METSÄNOMISTAJAT

Metsänomistajat 12 Menneelle talvelle ennustettiin suurta myyrätuho- riskiä eteläiseen ja varsinkin itäiseen Suomeen. - Vakaa lumihanki suojaa myyriä tehokkaasti kyl- myydeltä ja pedoilta. Lisäksi ravinnonhankinta on turvallisempaa hangen alla. Toistuvat lumen sata- miset ja jäätymiset voivat peittää etenkin avointen alueiden peltomyyrien ravintokasvit jäällä, kuvailee myyrien talvieloa Luken johtava tutkija Otso Huitu . Luonnonvarakeskus seuraa myyrien kannanvaihte- lua ja tiedottaa myyrätuhoriskistä vuosittain. Talven jäl- keiset seurantapyynnit ajoitetaan pääosin toukokuulle, jolloin saadaan numerotietoa kantojen kehittymisestä. - Meillä on ympäri Suomea kymmeniä seuranta- paikkoja, joissa myyriä pyydetään keväisin ja syksyi- sin. Saamme myös tietoa esim. pöllötutkijoilta, jotka seuraavat oman tutkimusalueensa myyräkantoja. Näin meillä on ajankohtainen arvio myyräkantojen kehityksestä, ja voimme myös antaa ennusteen tule- van vuoden tilanteesta, kertoo Luken emeritusmet- säeläintieteen professori Heikki Henttonen . Pahimmat myyrätuhot tapahtuvat talvisaikaan, myyrien monivuotisen kannanvaihtelun huippuvai- heessa 3-4 vuoden välein. Vaikka myyrähuippua ei omien metsien alueella juuri nyt olisikaan, myyrätuhoja voi kuitenkin syntyä tulevien kannanvaihteluiden myötä, joten tilannetta on hyvä seurata omassa taimikossa, muistuttaa tut- kija Jukka Niemimaa Lukesta. Myyrätuhoista kärsineille on lohduttavia uutisia. - Etelä-Suomen myyräkanta tulee kaikella todennäköi- syydellä romahtamaan kesän aikana, ennustaa Huitu. Heinittyneet taimikot vaarassa Peltomyyrä on heinänsyöjä, joka esiintyy erityisesti heinäisillä hakkuuaukeilla, missä se kaluaa nuoria taimia maan pinnalta lumirajaan. Ympärikaluttu taimi kuolee. Pakettipeltojen metsityksessä peltomyy- rien aiheuttamat tuhot ovat suuri riski. Metsämyyrä syö havupuiden taimien latvasilmut, mikä aiheuttaa kasvuhäiriöitä. Se on hyvä kiipeile- mään, ja voi kavuta nuorissa kuusissa ja männyissä useamman metrin korkeuteen. Varsinkin männyllä latvasilmujen tuho aiheuttaa aina ranganvaihdon. Uusi pääranka muodostuu ylim- mästä ehjästä sivuoksasta. Vaikka ranganvaihto puun kasvaessa jäisi näkymättömiin, niin mahdollisen tyvi- tukin sahauksessa aikojen päästä mutka kyllä näkyy. Voiko tuhoja ehkäistä? Myyrätuhoja voi ehkäistä pyytämällä myyriä lou- kuilla, asettamalla runkosuojia sekä polkemalla lunta taimien ympärillä. - Heinäntorjunta on olennaista, sillä peltomyyrät tarvitsevat heinikkoa, Henttonen muistuttaa. - Hakkuun ja istuttamisen voi yrittää ajoittaa myyrävaihtelun mukaan. Taimilla, jotka on istutettu huipputalven jälkeen keväällä myyräkannan juuri romahdettua, on enemmän aikaa kasvaa karkuun. Laikkumätästys voi olla hyödyksi, koska mitä vä- hemmän taimen tyvellä on lunta, sen vähemmän paik- ka myyrää kiinnostaa. Keväällä istutetut taimet ovat kestävämpiä peltomyyriä vastaan kuin syystaimet. Pöllöt eivät sinänsä estä myyrätuhoja, koska niiden tehopyyntikausi on kevättalvella, jolloin tuhot ovat yleensä jo tapahtuneet. Varpuspöllö, joka kerää varastoja loppusyksyllä pakkasten tullen, saattaa olla poikkeus. - Jos innostusta riittää, niin pelto- ja metsämyyriä voi pyydystää tavallisilla hiirenloukuilla. Ainakin aluksi loukut on hyvä tarkastaa jopa päivittäin, jolloin saa muodostettua kuvan myyrätilanteesta, vinkkaa Niemimaa. - Pellonmetsityksissä peltomyyrät tuhoavat koi- vuntaimia erityisesti kesällä, varsinkin jos heinän- torjuntaa ei ole tehty kunnolla. Koivuntaimia tai jaloja lehtipuita ei kannata istuttaa pelloille ilman taimisuojia, kertoo Henttonen. METSÄTUHOT TEKSTI: ANNE RAUHAMÄKI / VIESTINNÄN SUUNNITTELIJA / MTK MARI SARVAALA / PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ / MHY PÄIJÄT-HÄME Miten myyrätuhoja voi torjua? Myyrät ovat merkittäviä taimituholaisia. Etelä-Suomen lumeton talvi on ollut myyrille epäedullinen niin ravinnon saatavuuden, saalistusriskin kuin lämpötalouden suhteen. Eteläisen Suomen vähälumisella tai jopa lumetto- malla talvella on kahtalaiset vaikutuksen myyrille. Hangen puute etelässä on voinut suojata taimia, koska myyrät eivät mielellään liiku avoimella pai- kalla, esimerkiksi suojaamattomana istutusmättäällä. - Lumella, lumen puutteella ja lumen laadulla on vaikutusta, kertoo Heikki Henttonen . Paksun kuoh- kean puuterilumikinoksen alla myyrät voivat hyvin. Pahinta myyrille ovat Henttosen mukaan sellai- set talvet, jolloin lumi, vesisade ja jäätymisvaiheet vuorottelevat. - Kun lumi sulaa, ja kolot täyttyvät vedellä ja sitten jäätyvät, joutuvat myyrät mieron tielle. Täysin lumettomana talvena myyrien ravin- nonsaanti taas voi olla helpompaa, mutta toisaalta petoriski voi kasvaa. Myyrien aiheuttamista tuhoista ei voi hakea korvausta Metsäkeskuksen kautta kuten hir- vituhoista. Siksi laaja metsävakuutus on ainoa taloudellinen turva myyrätuhojen varalta. Perus- tai suppea metsävakuutus ei koskaan korvaa myyrätuhoja. Vakuutus täytyy myös ottaa ajoissa ennen talvea. Vakuutukset kuntoon Vaaravyöhykkeellä: Heinän valtaamat taimikot ovat oival- lisia myyrähoukuttimia. Vähäluminen talvi voi kääntyä metsänomistajan onneksi Metsämyyrä on kuorinut oksat useamman metrin pituisesta taimesta. Myyrä voi katkoa pienet taimet kokonaan. Varsinkin kuusi elpyy useimmiten kasvattamalla uuden verson maanpin- nan läheisistä sivusilmuista. Myyräkannat vaihtelevat alueittain ja vuosittain. Kuvassa metsämyyrä. Anne Rauhamäki Erkki Oksanen Erkki Oksanen Erkki Oksanen