänhoitoyhdistyksen jäseneduista, joita kukaan muu ei metsänomistajalle tarjoa. Mhy:n jäsenyys todellakin kannattaa! EU pyrkii Suomen metsiin Mikko Kriikku | Kenttäpäällikkö | MTK Metsänomistajat Yli 13 hehtaarin tiloille tulee pakollinen ilmastoanalyysi ja raportointivelvollisuus. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenille tuodaan työkalut OmaMetsään.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=