METSÄNOMISTAJAT

20 Alkujaan rakennusmiehek- si valmistunut, eri työmailla sekä tehdastyössä työsken- nellyt Lustig, koki luonnon ja metsän omakseen. Tie vei Tyllilän metsäkouluun opis- kelemaan metsätalouden perusjaksolle. Sieltä val- mistuttuaan vuonna 1981, työpaikkaa ei heti löytynyt, mutta myöhemmin Arvi Olli tuli pyytämään Lustigin töi- hin ja antoi samalla nuorelle metsurin alulle mahdollisuu- den todistaa taitonsa. Uransa alkutaipaleella Matti työskenteli useal- la toimijalla. Hän kartutti kokemustaan Metsäliitolla, Tehdaspuulla, Koskisen sa- halla ja Kilkkisen perikun- nalla ennen siirtymistä Mhy Mäntyharjun palvelukseen. 1980-luvun lopussa met- säkoneet alkoivat yleistyä, korvaten metsureita hak- kuilla. Lustigin toimenkuva muuttui päätehakkuuleimi- koista ensiharvennusten te- koon ja raivaussahatöihin. Työn muutos ei kuitenkaan tarkoittanut töiden katoa- mista, vaan pientä muutosta totutusta. Metsänhoitoyhdistyksellä raivaussahasta tuli ykkös- työkalu ja työt painottuivat enemmän metsänhoidolli- siin raivauksiin ja hakkui- siin. Normaali työmaa oli ylispuuston poistoa, jonka jälkeen rangat kasattiin kas- oiksi metsään odottamaan ajoa tien varteen. Mhy:llä yli 30-vuoden ai- kana työnkuva ja -luonne eivät ole muuttuneet. Hoi- detut metsät kasvavat par- haiten ja tuottavat omista- jalleen suurimman hyödyn. Ammattimiehen tekemänä työnlaatu ja työnjälki ovat tasaista ja varmaa. Vaikka työ on pysynyt samana, työkalut ovat ke- hittyneet paljon alkuajoista. Raivaussaha on keventynyt huomattavasti, valjaat tuke- vat paremmin ja istuvat ta- saisesti. - Eihän niitä tunne enää edes kantavansa. Talvi oli aiemmin raivaussahojen suurin murhe, mutta nyky- vehkeillä ei säällä ole väliä. Hyvin hoidetut työkalut toi- mivat moitteitta säällä kuin säällä. Sää vaikuttaa työntekoon, helleraja menee + 20 as- teessa ja pakkasraja – 25 asteessa. Onneksi aamuyös- tä lämpötila on siedettävä kesälläkin. Mukavia työkohteita ovat Lustigin mielestä taimikon perkaukset, joissa maapoh- ja on tasainen. Parasta on nähdä oma kädenjälki heti. Haasteellisimpia paikkoja ovat louhikkoiset kiviriu- tat, joissa joutuu jatkuvasti hakemaan jalansijaa. Liikkuminen ja luonnossa oleminen ovat luonteenomai- sia asioita Lustigille. Vapaa- ajalla hänet saattaa nähdä keväällä ja kesällä pyöräile- mässä, syksyllä sienestämäs- sä, sekä talvella hiihtämäs- sä. Kalastaminen on hyvää vastapainoa kaikelle kiireelle ja hosumiselle. Juoksemisen Lustig on joutunut lopetta- maan, mutta sekään ei ole vauhtia hidastanut. Mies on ehtinyt muuta- man viikon lomillaan pyö- räilemään mm. lomareissun Ahvenanmaalla, Pielisen ym- päri ja käydä Nurmeksessa. Mieleen painuvin matka on ollut Saaristomeren Rengas- tien läpiajo. Matkallisesti pu- hutaan 1000–1300 km reis- Antti Majoranta Matti Lustig - luottometsuri Matti Lustig on 63-vuo- tias luottometsuri. Työ- maan jälki on vakuutta- vaa, istutetut puut seiso- vat nätissä rivissä Matin raivauksen jäljiltä. Kas- vua haittaavia puita saa etsimällä etsiä. Työnjälki on helppo tunnistaa, Lus- tig tekee pohjanraivaus- ta ja taimikonhoitoa pe- rusteellisesti ja ammatti- taitoisesti. Matti Lustig pyöräilee pitkiäkin reissuja. Taimikko ennen Lustigia.