METSÄNOMISTAJAT

9 FSC-sertifioinnin jyrääminen hämmentää metsänomistajia Hannu Ripatti / kenttäpäällikkö / MTK metsälinja Metsänomistajia on viimeisen vuoden aikana ihmetyttänyt FSC-sertifioinnin vaikutukset myös siihen kuulumattomien metsänomistajien metsätalouteen. Viimeisin aihe on ollut ostajien HCV-kartat. Auli Ylikoski Luonnontilaiset suot voivat olla korkean suojeluarvon alueita, mutta monesti ne jäävät metsälain nojalla joka tapauksessa metsänkäsittelyn ulkopuolelle. Metsäteollisuusyritykset, jotka myyvät tuotteita FSC:tä edellyttäville markkinoille, pyrkivät lisäämään FSC-ser- tifioidun puun osuutta puunhankinnassaan. FSC-puuta on Suomessa ja lähialueilla tarjolla vain rajallisesti. Yh- tiöiden on mahdollista käyttää tuotteissa myös FSC Mix -merkintää, jos raaka-aineesta suurin osa on FSC-sertifioi- tua ja enintään 30 prosenttia peräisin FSC-kontrolloidusta lähteestä. Useimmilla suomalaisten metsäteollisuustuotteiden loppumarkkinoilla PEFC-sertifikaatti riittää hyvin, mutta jossain vaaditaan FSC:tä. Kontrolloidun puun standardit FSC:ssä uudistettiin al- kuvuodesta ja osa kriteereistä tiukentui. Puunhankinnal- le aiheuttavat eniten haasteita saamelaisalueet ja korkean suojeluarvon alueet (HCV). Kontrolloitu puu ei näet saa olla lähtöisin alueelta, jossa perinteisiä oikeuksia tai kan- salaisoikeuksia rikotaan, tai alueilta, joissa metsänkäyttö uhkaa korkeita suojeluarvoja. Suojeluarvoon vaikuttavat mm. lahopuun ja vanhan puun määrä sekä turvemaan luonnontilaisuus. Suurin osa mahdollisista korkean suojeluarvon alueista on lahopuustoi- sia vanhoja metsiä. Mahdolliset HCV-alueet digikartoilla Metsäteollisuus ry on teettänyt Tapio Oy:llä kartat mahdollisista HCV-alueista. Nämä digitaaliset kartat on toimitettu metsällisten toimijoiden tietojärjestel- miin, mutta ne eivät ole julkisesti esillä missään. Kau- kokartoituksen ja paikkatiedon avulla laaditut kartat eivät suoraan määritä HCV-alueita, vaan osoittavat mahdolliset alueet. Ostajan on tarkistettava maastos- sa tai toimistotyönä, täyttävätkö leimikon puut Kont- rolloidun puun kriteerit. Mahdolliset suojeluarvot on huomioitava leimikon suunnittelussa. Suomen suu- rimmat puunostajat ovat mukana FSC Alkuperäket- jun sertifioinnissa (Chain of Custody) ja noudattavat FSC:n Kontrolloidun puun standardeja puunhankin- nassaan. Ristiriitainen tilanne hämmentää Lähes kaikki yksityiset metsänomistajat kuuluvat PEFC-sertifiointiin ja noudattavat metsälakia. He ko- kevat tilanteen ristiriitaisena. Jos ostajalla on FSC Al- kuperäketjun sertifikaatti, pitää PEFC-sertifioinnissa mukana olevan metsänomistajan leimikon täyttää myös Kontrolloidun puun standardit, koska FSC:lle PEFC ei merkitse mitään. Metsänomistaja ei saa mistään automaattisesti sel- ville, onko hänen metsätilallaan merkintöjä HCV-kar- toissa. Tietoja voi kysyä puunostajilta tai metsänhoi- toyhdistyksistä. Mutta kuka korvaa menetykset, jos leimikko ei käykään kaupaksi tai se voidaan hakata vain osittain? Pitäisikö metsänomistajan saada lisähin- taa siitä, että hänen leimikkonsa täyttää Kontrolloidun puun kriteerit? MTK ja metsänhoitoyhdistykset seuraavat FSC:n Kontrolloidun puun vaikutuksia metsänomistajiin ja puumarkkinoihin tarkasti. Ehdottomana vaatimukse- na on, että HCV-alueet eivät saa muodostua metsän- omistajalle taloudelliseksi taakaksi. Lisätietoja HCV- alueista saa metsänhoitoyhdistyksestä. Metsien sertifiointi Suomessa on käytössä kaksi metsien käytön sertifi- ointijärjestelmää: PEFC ja FSC. PEFC-sertifiointi kattaa noin 85 prosenttia Suomen metsistä ja FSC-sertifiointi vajaat 10. Koko maailman metsistä vain n. 10 prosent- tia on sertifioitu. Sertifiointi osoittaa kuluttajalle, että hänen hankkimansa tuotteen raaka-aine on kestävästi kasvatettua ja sen alkuperä on todettavissa. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä metsänomistaja kuuluu PEFC-ryhmäsertifiointiin. Ryhmäsertifioin- nissa yksittäisen metsänomistajan ei tarvitse huolehtia mm. sertifikaatin hakemisesta tai ylläpitämisestä. Auli Ylikoski