METSÄNOMISTAJAT

Metsänomistajat 11 Metsänjalostus on keskeinen osa vil- jelymetsätaloutta ja metsäpuiden sie- menhuoltoa, jolla turvataan perinnölli- sesti korkeatasoisen ja monimuotoisen siemenen saatavuus metsänviljelyyn koko maassa. Nykyisin jo noin kolme neljäsosaa metsänviljelyyn tuotetuista taimista kasvatetaan maassamme ja- lostetuista siemenistä. Metsänviljelyssä käytetään jalosta- matonta, metsikkökeräyksistä saatavaa siementä ja jalostettua siemenviljelys- siementä. Metsikkösiemen kerätään talousmetsistä hakkuiden yhteydessä ja jalostettu siemen tuotetaan metsä- puiden siemenviljelyksillä. Metsänjalostuksessa käytettävät emopuut – ja siten siemenviljelyssie- menen perimä – ovat peräisin luon- nonmetsistämme. Siemenviljelyksille on metsänjalostuskokeista saatujen tulosten perusteella koottu emopuut, joiden risteytyessä syntyvien jälkeläis- ten kasvu- ja tuotosominaisuudet ovat maatiaissiementä paremmat. Metsänjalostus luo uutta kasvua Jokainen uusi jalostusjakso paran- taa puiden kasvunopeutta, laatua ja kestävyyttä tuholaisia vastaan. Jaloste- tulla viljelyaineistolla saadaan puula- jista riippuen noin 10–30 prosentin tila- vuuskasvun lisäys metsikkösiemeneen verrattuna. Männyn ja rauduskoivun jalostuksella on lisäksi saatu aikaan selviä parannuksia rungon tukkiosan oksaisuuslaadussa. Jalostustyön lähtökohdaksi on luon- nonmetsistä valittu tuhansia kasvul- taan ja laadultaan erityisen hyviä puu- yksilöitä, pluspuita. Jalostettu siemen tuotetaan siemenviljelyksissä, joihin parhaiden pluspuiden perimä on mo- nistettu varttamalla eli siirtämällä ha- lutusta puusta versonpätkä nuoreen taimeen kasvamaan. Siemenviljelyk- sessä pluspuiden vartteet saavat ristey- tyä vapaasti keskenään tuulipölytyksen avulla. Siemenviljely on toistaiseksi ainoa menetelmä, jolla metsäpuiden jalos- tuksen tuloksia on siirretty laajassa mi- tassa käytäntöön Suomessa ja muualla Euroopassa. Sen rinnalle kuuselle on kehitteillä nopeampi ja tehokkaampi menetelmä, jolla jalostettuja kuusen taimia tuotettaisiin siemenalkioista kas- vullisen solukkomonistuksen avulla. Metsänjalostuksen etenemisnopeus on muihin viljelykasveihin verrattuna hitaampi metsäpuiden pitkän sukupol- ven välin takia. Lisäksi tuotos-, laatu- ja kestävyysominaisuuksissa ilmenevien perinnöllisten erojen todentaminen kenttäkokeiden avulla vie huomatta- vasti kauemmin (10–20 vuotta) kuin muilla kasveilla. Lähde: Luonnonvarakeskus Istutuksia ei kannata lykätä Mhy Päijät-Hämeen taimitilanne on erinomainen. Istutustyö kannattaa tehdä aina mahdollisimman pian hakkuun jälkeen, ettei heinä valtaa istutusalaa. Kaikkia taimilajeja ja -kokoja on vielä saatavilla kevään istutuksiin. Myös muokkaus ja istutus onnistuu kauttamme. Ota heti yhteyttä ja varaa taimet vielä tälle keväälle! ABC: ISTUTA OIKEIN 1. Kastele, tuuleta ja suojaa paahteelta Säilytä taimet varjossa maata vasten ja avaa laatikon tuuletusaukot. Tark- kaile paakkujen kosteutta ja muista kastella ajoissa. Taimet kannattaa kastella istutusta edeltävänä päivä- nä, tarvittaessa aiemminkin. Paakun pitää olla istuttaessa niin märkä, että puristaessa siitä valuu vettä. 2. Oikea istutuspaikka on paras tae kasvuunlähtöön Taimi istutetaan mättään korkeim- paan kohtaan tai laikun keskelle niin, ettei taimi joudu seisovaan veteen. Maanmuokkaaja tekee oikean määrän istutuspaikkoja, joten nyrk- kisääntö on, että taimi laitetaan joka mättääseen. Keskimääräiset taimien istutusvälit ovat: •mänty 2,25 metriä, noin 2000 kpl/ha •kuusi 2,35 metriä, noin 1800 kpl/ha •koivu 2,5 metriä, noin 1600 kpl/ha ...mutta hyvä istutuspaikka on varmempi tae hyvään kasvuun kuin tarkasti mitattu istutusväli. Polkaise putki maahan, pudota taimi pottiputkeen ja avaa leuat. Vedä put- ki pois. Tiivistä jalalla maa taimen ympärillä. Taimen pitää olla tu- kevasti maassa ja paakun pääl- le pitää jäädä kivennäismaata useampi sentti, myös vartta saa mennä maan alle. Kuusi ei ole riisi, joten sei- sova vesi on taimelle myrk- kyä. Älä siis istuta kuopan pohjalle, jonne vesi kertyy seisomaan. Ei tässä vielä kaikki... Onneksi olkoon, uusi metsä on kasva- massa. Kun lähivuosina huolehdit hei- näyksestä ja hoidat ajallaan varhaisperka- uksen ja taimikonhoidon, on tekemäsi sijoitus eli uuden metsän kasvuun sijoitetet eurot hyvällä mallilla kasvamassa tukkipuuksi. Kuusi ei ole riisi, joten seisova vesi on taimelle myrkkyä. Älä siis istuta kuopan pohjalle, jonne vesi kertyy seisomaan. Jalostettu taimi kasvaa nopeammin Männyn siemenviljelys 284 Kärkölässä. Sen pluspuut ovat lappilaista alkuperää Sodan- kylän seudulta, ja siemenen käyttöalue on Oulun korkeudella. Metsäpuiden taimien jalostuksessa valitaan luontai- sesta metsästä parhaat puut ja niiden geeniperimä viedään viljelmille. Mari Sarvaala