METSÄNOMISTAJAT

14 Metsänlannoituksella voidaan li- sätä sekä nuoren että varttuneen ha- vupuuvaltaisen kasvatusmetsän jä- reytymistä nopeasti ja lisää puuston kasvua kivennäismailla keskimäärin 15-20 m 3 . Kivennäismailla pulaa on yleensä typestä ja siellä käytetäänkin eri lan- noitteita kuin turvemailla. Boorin- puutosta esiintyy sekä kivennäis- että turvemailla. Sopiva ajankohta lannoi- tukselle on vuosi tai pari harvennuk- sen jälkeen. Kunnostusojituksen sijaan tuhkaa soille Luonnonvarakeskuksen tutkimus- ten perusteella tuhkalannoituksel- la saadaan jopa paremmat tulokset puuston kasvuun kuin kunnostusoji- tuksella. Samalla vältetään kiintoaine- ja raskasmetallikuormitusta. Tuhkan teho perustuu siihen, että monesti soilla on ravinne-epätasapai- noa, joka hidastaa puuston kasvua, vaikka vesitalous laitettaisiinkin kun- toon. Jos kaliumista tai fosforista on pulaa, tuhkalla saadaan lisättyä puus- ton neulasmassaa, jolloin puuston ve- denkäyttö lisääntyy ja kasvupaikka kuivuu. Tuhkan etuna on sen pitkävaikuttei- suus. Tuhkalannoitus vaikuttaa jopa 30-50 vuoden päähän. Lannoituksen tuottama lisäkasvu on suhteessa kas- vupaikan typpimäärään ja vaihtelee keskimäärin 2–5 m 3 /ha/v. Tuhka- lannoitus on järkevintä toteuttaa heti harvennushakkuun jälkeen. Vesistöt huomioidaan Lannoituksissa jätetään reilut suo- jakaistat vesistöjen ja metsälain eri- tyisen tärkeiden elinympäristöjen varteen. Kemialliset lannoitteet levi- tetään ainoastaan sulan maan aikana, jotta pintavaluntaa ei tulisi. Pohjave- sialueilla ei lannoiteta lainkaan. Lannoituskulut voi vähentää metsäverotuksessa Metsänlannoituksesta aiheutuneet kustannukset ovat vähennyskelpoi- nen menoerä metsäverotuksessa. Lannoitus on hyvä tapa sijoittaa osa metsätuloista takaisin metsään kas- vamaan korkoa. Lannoitus lisää puun määrää metsätilalla ja tilan arvo kas- vaa, mikä hyödyttää myös seuraavaa sukupolvea. Metsän lannoittaminen on yksi parhaita keinoja lisätä hiilen sidontaa Suvi Kokkola / toiminnanjohtaja / Mhy Mänty-Saimaa Lannoitteiden valmistuksessa, kuljetuksessa ja levityksessä vapautuu hiilidioksidia 1/15 siitä, mitä lannoituksen avulla saatava puun lisäkasvu sitoo. Yhden-kahden metsähehtaarin lannoituksella saatu hiilensidonta vastaa yhden suomalaisen ihmisen tuottamaa keskimääräistä hiilijalanjälkeä vuodessa. Lannoituksen ilmastotase on siis todella positiivinen. Yara