METSÄNOMISTAJAT

2 PÄÄKIRJOITUS Suvi Kokkola | toiminnanjohtaja | Mhy Mänty-Saimaa Ymmärryksen puutetta Metsäalalla työskentelevä tuttava Länsi-Suomesta soit- teli jokunen kuukausi takaperin. Pakollisen kuulumisten vaihdon jälkeen puhuimme hieman myös ammatillista asiaa. Muistelimme erästä metsäalan ihmisten yhteistä tilai- suutta Huittisissa vuonna 2007. Puhujana paikalla oli Met- säteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila, jonka kans- sa virnuilimme naisten WC:n oven läpi kuuluvia ”Brunila ei tiedä mistään mitään…” yms. juttuja. Koin pientä myö- tähäpeää lajitovereideni käytöksestä ja siksi yritin olla em- paattinen. Metsäteollisuudella oli menossa suuri murros. Tuotantoa supistettiin ja koko metsäsektori vaikutti aurin- gonlaskun alalta. Samaisessa tilaisuudessa puhui myös silloinen europar- lamentaarikko Eija-Riitta Korhola. Korhola varoitti meitä suurin piirtein näin: ”Pitäkää varanne, ettette päästä EU:ta kiinni kansalliseen metsäpäätöksentekoon.” Moinen aja- tus herätti tuolloin lähinnä hilpeyttä. Ajatus siitä, että EU:lla olisi sanan valtaa meidän metsiimme, tuntui absur- dilta. Korhola ei valitettavasti olisi juuri oikeammassa voinut olla ennustuksessaan. Synkimmät pilvet metsätaloudel- lemme tarjoilee tällä hetkellä Euroopan unioni. Isoin haas- te lienee on, ettei suomalaisen metsän ominaispiirteitä ja metsien käsittelyä ymmärretä tai haluta ymmärtää. Kestävän rahoituksen taksonomia voisi tuoda pahim- millaan täysin tulkinnanvaraiset kestävyyden kriteerit ja hirvittävästi lisää byrokratiaa. Biodiversiteettistrategi- an tarkoitus on hyvä, mutta jälleen kerran suunnitellut kriteerit ovat Suomen kannalta mahdottomat. Biomassan kestävyyskriteerien kanssa riittää myös päänvaivaa. Esim. teollisuuden sivutuotteena puusta syntyvän biomassan mahdollinen tulkinta kestämättömäksi ei vaan käy järkeeni. Tällä hetkellä suomalaisella metsäteollisuudella menee hyvin. Uusia investointeja suunnitellaan ja kauppa käy. Ehkä Brunilan aikana tehdyt korjaustoimet olivat sitten- kin hyväksi, vaikka silloin se teki kipeää. Suomi on ollut metsätalouden ja -teollisuuden edellä- kävijä. Suomen metsäpinta-ala on runsaat 10 % Euroopan metsäpinta-alasta, mutta Suomen metsien kasvu onkin jo 20 % Euroopan puuston kasvusta. Samaan aikaan yli puo- let Euroopan tiukasti suojelluista metsistä on Suomessa. Kunpa muutama muukin Euroopan maa olisi aikanaan jättänyt metsänsä tuhoamatta, niin Euroopan metsäisten maiden ei tarvitsisi ihan yksin huolehtia koko Euroopan hiilinieluista. Ainakin se auttaisi muita ymmärtämään, mitä kestävä metsätalous oikeasti on. kuva Sanna Vornanen