METSÄNOMISTAJAT

6 Tarkempaa suunnittelua vaativat etenkin kohteet, joissa toimitaan ve- sistöjen äärellä tai johdetaan vesiä. Tällaisia ovat kunnostusojitukset ja uudistamiskohteet turvemailla sekä kivennäismaillakin, kun toimitaan vesistöjen lähialueella (väh. 50 metrin etäisyydellä). Näillä kohteilla toimen- piteet kannattaa suunnitella hyvin ja välttää muutamia sudenkuoppia. Etenkin keväisin valumat ovat suuria jolloin kannattaa välttää voimakkaita maanmuokkauksia tai ojien avaamis- ta. Varsinkin hienojakoiset maalajit (savi ja siltti) sekä maatuneemmat turpeet (tunnistaa puristamalla tur- vemassaa nyrkkiin ja se valuu sor- mien väleistä selvästi löysänä) ovat eroosioherkkiä. Ojituksessa kannattaa myös miettiä toimenpiteen tarve ja kannattavuus ja, sillä kaikki aiemmin ojitetut kohteet eivät välttämättä ole tuottaneet maanomistajalle suurta- kaan taloudellista hyötyä ja niiden jatko-ojituksen haitat voivat olla näin hyötyjä suurempia. Kivennäismaiden rantametsien uudistushakkuissa suojakaistat ovat keskeisiä ”vesiensuojeluratkaisuja” (kuva). Keskeistä on, ettei maanmuok- kausta uloteta rantavyöhykkeelle asti vaan jätetään vähintään 5-10 metrin muokkaamaton suojakaista. Leveämpi 15 metrin suojakaista on tehokkaampi eroosion torjunnassa ja etenkin kartan osoittamilla punai- semmalla värjätyillä veden purkupai- koilla niitä kannattaa käyttää. Puus- toa suojakaistalle kannattaa jättää monipuolisesti sitomaan ravinteita, suosien lehtipuuta ja mäntyä. Myös oikealla, kohteelle sopivalla maan- muokkausmenetelmän valinnalla voi- daan ylimääräistä vesistökuormitusta välttää näillä rantametsien kohteilla. Vähemmän maanpintaa paljastavat menetelmät kuten laikutus ja kääntö- mätästys ovat tällöin parempia, ja oji- tusmätästystä käytetään vain veden vaivaamilla soisilla mailla. Apua vesiensuojelun suunnitteluun saa esim. oman MHYn toimihenkilöil- tä, joita viime syksynä juuri meidän Maltti metsänhoidossa - Valtti vesien- hoidossa -hankkeella onkin koulutet- tu. Lisäksi metsäkeskuksen verkkosi- vuilta löytyvät kartta-aineistot (www. metsakeskus.fi ->Palvelut ->Luon- nonhoidon paikkatietoaineistot), joita maanomistaja itsekin voi toimenpitei- tä suunnitellessaan käyttää. Lisäksi hankkeella tullaan järjestämään tänä syksynä maanomistajille Kaakkois- Suomen alueella keskustelutilaisuuk- sia metsätalouden vesiensuojelusta. Tiina Karjalainen / luonnonhoidon asiantuntija / Suomen metsäkeskus Metsien käsittelyä vesien hyväksi Markku Wiik Vaikkei metsätalous ole usein pahin vesistöjen kuormittaja, sen merkitys näkyy kuitenkin eritoten herkissä latvavesissä, lähellä kuormituslähdettä, missä muu kuormitus vähäistä. Etenkin kiintoaine- ja humus- kuormitus ovat metsätalouden toimenpiteissä merkittävämpiä vesistön tilaan vaikuttavia tekijöitä. Keskeistä onkin, että tunnistetaan toimenpiteet ja kohteet, joissa kuormitusta vesistöön voidaan aiheuttaa. RUSLE-aineiston avulla voidaan arvioida tulevien uudistushakkuualojen kiintoainekuormitus- määrää maanmuokkauksen jälkeen ja suunnitella mihin kannattaa jättää leveämpi suojakaista.