METSÄNOMISTAJAT

Metsänomistajat 26 TEKSTI JA KUVAT: MARI SARVAALA MHY PÄIJÄT-HÄME Tilausmaksu on vähennys- kelpoinen metsä- verotuksessa. sanovat että raha ei kasva puissa. olemme eri mieltä. Vuoden tilausjakso (23 nroa) 85 00 (norm. 155 €) Etusi 70 € TUOTAMME LUKIJOILLEMME KESKIMÄÄRIN 3968 € PAREMPANA TUOTTONA METSÄSTÄ. TILAA METSÄLEHTI JÄSENETUHINTAAN edutjasenelle.fi/mhy tai numerosta 09 315 49 840. Kerro soittaessa, että kyseessä on MHY-jäsenetutilaus. Puista vapautuu erilaisia eteerisiä tuoksuja, jotka rauhoittavat mielen, laskevat verenpainetta, vähen- tävät lihasjännitystä, kirkastavat ajatukset ja saavat ajattelemaan positiivisemmin. Kyllä metsäisen käve- lylenkin jälkeen yleensä on rauhallisempi ja virkisty- nyt olo, se on totta. Asia on todistettu tieteellisesti suomalaisessa väi- töskirjassa. Jo taajaman lähimetsä tai kaupungin puisto vaikuttaa samalla tavalla. Ruoan ja lääkkeiden aitta Jo muinaissuomalaiset tiesivät, että jos viina, sauna ja terva eivät auta, niin tauti on kuolemaksi. Kaikissa noissa on metsä mukana tavalla tai toisella: korpi- kuusen kyyneleet, puinen savusauna, tervasmännyt. Pula-ajan pakolliset leivän jatkeet pettu ja jäkälä ovat nyt gourmetruokaa. Miltä kuulostaa friteerattu jäkälä tai käpyvaahto, molempia saa kun ravintolalla on tarpeeksi tähtiä. Metsien marjat ovat terveellistä superfoodia, kuten mustikan näkökykyä parantava vaikutus. Pihka suojaa niin puuta kuin ihmistä taudeilta. Kansanparantajat ovat vuosisatoja käyttäneet pihkaa haavoihin, puremiin, ihottumiin. Nyt sairaalatkin ovat heränneet kokeiluihin ja todenneet, että vai- keat avohaavat paranevat pihkasalvan sisältämien antimikrobisten aineiden estäessä bakteerien lisään- tymistä. Pakuri se vasta ihme kääpä onkin. Se nostaa eli- mistön stressinsieto- ja vastustuskykyä sekä lisää aineenvaihduntaa ja vahvistaa yleiskuntoa. Pakuria käytetään rohdoksena ja ravintolisänä sekä kosme- tiikassa. Vihreä tee on vaihtunut monen kupissa pakuriseen tikkateehen. Puupinnat bakteerien kauhu Jälleen tuore suomalainen väitöstutkimus: monet puun uuteaineista on antibakteerisia, mänty hieman kuusta enemmän. Hygieeniseltä tuntuva muovi onkin pahempi bak- teeripesä kuin puinen leikkuulauta! Mistä ne paljon kohutut homekoulut on tehty? Tus- kin ainakaan puusta vaan muusta. Nyt monet uudet julkiset rakennukset tehdään hirrestä, jonka tuoksu miellyttää kaikkien nenää, eikä aiheuta allergiaa. Hirrestä rakennettu sairaala, joka olisi sisältäkin puuverhoiltu, lavuaareja, ruokailuvälineitä ja huonei- den kalusteita myöten, ja tuoksuisikin vielä puulta. Olisiko parempaa paikkaa sairastaa, kun jokaisella henkäisyllä virtaisi parantavia molekyylejä keuh- koihin. Maatilojen lapsilla on todettu olevan vähemmän allergioita kuin ”kliinisessä” kaupunkiympäristössä kasvaneilla lapsilla. Sekalainen maalaiscoctail kaiken- laisia bakteereja ja mikrobeja pitänee yllä jonkunlaista kauhun tasapainoa ja terveyttä. Metsäammattilaisen maalajien tunnistusloru ”hie- kan näkee (silmillä), hiedan tuntee (sormissa), hiesun maistaa (hampaissa) ja saven haistaa (nenässä)” pitänee allergiat loitolla. Nykysuuntauksessa päiväkotien lapsille annetaan kaupungeissa multaämpäri käteen ja vastustuskyky kasvaa. Kolmannen kerran peräkkäin Suomi on maailman onnellisin maa. Voisiko se johtua osaltaan runsaista metsistämme ja niiden terveysvaikutuksista sisäisesti ja ulkoisesti nautittuna? Teksti on lyhennelmä valtakunnallisesta mhy-blogista. Terve metsä! Kun virukset jylläävät meillä ja muualla, kannattaa turvautua metsään. Sauna on ollut suomalaiselle tärkeä osa elonkiertoa. Pula-aikana jäkälä oli leivän jatke, nykyisin se on gour- metruokaa.