METSÄNOMISTAJAT

Metsänomistajat 10 Uudessa metsätalouden kannustejärjestelmäs- sä (Metka) tuettavia kohteita olisivat taimikon ja nuoren metsän hoito, metsätiet, suometsien hoito, terveyslannoitus, ympäristötuki, kulotus ja metsä- luonnonhoito. Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea saisi 0,7-12 metriset kohteet. Taimikoiden hoito olisi yksi yhteinen tukilaji ja piepuun korjuun tuki poistuisi. Tuki myönnettäisi toteutusilmoituksella, eikä ennak- kohakemusta enää tarvittaisi. Metsätien tukea voisi saada jatkossa myös yhden tilan hankkeissa. Yhteishankkeissa tuensaajana olisi tiekunta. Ilmastonmuutoskeskustelun yhteydessä eräs suurimpia puheenaiheita on turvemaiden hyödyn- tämisen vaihtoehdot tulevaisuudessa. Tulevassa Metkassa kunnostusojituksen hankkeet painottui- sivat vesiensuojelun suunnitteluun ja toteutukseen. Tämän hetken tiedon mukaan varsinaista ojien kaivamista ei tuettaisi ollenkaan. Terveyslannoituksen tukea myönnettäisiin suo- metsien tuhkalannoitukseen ja kohteille, joissa on boorinpuutosta. Ympäristötuki ja metsäluonnonhoito säilyisivät nykyisenlaisena, joitakin uusia kohdetyyppejä saat- taa tulla ja metsänomistaja voisi saada pienimuotoi- siin luonnonhoitotöihin tukea ilman hankehakua. Kulotus palaa tuettavaksi toiminnaksi, kun koh- teella poltetaan samalla säästöpuut. Nykyinen kemera-tukijärjestelmä on nykytiedon mukaan voimassa vuoden 2021 loppuun saakka. LYHYESTI Männyllä tulossa runsas siemensato Männylle on ensi kesänä kehittymässä koko maa- han erittäin paljon käpyjä, joiden siemenet varisevat maahan keväällä 2021. Siten luontaisen uudistamisen edellytykset ovat reilun vuoden kuluttua hyvät ai- nakin Etelä- ja Keski-Suomessa. Männyn siemenpuuhakkuu ja siihen liittyvä maan- muokkaus on tehtävä viimeistään ensi syksynä. Menetelmä ei sovellu viljaville metsämaille, vaan parhaiten kuivahkoille kankaille ja sitä karummille kasvupaikoille. Viimevuotisen kuusen runsaan käpysadon ansiosta jalostetun siemenen varastot ovat saaneet mittavan täydennyksen Etelä-Suomessa, kun siemenviljelyk- siltä on voitu syksyn aikana kerätä suuret määrät käpyjä. Luonnonvarakeskus (Luke) ennustaa koivulle hei- kohkoa kukintaa koko maahan. Taustalla ovat viime kesänä kukka-aiheiden muodostumisvaiheessa val- linneet viileät säät. Tärkeimmät palvelumme Kysyimme alkuvuodesta sähköisessä uutiskirjees- sä, mitkä ovat yhdistyksemme tärkeimmät edut jäsenille. Yli puolet vastanneista nimesi tärkeimmiksi puu- kauppapalvelun (puukaupan kilpailutus, katkonta- vertailu ja korjuun valvonta), oman metsäasiantun- tijan ja maksuttoman tilakäynnin. Seuraavaksi merkittävimpiä olivat metsien PEFC- sertifiointi, maksuton puunmyyntisuunnitelma, edunvalvonta ja jäsentiedottaminen. Kiitoksia vastauksista, ne ovat arvokkaita kehittä- essämme toimintaamme! Uusi toimistoassistentti Hollolaan Laskentamerkonomi Liisa Bergius on nimitetty toimistoassistentiksi Hollo- lan toimistolle 27.4 alkaen. Liisa tulee meille Isku-Yh- tymästä, jossa hän on työs- kennellyt palkkahallinto- päällikkönä. Yhdistyskentästä hänellä on kokemusta Hollolan/ Salpausselän yhdistyksestä, joissa hän toimi aikanaan toimistonhoitajana. Metsänomistajat PÄIJÄT-HÄME ts i t j METSÄ-SAVO Uusi Metka-tukijärjestelmä muotoutumassa TEKSTI: MARI SARVAALA MHY PÄIJÄT-HÄME TEKSTI: MARI SARVAALA MHY PÄIJÄT-HÄME TEKSTI: TIMO HANNONEN METSÄASIANTUNTIJA LKV / MHY PÄIJÄT-HÄME Yhteismetsä Päijät-Hämeen vuosikokous päätti vaihtaa yhteismetsän nimen Metsänomistajien Yh- teismetsäksi. Nimenmuutoksen taustalla on met- sänomistajien kasvanut kiinnostus liittyä mukaan Päijät-Hämeen maakunnan ulkopuoleltakin. Edelleenkin Päijät-Häme säilyy yhteismetsän ydin- alueena, mutta uuden osakkaat ovat tervetulleita myös kohtuullisen matkan päästä ympäristöstä. Tä- män toivotaan entisestään nopeuttavan yhteismetsän pinta-alan kasvua. Tällä hetkellä 300 hehtaarilla liikkeelle lähtenyt yhteismetsä on ylittänyt 500 hehtaarin rajan. Ylära- jaa pinta-alalle ei ole asetettu, mutta metsien tulee sijaita kohtuullisen matkan päässä Päijät-Hämeestä toiminnan tehokkuuden säilyttämiseksi. Yhteismetsä Päijät-Häme vaihtoi nimensä Metsänomistajien Yhteismetsäksi Kemeratuen myöntämisen edellytyksistä on poistunut vaatimus puuston ravinne-epätasapainon osoittamisesta. Tämä helpottaa tuhkalannoitukset te- kemistä tuettuna suometsissä, kun ei tarvitse osoittaa puustossa olevan havaittavia kasvuhäiriöitä, neu- lasten värivikoja tai ravinnepuutoksia. Tuki kattaa 30 prosenttia lannoituksen kokonaiskustannuksista. Turvemailla metsän kasvua rajoittavat yleensä fosforin ja kaliumin puutokset, ohutturpeisilla mailla myös typpi. Kasvunlisäystä lannoitettavilla turve- mailla saadaan yleensä 2-4 m³/ha/v ja lannoituksen vaikutusaika kestää 20-40 vuotta. Tuhkalannoitus sopii erityisesti turvemaille ja siitä on monia hyötyjä metsien hoidon, ympäristön ja ilmaston kannalta. Tuhkan käyttö vähentää tar- vetta ojien kunnostukseen ja parantaa turvemaiden vesitasapainoa lisäämällä puuston kasvua ja haih- dutuskykyä. Hyvin kasvavat suopuustot sitovat hiiltä ja hillit- sevät näin osaltaan ilmastonmuutosta. Tuhkalannoituksiin tukea ilman ravinneanalyysiä Mari Sarvaala Mari Sarvaala Markku Wiik Kemeratuen korvaaja on valmistumassa työryhmässä, mutta EU:n haasteet siirtävät käyttöönoton parin vuoden päähän.