METSÄNOMISTAJAT

2 PÄÄKIRJOITUS Muistamme kaikki kou- luajoilta, mitä on yhteyttä- minen. Se on yksinkertai- suudessaan sitä, että kasvi käyttää hiilidioksidia, vettä ja auringonvaloa kasvaak- seen. Sivutuotteena syntyy happea. Metsien muodosta- ma hiilinielu sitoo vuosittain n. 10 % Euroopan kasvi- huonepäästöistä. Suomen kannalta tilan- ne lulucf-valmistelussa ete- ni kesän aikana huonoon suuntaan. EU-parlamentin ympäristövaliokunta ää- nesti Suomen metsät hiili- päästöksi, mikäli hakkuut lisääntyvät hallitusohjelman suunnitelmien mukaisesti. Jos asia olisi edennyt myös muissa käsittelyissä näin, se olisi voinut merkitä Suomel- le kymmenien, jopa satojen miljoonien eurojen vuosit- taista lisälaskua päästökau- pan kautta. Suomalaisen metsänomis- tajan suureksi helpotuksek- si, EU:n parlamentti hyväk- syi 13.9. muutosesityksen, jonka mukaan hakkuita voi- daan lisätä, kunhan metsien hiilinielut pysyvät ennallaan tai kasvavat vuoteen 2050 mennessä. Lopullisesti asia käsitellään vielä syksyn ai- kana jäsenmaiden ministeri- neuvostossa ja neuvotteluis- sa parlamentin, neuvoston ja komission välillä. Tuoreimman valtakunnan metsien 12. inventoinnin alustavat tulokset kertovat, että metsien kasvu on kiih- tynyt odotettua suuremmak- si. Metsien kasvu on nous- sut jo noin 110 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Neljän vuoden takaisessa inventoinnissa vuosikasvu oli 105,5 miljoonaa kuutio- metriä. Vielä 70-luvun VMI- mittauksissa kasvu oli alle 60 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsien kasvuvauhti on lähes tuplaantunut viides- säkymmenessä vuodessa. Merkittävänä syynä tähän on ollut laadukas metsäntut- kimus ja sitä seurannut hyvä metsänhoito. Taimikoita on hoidettu ja nuoria metsiä harvennettu. Suomalainen metsänomistaja on ollut tulosten saavuttamisessa avainasemassa. Viimeaikaiset tulokset nuorten metsien hoidosta ovat huolestuttavia. Jälleen kerran ollaan tilanteessa, jossa taimikoita jää hoita- matta ja ensiharvennuksia tekemättä. Jotta Suomen metsien kasvu säilyy nyky- tasolla, hoitotöitä ei voi lo- puttomiin jättää tekemättä. Syitä, miksi metsät jäävät hoitamatta, lienee monia. Ymmärrän, jos metsän- omistaja haluaa jättää ti- lansa tai osan siitä, metsien käsittelyn ulkopuolelle. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että päätehakkuun jälkeen istutetut taimikot jätetään oman onnensa nojaan. Siinä ei ole monimuotoisuuden ei- kä oman talouden kannalta mitään järkeä. Tänä päivänä on hyvin yleistä, että taimikonhoidot teetetään metsurilla. Har- valla on mahdollisuutta tehdä taimikonhoitoja itse. On myös äärimmäisen har- vinaista, että taimikonhoi- tolaskuja maksetaan palk- ka- tai eläketuloista. Fiksu metsänomistaja varaa osan puukauppatuloista syrjään ja sijoittaa ne takaisin met- sään hoidattamalla taimi- koita. Tämä on myös vero- tuksellisesti järkevää. Vietämme parhaillaan metsänomistajaviikkoja. Tänä vuonna haluamme muistutella metsänomistajia juurikin taimikoiden hoi- dosta. Pysäytetään hoitoräs- tien kertyminen ja pidetään metsät kasvukunnossa. Puu- kauppa käy hyvin, joten nyt on hyvä aika tehdä suunni- telmat, joissa metsää hoide- taan kokonaisvaltaisesti. Suvi Kokkola toiminnanjohtaja Mhy Mänty-Saimaa Järki voitti EU pyrkii vähentämään hiilidioksidipäästöjä 40 %:lla vuoteen 2030 men- nessä. Tätä tavoitetta varten ollaan luomassa lainsäädäntöä. Ns. lulucf- lainsäädäntö luo raamit mm. sille,miten hiilinielut huomioidaan. Mikko Palojärvi