METSÄNOMISTAJAT

Metsänomistajat 23 TEKSTI: ANNE RAUHAMÄKI VIESTINNÄN SUUNNITTELIJA / MTK Lahopuut tarjoavat pesäkoloja monille eliöille. Lahopuita säästetään lajiston monimuotoisuuden ja siitä koituvien hyötyjen ylläpitämiseksi. Lahonneen puun puute on tärkeimpiä yksittäisiä syitä metsälajien vähentymiseen. Noin 500 uhan- alaista tai silmälläpidettävää lajia on riippuvaisia lahopuusta. Lahopuut huomioidaan metsätaloudessa PEFC-metsäsertifioinnissa metsiin jätetään aina säästöpuita ja runkolahopuustoa, joiden määrä on keskimäärin vähintään 10 kappaletta hehtaarilla. Runkolahopuustolla tarkoitetaan rinnankorkeusläpi- mitaltaan yli 20 cm paksuja keloja ja muita kuolleita pystypuita, pökkelöitä ja maapuita. Metsänkäsittelyssä säästetään lahopuut, erityises- ti järeät rungot. Järeät pitkälle lahonneet rungot kierretään ja tuoreet järeät lahopuut siirretään pois tieltä. Yksittäisten kuolleiden lahoavien puiden säi- lyttämisestä ei juurikaan koidu tulonmenetyksiä metsänomistajalle. Metsään katkennut tai kaatunut lahopuu, josta ei ole vaaraa, kannattaa siis jättää niille sijoilleen. Lahopuuta voi myös tehdä ”tekopökkelöillä” Jos lahopuuta ei ole metsässä valmiiksi, sitä voi myös tehdä. Tekopökkelöillä saadaan luotua pysty- lahopuuta, jota etenkin nuorissa metsissä on yleensä niukasti. Tekopökkelöt ovat n. 2-5 metrin korkeudelta kat- kaistavien puiden korkeita kantoja. Pökkelöissä on eri korkeudella erilaiset kosteusolosuhteet, joten ne tarjoavat hyvin monimuotoisia olosuhteita kuolleessa puussa elävälle lajistolle. Lehtipuusta tehdyt tekopökkelöt alkavat lahota muutamassa vuodessa, jolloin tikat ja tiaiset voivat tehdä niihin pesäkoloja. Erityisen hyödyllisiä tekopökkelöt ovat peltojen ja niittyjen reunoilla, jolloin niistä tulee luonnon omia ”hyönteishotelleja”. Olemme mukana YLE:n #pelastapörriäinen -kam- panjassa. Tule sinäkin mukaan, ja käy kirjaamassa pörriäistekosi laskuriin YLE:n kampanjasivustolla https://yle.fi/aihe/kategoria/luonto/pelasta-porri- ainen Kurssissa tutustutaan eri keinoihin, joilla voidaan parantaa metsätalouden kannattavuutta. Siinä mietitään oman työn arvoa, metsäpalvelujen hankintaa, verotuksen ja tukien merkitystä. Lisäksi selvitetään, mistä metsätalouden sivuelinkeinoista on mahdollista saada tuloja perinteisten puukaup- patulojen lisäksi. Kurssissa on seuraavat seitsemän teemaa: • Tee metsänhoitotyöt ajallaan • Teenkö itse vai teetänkö toisella • Toteuta hakkuut ja puukaupat taiten • Huomioi metsän muut tulonlähteet • Hoida verotus huolellisesti • Hyödynnä tuet • Investoi kannattavasti Teeman sisällä aiheet on jaoteltu oppitunneiksi. Jokaisessa teemassa on lopussa tentti, joilla voi haas- taa itseään, osaanko nämä asiat? Verkkomoduulissa on kaikkiaan noin 200 ”diaa”, joten sieltä löytyy runsaasti tietoa. Verkkokurssia voit käydä oman aikataulusi mu- kaan vaikkapa teema kerrallaan. Tästä saat hyvän kokonaisuuden metsätalouden kannattavuuden pa- rantamiseksi! Verkkokurssin hinta on 25 euroa ja sen pääset lu- nastamaan Talouskoulun nettisivujen https://tuoh- tametsasta.fi/ kautta. Kurssi on metsäverotuksessa vähennyskelpoinen koulutuskulu. Verkkokurssi on osa EU-rahoitteista Metsänomis- tajan Talouskoulu-hanketta. Paranna metsän- omistuksen kannattavuutta verkkokurssilla Suorita verkkokurssi metsätaloutesi kannattavuuteen! Säästä lahopuut – nekin auttavat pölyttäjähyönteisiä Metsänkäsittelyssä säästetään lahopuut, kuten tämä koi- vuinen kolopesijöiden kerrostalo. Lahoilla puilla elää tuhansia eliölajeja, jotka turvaavat metsäluonnon toimintaa osallistumalla hajotukseen ja ravinteiden kiertoon. # PÖRRIÄISBINGO Lahopuu on monimuotoisuudelle tärkeää, se on elinpaikka monelle uhanalaiselle lajille. Eila Strang TEKSTI: MARI SARVAALA PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ / MHY PÄIJÄT-HÄME