METSÄNOMISTAJAT

Metsänomistajat 5 TEKSTI: JUUSO HEIKKILÄ KORJUUPÄÄLLIKKÖ / MHY PÄIJÄT-HÄME TEKSTI: VILLE KOPRA TOIMITUSJOHTAJA / VERSOWOOD OY Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun toimin- taperiaate on katkoa leimikoista tuleva puusuma mahdollisimman arvokkaasti. Korjuupalvelun kanto- hintatarjoukset muodostuvat yhdistyksen sopimien toimituskauppojen hintatason mukaisesti. Energiapuun ja kuidun osalla toiminta on melko yksinkertaista. Mitta- ja laatuvaatimukset näillä puu- tavaralajeilla on suhteellisen vakiot toimituspisteestä riippumatta. Kun minimilaatutekijät täyttyvät, saa- daan kuutiosta vakiohinta. Vain toimitettavan erän koko vaikuttaa hintaan. Myös konekuskin näkökulmasta näiden puutava- ralajien teko on suhteellisen helppoa, kunhan pitää huolen siitä, että kuidun teko loppuu tukkiosan alkaessa. Tukki tarkasti talteen Tukkiosaan siirryttäessä homma menee tarkem- maksi. Nykyään sahojen tukkitarpeet muodostuvat hyvin pitkälle sahatavaramarkkinan kysynnästä. Tä- mä tarkoittaa, että eri markkinoilla toimivilla sahoilla voi olla erilaisia painotuksia mitoissa ja halutun tukkipuun järeydessä. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelussa tämä on otettu huomioon tekemällä kauppaa useiden sahojen kanssa. Tällä hetkellä esimerkiksi kuusitukkia toimi- tetaan neljälle eri toimijalle. Korjuuesimiehet suunnittelevat, mihin kunkin lei- mikon tukit katkotaan. Valintaan vaikuttavat leimi- kon sijainnin lisäksi laatutekijät. Joistakin leimikoista tukkia voidaan tehdä useampaankin toimitusosoit- teeseen. Lähtökohta tietenkin on, että tukki saataisiin mahdollisimman tarkasti talteen. Konekuskin ammattitaito korostuu tukin katkon- nassa. Sahojen välillä on eroja laatuvaatimuksissa ja kuljettajan tulee tuntea ne kaikki. Korjuupalvelun konekuskin tulee olla todellinen moniosaaja! Pääpaino harvennushakkuissa Useamman toimituspisteen etuna on myös riskin- hallinta ja jatkuvuus. Menneen talven työtaistelut aiheuttivat monenlais- ta haittaa puunkorjuuseen. Korjuupalvelun toiminta on kuitenkin pystytty pitämään yllä läpi talven. Suu- rimman osan talvesta aina jonkin sahan vastaanotto on ollut auki, eikä teiden varsille ole päässyt kerään- tymään liian suurta tukkivarastoa. Tukin katkonnan merkitys korjuupalvelun toi- minnassa on kasvanut viime vuosina, kun olemme kasvattaneet ainespuukorjuun määrää. Leimikoiden järeytyessä myös tukkia katkotaan enemmän. Vaikkakin kohteet ovat nykyisin järeämpiä, pääpai- no korjuussa on edelleen harvennushakkuissa. Niissä korjuupalvelu on parhaimmillaan. Nyt on hyvä aika kysyä tarjous kevään ja kesän hakkuista ja kuulla, minne osoitteeseen puusi pää- tyisivät korjuupalvelun toimittamana. Korjuupalvelun konekuskeilla tarkka silmä Hakkuukoneiden pitkälle viety automaatio ei poista kuskin ammattitaidon tarvetta. Varsinkin silmä tukin laadutukseen tulee olla kunnossa. Tämä korostuu eritoten korjuupalvelun toiminnassa, kun toimituskohteita on monia ja laatuvaatimukset vaihtelevat. Kuutio puuta sitoo 715 kiloa hiilidioksidia Lähde: Luonnonvarakeskus Myös kaadettu puu varastoi hiilidioksidia. Kun korvaamme uusiutumattomia raaka-aineita puulla, sidomme samalla merkittäviä määriä hiilidioksidia luonnollisiin hiilivarastoihin. Tehdäänkö puukaupat? OSTETAAN luonnollinen hiilivarasto Metsäteollisuuden verojalanjälki on suuri ja viime tilikaudella Versowoodin liikevaihdosta peräti 77 % jäi maakuntien ja yhteiskunnan rattaisiin kantora- hatuloina, erilaisina hakkuu- ja kuljetusmaksuina, palkkoina sekä veroina ja työnantajamaksuina. Suomalainen metsänhoito on ensiluokkaista ja sitä on tehty laadukkaasti vuosikymmenet, josta osoituksena on metsät, jotka kasvavat enemmän kuin koskaan. Jos metsiä ei hakata ja hoideta, niin lopulta niistä tulee hiililähteitä, jotka myös altistuvat metsäpaloille ja hyönteistuhoille. Lisäksi on hyvä muistaa, että Suomessa on jo nyt yli puolet EU:n tiukasti suojelluista metsistä. Suomi on valitettavan betoniin valettu maa, ja puu on menettänyt todellisuudessa markkinaosuuttaan. Puu on uusiutuva luonnonvara, mikä luo työtä ja hyvinvointia. Puu on ympäristön kannalta kestävä materiaali ja Suomessa puutuotteet valmistetaan kes- tävästi. Puurakentamisella hiili sidotaan rakenteisiin vuosiksi ja se toimii näin luonnollisena hiilivarastona. Koronan jälkeisessä elämässä puurakentamiseen pitäisi vihdoin saada selkeät tavoitteet. Julkisen sek- torin tulee selvittää puu vaihtoehto ja laskea oma hii- litase, miten hiilitasapaino saadaan aikaan. Samalla kaavoitus ja erilaiset rakentamisen määräykset pitää saada kuntoon. Kasvun kannalta oikein ajoitettu taimikoiden ja nuorien metsien hoito on tehokkain tapa lisätä met- sien kasvua. Oikea-aikainen taimikonhoito säästää rahaa ja kasvattaa hyvälaatuista puuta. Hoitorästit on laitettava kuntoon ja kemerarahojen määrää on lisättävä. Yrittäjämäistä ja ammattimaista metsien omistusta pitää edistää mm. neuvontapalve- luin, mutta myös lainsäädännöllisin ja verotuksellisin toimin. Jatkuva kasvatus on vaihtoehto, mutta se voi aiheuttaa tuhoja, jos juuristot kärsivät ja lahopuu lisääntyy. Jatkuva kasvatus luo myös lisäkustannusta ja tehottomuutta hakkuisiin. Joutomaiden metsittäminen pitäisi saada käyntiin, mitä valtiovallan tulee edistää ja tukea. Metsäkato ja peltojen raivaaminen pitää ottaa tarkasteluun. Lan- nalle pitää löytyä energiakäyttö, ettei metsiä muuteta sen takia peltokäyttöön. Hyvänä tavoitteena voisi olla noin 500 000 hehtaarin lisämetsittäminen. Sahateollisuudessa on isot mahdollisuudet, mut- ta kaikki lähtee kilpailukyvystä ja siitä, että alan toimintaedellytykset on oltava kunnossa. Iso osa sahatavaran hiilipäästöstä on logistiikka, joten tiet on pidettävä kunnossa ja painorajoja tulee nostaa, mutta myös lähi- ja menopaluukuormat pitää hyödyntää jatkossa enemmän. Ulkoisista tekijöistä tärkein on tukin hinta ja sen on oltava sen hintaista, että sahat pystyvät toimimaan kilpailukykyisesti. Koronan jälkeisessä elämässä metsäteollisuuden merkitys kasvaa. Vastuullisuutta tarvitaan nyt myös puukauppaan. Mistä Suomi rakentuu koronan jälkeen vähähiilisessä maailmassa? Metsäteollisuus tuo yli 20 % Suomen vientituloista, ja sahatavaran vienti on toistaiseksi korona-aikanakin tuonut lähes normaalisti tuloja Suomeen. On kuitenkin tärkeää, että toimialan toimintaedellytykset turvataan. Mari Sarvaala