METSÄNOMISTAJAT

18 Kävimme Jari Kasurisen kanssa tutkimassa Mäntyharju- laista nuorta kasvatusmetsää. Kohteella on selvästi havait- tavissa kuusten kitukasvuisuus ja paikoitelleen puiden vuosikasvu oli hyvinkin pientä. Kohteeseen päätettiin teh- dä viljavuusanalyysi neulasnäytteiden avulla varmistaak- semme epäilyt ravinnepuutoksesta. Näytteidenotto tapahtui ampumalla haulikolla kuusten ylimpien oksakiehkuroiden tämän vuoden kasvustoa ete- län puolelta. Näytteitä otettiin seitsemästä eri metsikköku- vion valtapuusta yhteensä noin 0,5 litran verran. Näytteitä ei luonnollisestikaan oteta vahingoittuneista puista, jotta tulokset eivät vääristy. Neulasnäytteitä voidaan kerätä kasvukauden ulkopuolella loka-maaliskuun välisenä ai- kana. Neulasnäytteitä onkin kätevä kerätä myös talvihar- vennuksien aikana. Näyte toimitettiin tutkittavaksi. Saimme tulokseksi ylei- sen Suomessa kasvua hidastavan ravinnepuutoksen ki- vennäismailla, nimittäin typen puutteen. Myös fosforista ja magnesiumista oli kyseisessä kuusikossa pulaa. Kor- jaavalla lannoituksella, eli lisätypellä ja muilla ravinteilla voidaan saada puusto kasvamaan paremmin ja järeyty- mään. Lannoituksen vaikutus kestää kivennäismailla jopa 10 vuotta. Tänä aikana lisäkasvua saadaan arviolta 15-20 kuutiota hehtaarilta. Lannoituksen levittäminen Metsälannoitteita levitetään Mänty-Saimaan alueella pääsääntöisesti lentolevityksenä, mutta boorinpuutetta hoidetaan myös reppuruiskun avulla metsurityönä. Lan- noitteita voidaan myös levittää monilla muilla tavoilla kuten maatalous tai metsätraktorilla, johon on asennettu levityslaitteisto. Pienillä kohteilla levitystä voi myös tehdä mönkijällä. Haulikolla tietoa metsän tilasta Teksti ja kuvat: Markus Nuolinko | Metsäneuvoja | Mhy Mänty-Saimaa Normaaleilla metsänhoidon toimilla on merkittävä vaikutus metsän puuntuotoskyvylle. Raivaussaha ja harvennukset eivät kuitenkaan aina riitä, joskus kasvua rajoittaa merkittävästi myös maaperän ravinne-epätasapaino. Neulasnäytteet kerättiin kitukasvuisesta kuusikosta.