METSÄNOMISTAJAT

21 Taimikko pelastettu. Perkaukset ovat Lustigille mieleisiä, koska oma työnjälki näkyy niissä heti. suista, joten aivan pienistä suorituksista ei ole kyse. Lustig on metsuri, joka on päivittänyt tietämystään ensin Saarijärvellä metsäteknikoksi vuonna 1994 ja myöhemmin metsätalousinsinööriksi Nik- karilassa vuonna 2001. Työporukassa Lustig on aina tullut hyvin toimeen muiden kanssa ja hän on hy- vin pidetty kollega. Kukaan ei muista nähneensä häntä huonolla tuulella ja omien sa- nojensa mukaan hän viihtyy töissä hyvin. Antti Majoranta Metsäasiantutija Mhy Mänty-Saimaa ”Puuntaimenet ovat istutet- tava juhannukseen mennessä” on vanha ohje, jota metsäpuo- lella on seurattu uskollisesti. Tämä uskomus on aika heit- tää romukoppaan. Viime vuo- sina kevät ja alkukesä ovat olleet kuivia. Pienipaakkuinen kuusen taimi vaatii runsaas- ti vettä lähtiessään kasvuun. Vasta sitten kun juuririhmasto on tarpeeksi kasvanut, taimi alkaa kestää pidempiä kui- vuusjaksoja. Syysistutuksella voidaan vähentää kuivuuden riskiä. Syysistutettu taimi ei häviä kasvussa kevättaimelle, vaik- ka puu ei näytä tuottavan vuosikasvainta ensimmäisenä vuonna. Maan alla tapahtuu paljon juurien hakiessa paik- kaansa ja levitessä taimen ym- päristöön. Syysistutuksen ajankoh- ta mielletään elo-lokakuun väliselle ajalle. Tässä täytyy kuitenkin huomioida vuosit- taiset vaihtelut säissä ja elää luonnon ehdoilla. Puulajikoh- taiset erot vaikuttavat istutus- ajankohtaan. Lisäksi syysis- tutuksissa täytyy huomioida kohteen maanroutiminen ja mahdollinen ahavatuhoriski. Kuusen- ja koivuntaimia voidaan istuttaa koko istu- tuskauden keväästä syksyyn, mutta männyntaimella pide- tään keskikesällä tauko. Ns. kesäkoivun istutus alkaa ju- hannuksen jälkeen. Laatutaimi Miksi taimet kasvatetaan taimitarhoilla, eikä hyödyn- netä luonnontaimia? Lähtö- kohtainen ero jalostetulla ja luonnontaimella on jalostetun taimen tasalaatuisuus. Jaloste- tut taimet ovat vahvimpia ja laadultaan parhaimpia luon- nontaimia, joita on jalostettu ja parannettu pitkäaikaisella työllä ja valikoinnilla. Entä miten se ero käytän- nössä näkyy? Luonnontai- mettuminen on epätasaista, jolloin aukolle tulee paljon eri lajeja ja metsän rakenteesta tulee rikkonainen. Tämä ei ole huono asia luonnon eläin- ten kannalta, mutta seuraa- van hakkuun tullessa kohdalle hakkuutulo on pienempi kuin istutetussa metsässä. Oikea istutus Taimi istutetaan suoraan, riittävän syvään ja maa tiivis- tetään taimien ympäriltä. Istutettaessa paakkujen on oltava kosteita. Paakun kosteus on helppo tarkistaa puristamalla paakkua. Veden pitäisi valua paakusta reip- paasti, mikäli paakussa on riittävästi vettä. Vettä tulee vain tipoittain, jos paakku on kuivumassa, ja se on selvä merkki kiireelliselle kastelulle. Istutuspaikan valinta on tärkeä taimen kannalta. Teh- tiin istutus sitten mättääseen tai laikkuun, on tärkeää, että istutuskohta on aina kiven- näismaan ympäröimä, jotta heinä ei pääse heti tukehdut- tamaan taimen kasvua. Mä- tästetyllä kohteella taimea ei saa missään nimessä laittaa kauhan tekemään kuoppaan, se on luonnollinen paikka ve- delle kerääntyä. Tyllilän syystaimet Tyllilän taimitarhan yrit- täjä Jari Mäntynen opastaa syysistutuksen pariin. Hän painottaa seuraamaan aina luonnonoloja. Pääasia on, et- tä taimi istutetaan lämpimään maahan, jossa taimien juuret pääsevät kehittymään. Kesä on ollut tasaisen kostea, mikä on ollut taimille erityisen hyvä asia verrattuna aikaisempiin vuosiin. Kesä on tänä vuonna n. kolme viikko myöhässä, mutta toivotaan että se on loppu vuodesta pidempi, jotta otolliset istutuskelit jatkuvat. Syystaimi on kevättaimeen verrattuna jämäkämpi ja kes- tää hyvin talven koettelemuk- set. Taimien koot vaihtelevat metsänomistajien tarpeen mu- kaan. Tyllilä on kuuluisa koivuis- taan, erityisesti visakoivuis- taan, joita mikropankissa on n. 130 eri lajiketta. Taimi- tarhan selkäranka metsätai- mipuolella makaa vahvasti koivuissa. Tyllilässä on myös laaja kirjo erilaisia koriste- ja aitataimia. Tyllilä pystyy tuottamaan myös erikoislajeja esim. hybridihaapaa tilaukses- ta, kunhan määrät ovat riittä- vän suuria. Tyllilästä saa myös havu- puita, mutta tilaukset kan- nattaa tehdä hyvissä ajoin, koska kasvatusmäärät eivät ole suuria. Uusista tulokasla- jeista Douglaskuusen kysyntä on kasvanut tasaisesti ja tästä Amerikan jättiläisestä saa mu- kavan lisän omaan metsäänsä. Antti Majoranta Metsäasiantutija Mhy Mänty-Saimaa Antti Majoranta Syysistutus ja taimet Jari Mäntynen tarkkailemassa koivuntaimien kasvua.