METSÄNOMISTAJAT

2 Omaisuuden suoja on Suo- messa turvattu perustuslailla. Jokaisella on oikeus käyttää omaisuuttaan haluamallaan tavalla. Tämä pätee myös metsäomaisuuteen. Ihan mitä tahansa ei metsässään toki voi tehdä, mutta muun lainsää- dännön puitteissa päätökset metsien käsittelystä tai käsit- telemättä jättämisestä tekee metsänomistaja. Hakkuiden lisääminen luo painetta huolehtia entistä pa- remmin monimuotoisuudesta. Alan toimijat ymmärtävät asi- an, mutta viesti ei aina välity suurelle yleisölle eikä medi- alle. Päinvastoin, väitän, että suurimmat ”ekoteot” jäävät vaille minkäänlaista media- huomiota. Suomalaiseen kan- sanluonteeseen ei ylpeily istu. Ja viranomaisen pelkokin is- tuu vielä tiukassa. Parempi pi- tää luontokohteet ihan omana tietona, niin ei ainakaan jou- du niitä väkisin suojelemaan. Muistan Länsi-Suomen ajoiltani muutamia ihania tapauksia metsänomistajien suojeluhalukkuudesta. Olin tekemässä leimikkoa eläk- keellä olevalle pariskunnalle. Vanhaan kuusikkoon suunni- teltiin uudistushakkuuta. Yh- dessä kohdassa kuitunauhan veto keskeytyi. ”Tämä alue jätetään käsittelemättä. Tässä on aina kasvanut kylän kau- neimmat kukkaset.” Alle kol- mikymppiseltä tytöltä loksahti hetkeksi suu auki. Toinen tapaus oli kaunein näkemäni puro tai noro, jo- ka luikerteli osin maan alla lähes luonnontilaisen metsän keskellä. Omistajan kanssa puuhasimme kohteelle ympä- ristötukea. Se kariutui viran- omaisen näkemykseen, jonka mukaan naapurin puolelle 50 m:n päähän kaivettu oja on syypää veden virtaukseen. Ky- se ei siis ollut luonnon muo- vaamasta kohteesta. Olimme asiasta eri mieltä, koska vesi pysyi naapurin puolella kiltisti ojassa, mutta vaikka ympäris- tötuki jäi saamatta, metsän- omistajalle oli päivänselvää, ettei kohdetta käsitellä. Näitä esimerkkejä on pilvin pimein. Niistä ei tehdä nume- roa. Mutta auta armias, jos menet hakkaamaan väärän mökkitontin läheltä. Vaikka hakkuu olisi tehty lakien, asetusten ja sertifiointikritee- reiden mukaan, pääset hyvin todennäköisesti julkisuuteen. Negatiivisuus myy. Vapaaehtoisuuteen perustu- via suojelutapoja on useita. Korvauksiakin on saatavil- la. Niitä kannattaa hyödyn- tää. Kaikesta ei kuitenkaan ole pakko tehdä virallista. Uhanalaisia eliölajeja tuskin kiinnostaa, onko kohteella suojelustatus vai ei. Metsän- hoitoyhdistys Mänty-Saimaa aikoo nostaa jatkossa framil- le arkipäivän tekoja luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Paljastetaan joukolla, että olemme suojelleet salaa metsiä ja tehneet sitä vieläpä pitkään. Ehkäpä muutkin alkavat sit- ten pikkuhiljaa sen uskoa. Suvi Kokkola toiminnanjohtaja Mhy Mänty-Saimaa PÄÄKIRJOITUS Kylän kauneimmat kukkaset jäivät kasvamaan Tämä lehti toimitetaan jokaiselle metsänomistajalle, jonka osoitetiedot ovat tiedossamme ja joka ei ole kieltänyt posti- tusta tai yhteydenottoja.