Sivut 4–5 Myyjän markkinassa pitää olla malttia kilpailuttaa Sivu 19 Uudessa hankkeessa parannetaan Hämeen ilmastoturvallisuutta Sivu 13 Hirvituhoja havaitaan paljon, mutta harvat hakevat korvauksia Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsentiedote 1/2022 • 27.4.2022 Akseli Muraja Tiina Mansikkamäki Markku Wiik Taina Wallenius Metsänomistajat
2 PUUKAUPPA Jari Yli-Talonen | johtaja | Mhy Päijät-Häme Puukaupassa on nyt myyjän markkinat! Puukauppavuosi 2021 Päijät-Hämeen alueella muodostui yhdeksi kaikkien aikojen vilkkaimmista. Ja vuosi 2022 jatkaa siitä mihin viime vuonna jäätiin. Keskihintataso oli vuonna 2021 lähes kaikissa hakkuutavoissa ennätyksiä rikkova. Hintataso on jatkanut alkuvuoden nousua, vaikka myynnissä on ollut vähän kohteita ja niistäkin pääosa talvileimikoita. Puulla oli koko viime vuoden poikkeuksellisen hyvä kysyntä, joka näkyi lähes koko vuoden ajan keskihintatason nousuna. Nyt tilanne on odottava ja käynnissä on myyjän markkinat. Poikkeuksellinen alkuvuosi ja maailman meno on vienyt puukaupan odottavalle tasolla, ollaan jopa alitarjonnan puolelle nyt siirrytty. Nyt maltti on valttia. Kilpailutus on lisääntynyt ja mhy:n kautta kulkevien puukaupan toimeksiantojen prosenttiosuus on voimakkaasti kasvava. Korjuupalvelu jatkui erittäin vilkkaana. Puunkorjuupalvelu kohdistettiin viime vuonnakin pääosin nuorten metsien hoitoon ja ensiharvennus- sekä harvennusrästien purkamiseen. Erikoispuutoimitustenmäärä onmyös ollut selkeässä kasvussa. Vuoden aikana tienvarteen toimitettu kokonaismäärä oli n.230 000 k-m3. Mhy:n energiapuutoimitusten ja energian hinnan nousun avulla metsänomistajat saavat vihdoinkin tämän vuoden huhtikuusta alkaen kaikkien laskutettujen kulujen jälkeen kokopuustaankin plusmerkkisen tilityksen kalleimmissakin korjuukohteissa. Myös energiapuun tarve on nyt voimakkaassa nousussa, ja tämä on saman tien näkynyt myös energiapuun hinnoissa. Puukaupan toimeksiannot Vuonna 2021 puukaupantoimeksiantojen osuus yhdistyksen tekemistä puunmyyntisuunnitelmista nousi yli 70 prosenttiin kokonaismäärän ollessa ennätyksiä hipova. Vuosien kuluessa on tehty runsaasti hintavertailuja, ja valtakirjakauppojen toteutuneet keskihinnat ovat välillä olleet jopa hämmentävän paljon korkeampia kuin mitä ovat olleet ilman kilpailutusta puunsa myyvien metsänomistajien saamat tarjoukset. Yksittäisissäkin kaupoissa kyseessä on jopa tuhansien eurojen erot. Metsänomistajat tukeutuvat yhä enemmän metsänhoitoyhdistyksen puukaupalliseen osaamiseen ja erityisen suuri rooli kilpailutuksen lisäksi on katkonta-aineiston hyödyntämisellä parhaan tarjouksen etsimisessä. Tarjousten ja puutavaralajien laatujen erilaisuus ja esim. runkohintatarjousten vertailu perinteisiin tarjouksiin verratessa ovat nostaneet voimakkaasti valtakirjakaupan suosiota. Nyt kun puun tarve on noussut ja puukauppaa käydään kovan kilpailemisen kautta, tämä näkyy suoraan valtakirjakaupan voimakkaana nousuna. Puukaupan muutos on nyt nopea ja tämän vuoden näkymät ovat poikkeukselliset. Erityishuomio tulee nyt kiinnittää kaiken kuitupuun kilpailuttamiseen, kysyntä sekä maksukyky kun on niin kotimaassa kuin naapurimaissakin ponnahtanut ennätystasolle. Kilpailuttaminen toteutetaan nyt sähköisesti kuutio.fi portaalin kautta. Tämä on tuonut mhy:n puukauppapalveluiden käyttäjiksi myös aikaisemmin aktiivisesti itse metsäkaupat hoitaneita metsänomistajia. Puukaupan kilpailuttaminen kun käy erityisen kätevästi ja edullisesti sähköisen portaalin kautta myös itse puukaupan loppuun hoitavan metsänomistajan leimikoiden osalta. Puukaupallinen tiedottaminen Puukaupallinen tiedottaminen on hoidettu suunnitelmallisesti kuukausittain kaikkia eri kanavia hyödyntäen lehdistöstä aina Facebookiin saakka. Metsänomistajalle on erittäin tärkeässä roolissa ajantasainen, alueellinen hintatietous hakkuutavoittain. Tietoa löytyy Päijät-Hämeen osalta mm. mhy:n nettisivuilta, sähköisissä jäsentiedotteissa ja uutiskirjeissä. Paras paikallinen tietous puukaupasta löytyy kuitenkin aina paikalliselta metsäasiantuntijaltamme! Puukaupallisen edunvalvontamme perusteemana on, että valtakirjakaupan avulla metsänomistajat varmistavat että leimikot kilpailutetaan kaikkien puunostajien kesken sekä vertaillaan aina leimikkokohtaisesti myös tukinkatkonnan sekä erikoispuiden vaikutukset lopulliseen kokonaishintaan. Myös runkohinnan tulo mukaan kauppatapoihin on siis selvästi lisännyt vertailujen tarvetta. Olemme näin poikkeusaikana erityisen aktiivisesti mukana ja metsänomistajien apuna puukaupallisessa edunvalvonnassa. Puukauppavuodesta 2022 näyttäisi olevan tulossa erittäin poikkeuksellinen. Puukauppaterveisin: Jari Yli-Talonen johtaja
3 PUHEENJOHTAJALTA Jukka-Pekka Kataja | hallituksen puheenjohtaja | Mhy Päijät-Häme Ei biosfäärialueelle Yhdistyksen toimialueella on nyt jo kolmatta kertaa tekeillä esitys biosfäärialueen perustamisesta Päijänteen alueelle. Biosfäärialueet ovat kestävän kehityksen alue, joka kuuluu Unescon ohjelmaan Ihminen ja biosfääri. Biosfäärialueeseen pitää kuulua lailla suojeltu alue, puskurivyöhyke, jossa luonnonsuojelun vastaiset toimet ovat kiellettyjä ja yhteistoiminta-alue, jossa hyväksytyt toimet ovat sallittuja. Päijänne biosfäärialueessa suojelualue muodostuisi siten Päijänteen kansallispuistosta ja yhteistoimintaalue olisi sitten kokonaisuudessaan Päijänteen alueen kunnat. Biosfäärialueet eivät siis ole suojelualueita, vaikka ne sellaisia sisältävätkin. Unescon biosfäärialueen kuvauksissa todetaan, että näillä yhteistoimintaalueilla voidaan harjoittaa taloudellista toimintaa, mutta sen tulee tapahtua tasapainoisessa suhteessa ihmisen ja luonnon välillä. Biosfäärialueella on kolme tavoitetta: vaalia luonto- ja kulttuuriarvoja, edistää ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävää kehitystä sekä tukea kehityshankkeita, neuvontaa, ympäristökasvatusta ja tutkimusta Nyt Päijänteen biosfääri- hanketta puuhaa Jyväskylän yliopisto saamansa hankerahoituksen turvin. Yliopisto on lähestynyt Päijät-Hämeen kuntia biosfäärihakemuksen tekemiseksi Unescolle. Aikaisemmilla kierroksilla alueelta ei ole löytynyt yksimielisyyttä biosfäärialueen perustamiseksi. Samaan aikaan Päijänne biosfääri- hankkeen kanssa on meneillään Päijät-Hämeen kuntien Lahti, Hollola, Heinola, Asikkala, Sysmä ja Padasjoki, alueella hanke Unescon Geopark -kohteeksi hakemisessa. Tässä hakuprosessissa ollaan jo pitkällä ja lopullista päätöstä odotetaan kuluvan vuoden aikana. Geoparkista todetaan, että alueen tulee sisältää kansainvälisesti merkittäviä geologisia kohteita. Geopark edistää kestävää luontomatkailua ja siihen liittyvää elinkeinotoimintaa sekä tuottaa tietoa alueen kohteista ja nostaa esille paikallisia tuotteita ja palveluita. Tärkeää on myös alueen luonnon ja kulttuuriperinnön vaaliminen, paikallisidentiteetin vahvistaminen sekä kestävän kehityksen kasvatus. Kun näitä hankkeita vertaa, niin niiden tavoitteissa on paljon samanlaista, mutta Geoparkin perusteista puuttuu biosfäärissä olevat maininta, joissa suojelu ja yhteistoiminta-alueen välillä olevilla puskurivyöhykkeillä lievennetään yhteistoiminta-alueen vaikutuksia suojelualueisiin. Käytännössä tämä tarkoittaisi lisäsuojelua näille alueille. MHY Päijät-Hämeen alueelle ja alueen kunnille ja elinkeinotoiminnalle ei tule mitään lisäarvoa lähteä mukaan biosfääri- hankkeeseen. Alueen metsänomistajat ovat olleet valmiita osallistumaan Geopark- hankkeeseen, mutta sen sijaan biosfääriä ei alueella tarvita. Biosfääriin sisältyy alueen elinkeinotoiminnan kannalta selkeitä riskejä, vaikka itse ohjelman tavoitteet ovat hyväksyttäviä. Maanomistajat ovat liian usein saaneet kokea, että lupaukset siitä, etteivät ohjelmat vaikuta maa- ja metsätalouden harjoittamiseen, ovat osoittautuneet perättömiksi. Metsänhoitoyhdistyksille uusi ohjelmisto Mhy Päijät-Häme on ottanut käyttöönsä uuden ohjelmiston ensimmäisten metsänhoitoyhdistysten joukossa. Ohjelmisto eroaa paljon entisistä ohjelmista ja sen haltuunotossa voi olla haasteita tämän vuoden ajan. Ohjelmia kehitetään mhy:iden käyttöön sopiviksi ja odotamme, että saamme niistä työaikaa säästäviä ja nykyaikaisia työkaluja työhömme.
4 PUUKAUPPA Kuitupuun reaalinen kantohinta on laskenut koko 2000-luvun. Se on ollut mahdollista ennen kaikkea siksi, että kuitupuun jalostajia on meillä vain kolme. Niiden yhteenlaskettu markkinavoima suhteessa kymmeniin tukkia jalostaviin sahoihin ja satoihin tuhansiin puunmyyjiin verrattuna on suuri. Tukin hankinnan yhteydessä kertyvät kuitupuut ja hakkeet päätyvät kuidun jalostuksen raaka-aineeksi. Lisäksi tullitilastojen mukaan kotimaista kalliimpi tuontipuu on laskenut kotimaisen puun tarvetta, jonka hinta ei noussut loppumarkkinoiden vetämänä. Puunostajat ovat lisäksi tarjonneet metsänomistajille sopimusasiakkuuksia, joihin on rakennettu hinnantarkastusmenetelmä alkuvuonna puita myyville. Näillä takuuhintasopimuksilla on onnistuttu saamaan puuta halvalla hinnalla niin paljon, että hinnantarkastukselle ei ole ollut tarvetta. Kuitupuun hinta on noussut hyvin maltillisesti Kuiduttavan teollisuuden maksukyvystä ei ole puutetta. UPM, Stora Enso ja Metsä Group tekivät viime vuonna voittoa yhteensä noin 3,8 miljardia euroa. Jokaista Suomesta korjattua kuitupuukuutiota kohden ne tekivät voittoa keskimäärin yli sata euroa. Hurjasta tuloksentekokyvystä huolimatta Luonnonvarakeskuksen hintatilaston mukaan kuitupuun keskihinta kohosi viime vuonna vain kahdesta kolmeen prosenttia. Kuusikuitupuusta maksettiin viime vuonna keskimäärin 20,7 euroa, mäntykuitupuusta 18,4 euroa ja koivukuitupuusta 17,7 euroa kuutiometriltä. Metsänomistajia on pyydetty kuitupuutalkoisiin, kun Ukrainan sodan pakotteet sulkivat venäläisen puun tuontihanat. Etujärjestönä olemme viestineet metsäteollisuudelle, että puuta saa ostamalla ja metsänomistajille malttia kilpailuttaa puut ja hakea markkinoilta maksukyvyn mukaista puun hintaa. Etujärjestönä emme voi asettaa tavoitehintaa, mutta kannusMyyjän markkinassa pitää olla malttia kilpailuttaa Mikko Tiirola | metsävaltuuskunnan puheenjohtaja | MTK Vuoden 2022 puukauppa on alkanut erittäin positiivisessa vireessä! Alla alueemme kilpailutettujen pystykauppojen keskihinnat. hinnan Valtakirjakaupat, ensiharvennusten keskikantohinnat €/m3 %‐muutos Tukkipuu 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2017‐‐>2021 Mänty 43,8 48,6 49,0 50,1 51,5 48,1 17,6 % Kuusi 46,6 50,0 50,4 49,7 47,9 46,6 2,8 % Koivu 36,0 37,5 37,0 38,2 38,3 39,4 6,4 % Kuitupuu 2017 2018 2019 2020 2021. 2022. Mänty 12,7 14,2 15,5 16,4 15,3 14,3 20,5 % Kuusi 13,0 14,5 14,9 16,5 14,9 13,9 14,6 % Koivu 11,9 13,8 14,3 15,7 14,6 13,2 22,7 % Valtakirjakaupat, harvennuksien keskihinnat €/m3 Tukkipuu 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Mänty 51,9 56,9 55,4 54,7 58,3 58,4 12,3 % Kuusi 52,4 57,4 56,3 56,6 60,1 57,8 14,7 % Koivu 39,7 43,4 42,3 42,6 42,5 43,1 7,1 % Kuitupuu 2017 2018 2019 2020 2021. 2022. Mänty 15,8 18,0 19,0 18,1 19,9 18,8 25,9 % Kuusi 15,9 18,6 19,5 19,3 19,8 19,3 24,5 % Koivu 15,0 17,4 18,1 18,3 18,5 18,7 23,3 % Valtakirjakaupat, päätehakkuiden keskihinnat €/m3 Tukkipuu 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Mänty 58,0 64,9 60,3 60,5 66,7 67,3 15,0 % Kuusi 59,7 67,4 63,3 62,6 69,0 69,9 15,6 % Koivu 46,4 50,1 48,7 47,2 49,3 55,3 6,3 % Mänty kokorunko 52,9 57,8 55,5 55,1 61,9 17,0 % Kuusi kokorunko 54,9 59,5 58,0 57,8 64,5 17,5 % Kuitupuu 2017 2018 2019 2020 2021. 2022. Mänty 18,4 20,8 21,4 21,8 22,6 21,1 22,8 % Kuusi 20,0 22,4 23,3 23,8 23,2 23,1 16,0 % Koivu 17,7 20,3 20,7 21,1 21,6 20,8 22,0 %
5 tamme metsänomistajaa tarkkailemaan vertailun vuoksi esimerkiksi julkisesti saatavilla olevia markkinahintoja vaikkapa Baltian maista, jossa kuitupuun tienvarsihinnat ovat jyrkässä nousussa. Tukkipuun kysyntä jatkuu vahvana Tukkipuumarkkinassa markkinatalous on perinteisesti toiminut kuitupuumarkkinaa paremmin. Vanha viisaus hintasuositussopimusten ajoilta oli, että tukkipuun maksukyky on noin kolmannes sahatavaran vientihinnasta. Historiatilastoista näkyy, että tämä vanha viisaus piti kutinsa hyvin viime kevääseen saakka. Viime vuonna sahatavaran vientihinnat kävivät lähes 400 eurossa/m3. Tukkipuumarkkinoille kehitys ei valitettavasti heijastunut. Huonoon hintakehitykseen syynä on pidetty sopimusasiakkaiden vilkkaiden takuuhintakauppojen lisäksi aavistushakkuiden tarjontaa lisäävää vaikutusta repivän metsäkeskustelun säestämänä. Sahatavaran markkinakysyntä on edelleen vahvaa. Tällä hetkellä havusahatavaran vientihinta on lähellä 300 euroa/m3. Keski-Euroopassa sahatavaran kysyntää vahvistaa se, että kirjanpainajatuhojen puut on sahattu ja Saksassa edessä on yli 30 miljardin euron tulvatuhojen jälleen rakennusurakka. Ukrainan sodan konfliktimaista on tullut EU alueelle saman verran sahatavaraa kuin koko Suomen sahatavaran vuosittainen vientivolyymi on. Pakotteiden ja sertifikaattien hyllyttämisen vuoksi konfliktipuuta ei markkinaan enää tule. Keski-Euroopassa tukkipuun hintatasot ovat nousseetkin vahvasti, mutta meillä kantohinnat eivät vielä ole reagoineet lopputuotteen rajusti nouseviin hintoihin. Huhtikuun alussa kotimaiset puutavaraliikkeet ovat ilmoittaneet nostavansa 20-30 prosenteilla puutavaran myyntihintoja. Jotkut ottavat välistä ja reilusti. Aavistushakkuut eivät kannata Aavistushakkuille ei metsänomistajien kannata sännätä. Etujärjestö tekee töitä omaisuudensuojan puolesta. Venäläisestä fossiilienergiasta irti pääseminen vaatii jo huoltovarmuussyistä EU komission metsien käytön rajoittamiselle suitsia. Etujärjestö antaa kyllä signaalin, jos omaisuudensuojaa ollaan loukkaamassa. Kaikkein keskeisintä on maltaa seurata teollisuuden ostohaluja, markkinoiden kehittymistä ja suunnitella valmiiksi korjattavia leimikoita sekä reagoida markkinakysyntään kilpailuttamalla jokainen leimikko oman metsänhoitoyhdistyksen kautta. Puukauppojen keskihintojen hintakehitys HARVENNUKSET keskihinta tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu koko vuosi MÄT 2007 50,08 50,62 51,57 57,32 62,39 60,91 56,44 61,34 57,67 59,54 55,63 59,1 56,9 KUT 2007 50,81 50,62 53,63 57,37 62,97 59,54 59,37 61 57,47 60,51 57,6 57,02 57,3 MÄT 2018 53,81 56,51 56,18 55,59 57,29 59,08 58 59,36 57,65 58,45 60,35 59,36 57,6 KUT 2018 53,8 53,44 56,24 56,65 57,27 58,79 57,39 59,65 59,34 60,25 59,81 60,35 57,7 MÄT 2021 58,34 58,65 58,5 58,09 58,49 60,69 60,77 61,7 57,69 60,06 60,79 57,41 59,3 KUT 2021 57,07 62,18 61,36 63,25 63,17 63,08 64,64 61,51 60,97 59,34 60,66 60,52 61,5 MÄT 2022 55,76 55,31 58,4 KUT 2022 57,09 57,02 57,8 PÄÄTEHAKKUUT tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu MÄT 2007 54,91 56,52 60,27 62,46 67,09 73,15 71,18 72,17 70,09 69,49 64,42 64,87 65,6 KUT 2007 56,08 57,67 61, 6 63,3 70,25 74,91 73,29 73,42 69,03 68,72 65,06 63,97 66,4 MÄT 2018 60,17 59,41 61,15 62,81 64,91 66,29 65,53 65,72 65,92 67,58 67,71 63,37 64,2 KUT 2018 61,3 62,24 63,12 67,85 66,81 68,66 69,11 67,77 68,47 69,54 67,98 65,78 66,6 MÄT 2021 63,33 62,07 65,12 65,5 67,32 68,77 69,14 68,85 67,17 67,17 67,15 65,97 66,5 KUT 2021 65,37 63,4 66,44 69,54 69,82 70,63 70,54 70,56 68,58 68,08 68,82 67,43 68,3 MÄT 2022 65,95 66,32 67,3 KUT 2022 68,6 68,34 70,5 48 51 54 57 60 63 66 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Valtakirjakauppojen harvennusten keskihinnat kuukausittain 2007, 2018, 2021 ja 2022 Päijät‐Hämeessä MÄT 2007 KUT 2007 MÄT 2018 KUT 2018 MÄT 2021 KUT 2021 MÄT 2022 KUT 2022 50 55 60 65 70 75 80 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Valtakirjakauppojen päätehakkuiden keskihinnat kuukausittain 2007, 2018, 2021 ja 2022 Päijät‐Hämeessä MÄT 2007 KUT 2007 MÄT 2018 KUT 2018 MÄT 2021 KUT 2021 MÄT 2022 KUT 2022 Puukauppojen keskihintojen hintakehitys HARVENNUKSET keskihinta tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu koko vuosi MÄT 2007 50,08 50,62 51,57 57,32 62,39 60,91 56,44 61,34 57,67 59,54 55,63 59,1 56,9 KUT 2007 50,81 50,62 53,63 57,37 62,97 59,54 59,37 61 57,47 60,51 57,6 57,02 57,3 MÄT 2018 53,81 56,51 56,18 55,59 57,29 59,08 58 59,36 57,65 58,45 60,35 59,36 57,6 KUT 2018 53,8 53,44 56,24 56,65 57,27 58,79 57,39 59,65 59,34 60,25 59,81 60,35 57,7 MÄT 2021 58,34 58,65 58,5 58,09 58,49 60,69 60,77 61,7 57,69 60,06 60,79 57,41 59,3 KUT 2021 57,07 62,18 61,36 63,25 63,17 63,08 64,64 61,51 60,97 59,34 60,66 60,52 61,5 MÄT 2022 55,76 55,31 58,4 KUT 2022 57,09 57,02 57,8 PÄÄTEHAKKUUT tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu MÄT 2007 54,91 56,52 60,27 62,46 67,09 73,15 71,18 72,17 70,09 69,49 64,42 64,87 65,6 KUT 2007 56,08 57,67 61,06 63,3 70,25 74,91 73,29 73,42 69,03 68,72 65,06 63,97 66,4 MÄT 2018 60,17 59,41 61,15 62,81 64,91 66,29 65,53 65,72 65,92 67,58 67,71 63,37 64,2 KUT 2018 61,3 62,24 63,12 67,85 66,81 68,66 69,11 67,77 68,47 69,54 67,98 65,78 66,6 MÄT 2021 63,33 62,07 65,12 65,5 67,32 68,77 69,14 68,85 67,17 67,17 67,15 65,97 66,5 KUT 2021 65,37 63,4 66,44 69,54 69,82 70,63 70,54 70,56 68,58 68,08 68,82 67,43 68,3 MÄT 2022 65,95 66,32 67,3 KUT 2022 68,6 68,34 70,5 48 51 54 57 60 63 66 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Valtakirjakauppojen harvennusten keskihinnat kuukausittain 2007, 2018, 2021 ja 2022 Päijät‐Hämeessä MÄT 2007 KUT 2007 MÄT 2018 KUT 2018 MÄT 2021 KUT 2021 MÄT 2022 KUT 2022 50 55 60 65 70 75 80 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Valtakirjakauppojen päätehakkuiden keskihinnat kuukausittain 2007, 2018, 2021 ja 2022 Päijät‐Hämeessä MÄT 2007 KUT 2007 MÄT 2018 KUT 2018 MÄT 2021 KUT 2021 MÄT 2022 KUT 2022
6 Metsänhoitoyhdistysten OmaMetsä-palvelu on ollut käytössä vuoden. Kehitys jatkuu edelleen tänä vuonna. Palveluun tulee uusia toiminnallisuuksia ja olemassa olevia kehitetään metsänomistajien tarpeiden mukaan. ”Käyttäjien palaute on ollut erittäin tärkeää ja olemme saaneet sen perusteella kehitettyä palvelua entistä käyttäjäystävällisempään suuntaan”, kertoo projektipäällikkö Juha Laitinen Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:stä. Karttamerkintöjen tekeminen ja tulosteet OmaMetsään OmaMetsä toimii nyt myös metsän muistikirjana, sillä palvelussa on mahdollista tehdä omia karttamerkintöjä. Muistiin voi merkitä metsässä tekemiään havaintoja ja ottaa mobiililaitteella paikkatietoon sidotun valokuvan vaikkapa mahdollisesta hoitotarpeesta tai metsätuhosta. Saadun palautteen perusteella OmaMetsään on lisätty myös mahdollisuus tulostaa erilaisia dokumentteja metsäkiinteistöstä. Tulosteista saatu palaute on ollut positiivista, kertoo OmaMetsän projektipäällikkö Juha Laitinen. Tulosteiden ulkoasu on selkeä ja varsinkin mahdollisuus rajata toimenpiteet tietyllä ajanjaksolla on saanut kiitosta. Monille vanhemmille metsänomistajille paperitulosteiden tulkinta on helpompaa, kun taas nuorempi digisukupolvi on tottunut tarkastelemaan tietoja verkossa. Sopimusten allekirjoittaminen käy OmaMetsän kautta Merkittävin päivitys OmaMetsä palvelussa on uusi asiointi palvelu. OmaMetsän kautta on nyt mahdollista vastaanottaa tarjouksia ja allekirjoittaa sopimuksia. Metsänhoito- ja puukauppapalveluiden tilaaminen onnistuu siis kokonaan ensimmäisestä yhteydenotosta aina sopimuksen allekirjoittamiseen asti palvelun kautta. Sopimusten allekirjoittaminen onnistuu luotettavasti Visma Sign ohjelman kautta. Sopimusten tekeminen palvelun kautta onnistuu myös niissä tapauksissa, joissa tilalla on useampia omistajia. Hiiliasiat ja taksonomia puhuttaa EU komission päätös hyväksyä kestävän rahoituksen asetuksen eli taksonomian ilmastokriteerit aiheuttaa velvollisuuksia metsänomistajille. Jos puuta ostava teollisuus menee kestävän rahoituksen piiriin, on yli 13 hehtaaria metsää omistavalla oltava metsäsuunnitelma. OmaMetsä tarjoaa tähän tulevaisuudessa ratkaisun ja palveluun kehitetään ilmastohyötynäkökohdat huomioon ottava metsäsuunnitelma metsänomistajien saataville. Hiilensidontaan liittyviä elementtejä, kuten tieto kiinteistöllä olevan puuston sitomasta hiilestä, saadaan palveluun tämän vuoden aikana. Myös metsänomistajan mahdollisuuksia myydä erilaisia hiilikompensaatiotuotteita OmaMetsä-palvelun kautta tutkitaan. Metsävaratieto OmaMetsässä OmaMetsä -palvelussa voidaan näyttää Metsänhoitoyhdistyksen laatima metsäsuunnitelma. Aina tämä ei ole mahdollista, esimerkiksi jos suunnitelmaa ei ole tehty kiinteistölle tai se on vanhentunut. Mikäli Metsänhoitoyhdistyksen metsäsuunnitelma ei ole käytettävissä, voi palvelussa tarkastella tilasta kerättyä julkista metsävaratietoa. Julkinen metsävaratieto ei yllä tietojen ja hoitotoimenpide-ehdotusten tarkkuudessa asiantuntijan maastossa tekemien mittausten perusteella laatiman metsäsuunnitelman tasolle, mutta alkuun sen kanssa pääsee. Julkinen metsävaratieto tulee palvelussa näkyviin automaattisesti, jos metsäsuunnitelma ei palvelun käytettävissä. Yhteisomistuksessa olevien tilojen kaikkien osakkaiden on mahdollista rekisteröityä palveluun ja nähdä tilan tiedot. Kuolinpesien osalta osakkaiden tulee olla yhteydessä omaan Metsänhoitoyhdistykseen tai OmaMetsän käyttötukeen omametsa@mhy.fi, jotta osakkaat voidaan todentaa ja tietoja näyttää. OmaMetsä on täydentynyt uusilla ominaisuuksilla
7 Mobiiliversio on helppo ottaa käyttöön 1. Avaa OmaMetsä mobiililaitteen nettiselaimella osoitteessa www.omametsä.fi. 2. Palvelu kysyy avattaessa, haluatko ottaa mobiiliversion käyttöösi. Hyväksy pyyntö. 3. Seuraa puhelimen näytöllä olevia ohjeita mobiiliversion lataamiseksi. OmaMetsän voi ladata myös Google Play -kaupasta. OmaMetsästä löytyy • Metsätilan puustotiedot • Arvio puuston arvosta • P eruskartta ja metsätilan ilmakuva • Teemakartat • Digitaaliset metsänhoidon suositukset • Puun hintatiedot • Ajankohtaisia metsäaiheisia blogeja OmaMetsässä voit • ottaa yhteyttä metsäasiantuntijaan ja pyytää tarjousta metsänhoitopalveluista tai käynnistää puukaupan • tutustua metsänhoitoyhdistyksen palveluihin • tehdä omia karttamerkintöjä • tulostaa palvelussa näkyviä tietoja OmaMetsä -mobiili korvasi Metsäselaimen Metsäselain-sovellus väistyi OmaMetsän tieltä ja sovelluksen ylläpito loppui 31.3. Mikäli käytät vielä Metsäselainta, kannattaa se poistaa puhelimestasi ja rekisteröityä OmaMetsän käyttäjäksi osoitteessa www.omametsä.fi. Metsänhoitoyhdistyksen OmaMetsäpalvelu on ladattavissa mobiiliin PUUKAUPPOJEN VUOKSI EI TARVITSE VÄÄNTÄYTYÄ SOLMUUN Viisas pääsee vähemmällä, sillä Metsänhoitoyhdistykseltä saat tietoa ja apua puukauppojen tekemiseen. Halutessasi voit antaa koko puukaupan hoidettavaksemme, hyväksyt vain tarjouksen ja me huolehdimme kaikesta muusta. Puukauppojen solmut ovat meille tuttuja, joten ota rennosti ja nauti metsäsi tuomasta turvasta pankkitililläsi. Mhy.fi/puukauppa Vuosi sitten lanseerattu OmaMetsä on nyt saatavilla mobiiliversiona. Palvelu on enemmän kuin pelkkä karttasovellus, vaikka navigointiominaisuuskin OmaMetsästä löytyy. Siellä hallinnoit metsäomaisuuttasi, voit tehdä omia karttamerkintöjä, ottaa yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi, suunnitella metsänhoitotöitä ja käynnistää puukaupan.
8 ABC: istuta oikein Valitse istutuspaikka oikein. 2 Taimi istutetaan mättään korkeimpaan kohtaan tai laikun keskelle niin ettei taimi joudu seisovaan veteen (kuvat alla). Maanmuokkaaja tekee oikean määrän istutuspaikkoja, joten nyrkkisääntö on, että taimi laitetaan joka mättääseen. Keskimääräiset taimien istutusvälit ovat: • mänty 2,25 metriä, noin 2000 kpl/ha • kuusi 2,35 metriä, noin 1800 kpl/ha • koivu 2,5 metriä, noin 1600 kpl/ha ...mutta hyvä istutuspaikka on varmempi tae hyvään kasvuun kuin tarkasti mitattu istutusväli. Kastele, tuuleta ja varjele paahteelta. 1 Säilytä taimet varjossa maata vasten ja avaa laatikon tuuletusaukot. Tarkkaile paakkujen kosteutta ja muista kastella ajoissa. Taimet kannattaa kastella istutusta edeltävänä päivänä, tarvittaessa aiemminkin. Paakun pitää olla istuttaessa niin märkä, että puristaessa siitä valuu vettä. Tiivistä ja jätä juurenniskan päälle useampi sentti kivennäismaata. 3 Polkaise putki maahan, pudota taimi pottiputkeen ja avaa leuat. Vedä putki pois. Tiivistä jalalla maa taimen ympärillä. Taimen pitää olla tukevasti maassa ja paakun päälle pitää jäädä kivennäismaata useampi sentti, myös vartta saa mennä maan alle! ...muokkaamattomaan maahan ...kuoppaan tai alavaan kohtaan ...karikekasaan tai kiven päälle ...alle puolen metrin päähän kannosta ...jäisiä taimia tai jäiseen maahan Älä istuta: Ota ajoissa yhteys metsäasiantuntijaasi ja sovi taimien noutamisesta. Hanki omat pottiputket ja vakat. Saat ne metsävähennyksiin ja välineet ovat aina saatavilla. Kasvatuskelpoisen luonnontaimen viereen ei välttämättä tarvitse paakkutaimea. Näin onnistut: Istututuksiin on saatavilla vielä kuusen taimia ja kesäkoivua
9 Kesä- ja heinäkuu 2021 olivat poikkeuksellisen kuumia ja kuivia. Ilmastonmuutoksen seurauksena vastaavan tyyppisten säiden on ennustettu lisääntyvän Suomessa. Tällaisissa oloissa kevään ja alkukesän aikana istutetut taimet ovat varsin kovilla. Laajassa etelärannikolta Kainuuseen kattavassa inventointitutkimuksessa vastaistutetuista kuusen taimista 24 % kärsi kuivuustuhoista, mutta valtaosa vaurioista oli lieviä neulasten tai latvan kuivumisia. Kuusi prosenttia taimista oli kuollut kuivuuden seurauksena. Päijät-Hämeen alueen kohteilla kuivuusvaurioita oli hieman keskimääristä enemmän, 32 %:ssa taimista. Kuivuustuhoista kärsineiden taimien kasvu myös heikkeni terveisiin taimiin verrattuna. Äärimmäisissä oloissa kuivuustuhoja ei voida täysin välttää, mutta riskiä voidaan vähentää useilla keinoilla. Istuttaminen toukokuussa ja kesäkuun alkupuolella on turvallisinta, sillä istutusten viivästyminen kesäkuun lopulle lisäsi tuhoriskiä. Viivästyneissä istutuksissa pakkasvarastoidut taimet olivat tutkimuksen mukaan turvallisempi vaihtoehto kuin avoalustoilla ennen istutusta olleet taimet. Pakkasvarastoiduilla taimilla pitää muistaa, että ne otettava pakkasvarastosta kesäkuun puoliväliin mennessä. Sulamisen jälkeen laatikoiden kannet on avattava, taimia kasteltava ja taimet istutettava viikon sisällä. Muutoin niilläkin tuhoriskit kasvavat. Välttämällä kuusen istuttamista karkearakeisille, kuivahkoille kasvupaikoille kuivumisriskiä voidaan vähentää. Lisäksi on tärkeää, että taimet eivät kuivahda missään vaiheessa ennen istutusta. Hyvin ennen istutusta kasteltujen kuusen taimien istuttaminen sille soveltuville kasvupaikoille hyvin tehtyihin, kivennäismaapintaisiin mättäisiin, joiden alla ei ole hakkuutähteitä tai kiviä, 5–6 cm syvyyteen vähentää kuivuusriskiä. Kesän 2021 aiheuttamat kuivuustuhot vastaistutetuille kuusen taimille Jaana Luoranen | erikoistutkija | Luonnonvarakeskus Viime kesänä on havaittu kaikenikäisten kuusten kuivumista ympäri Päijät-Hämettä. Kuusi on altis kuivuuden aiheuttamalla stressille. Vaikka puu ei kuolisi, se altistuu muille tuhoille, kuten kirjanpainajalle. Kuivuuden vaurioittama taimi mättäässä, jonka alle on jäänyt hakkuutähteitä. Aulis Leppänen/Luke
10 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen asiantuntijat palveluksessasi ETELÄINEN ALUE Minna Lautala metsäasiantuntija, ympäristötuki ja METSO 040 521 4072 Heinola Pekka Peltola metsäasiantuntija 044 209 7528 eteläosat Asikkala Kustaankuja 2, 17200 Vääksy Marko Pasanen metsäasiantuntija 0400 197 000 + Hollolan Vesikansa Arttu Juhola metsäasiantuntija 044 542 0057 koko mhy POHJOINEN ALUE Nastola Kukkastie 24, 15560 Nastola Tarja Heinonen metsäasiantuntija 040 839 0524 Hämeenkoski Tampereentie 632, 16800 Hämeenkoski Thomas Lilja metsäasiantuntija 044 566 8670 Hollola Kansankatu 8, 15870 Hollola Mikko Heikkinen metsäasiantuntija 0400 798 153 Marjut Makkonen korjuuesimies 044 313 8088 Asikkala/Hollola/ Lahti/Kärkölä Sysmä Väihkyläntie 2, 19700 Sysmä Jussi Leppäaho metsäasiantuntija 040 547 0473 pohjoisosat Reijo Ikonen metsäasiantuntija 040 848 4862 eteläosat Hartola Metsolantie 7, 19600 Hartola Valter Carlson metsäesimies 044 720 7202 Jarmo Leskinen metsäesimies 0400 371 657 Hartola/Heinola /Sysmä jää eläkkeelle 1.8. Juha Nevalainen metsäasiantuntija 0400 371 664 pohjoisosat Teppo Laine korjuuesimies 044 542 0046 Hartola/Sysmä Marko Tuominen korjuuesimies 040 743 7377 Nastola/Heinola Heinola Kaivokatu 8, 18100 Heinola Sini Kalliokoski metsäasiantuntija 044 542 0071 Sini Kalliokoski metsäasiantuntija 044 542 0071 Perttu Ylisirniö metsäasiantuntija 0400 371 651 pohjoisosat Kärkölä Virkatie 1, 16600 Järvelä Jukka Mäkinen metsäasiantuntija 044 342 0079 Antti Alhola korjuupäällikkö korjuuesimies Padasjoki 040 591 0166 Juhani Jaskari erityisasiantuntija metsäsuunnittelu ja tila-arviot 0400 713 600 Hollola/Kärkölä/ Lahti/Asikkala Markku Nieminen erityisasiantuntija metsäsuunnittelu ja tila-arviot 040 547 0472 Sysmä/Hartola Tiina Mansikkamäki hankepäällikkö tiedottaminen jatkuva kasvatus 044 209 7544 Timo Hannonen erityisasiantuntija kiinteistönvälitys LKV metsäomaisuuden hallintapalvelut 040 740 3442 ERIKOISPALVELUT Jyrki Mäkiranta erityisasiantuntija kiinteistönvälitys LKV kaupanvahvistaja tiet ja ojat 050 307 6801 Piia Perälä erityisasiantuntija kiinteistönvälittäjä LKV kaupanvahvistaja tila-arviot Padasjoki 0440 337 529 Taina Wallenius metsäasiantuntija 040 530 7767 Antti Alhola korjuupäällikkö korjuuesimies Padasjoki 040 591 0166 Padasjoki Keskustie 25 A 3, 17500 Padasjoki HALLINTO KORJUUESIMIEHET Jari Yli-Talonen johtaja 040 848 4861 Seppo Sorjonen hallintopäällikkö 044 209 7555 Katja Laukkanen toimistoassistentti 044 705 6936 Toimihenkilöiden sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@mhy.fi Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme • (03) 855 4300 • paijathame@mhy.fi • www.mhy.fi/paijat-hame Liisa Bergius toimistoassistentti 044 033 7520
11 Aloitin Hartolassa vuonna 1986 neuvojana, josta alkoikin 36-vuotinen työrupeama MHY:n palveluksessa. Lieneekö tullut kipinä metsämiesuralle jo pikkupoikana minun kotitilallani. Yhtenä kesänä ullakkokamarissa yöpyi nuori metsämies, joka tarkasteli mustavalkoilmakuvaa ja teki käsittämättömiä merkintöjä paperille. Hän oli Helsingin Yliopiston opiskelija, jonka Professori Kullervo Kuusela oli lähettänyt keräämään kotitilani metsistä inventointitietoja harjoitustyönään. Näiden tietojen pohjalta Kullervo Kuusela koosti metsätaloussuunnitelman, jonka hän kävi luovuttamassa isälleni. Suunnitelma oli ensimmäisiä, joita tehtiin yksityisille tiloille. Suunnitelmassa oli muun muassa maininta, että lepikot voidaan istuttaa kuuselle vaarantamatta polttopuun saantia. Suunnitelmaa noudatettiinkin hyvin ja nykyjään metsästä onkin hakattu hyvin kasvaneita päätehakkuukuusikoita. Tarkat laskelmat oli tehty käsin, tietokoneita ei ollut. Näistä ajoista työmenetelmät ja -tavat ovat kehittyneet suurin harppauksin. Olen saanut olla kehityksessä mukana, kun tietokoneet ja kännykät tulivat henkilökohtaiseen käyttöön. Sain nähdä, kun koneet alkoivat hoitaa hakkuut ja metsurit siirtyivät metsänhoitopuolelle. Yhä metsissä tarvitaan miestyötä, jotta metsät tulisivat hoidettua. 1.4. olen siirtynyt vapaalle ja keskityn harrastusten pariin ja omien metsäpalstojen hoitoon. Korona-aikana on matkustelukin jäänyt vähemmälle ja nyt on aika korjata tilanne. Tahdon kiittää kaikkia asiakkaita, joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä näiden vuosien aikana. Työ on ollut monipuolista eikä samanlaista päivää ole ollut. Nyt jään helpottunein mielin nauttimaan eläkepäivistä. Työ metsissä jatkuu, vaikka aina tulee uusia haasteita ja säädöksiä, niiden kanssa on pärjättävä. Kiitokset vielä kerran kaikille ja toivotan entisille asiakkaille ja työkavereille hyvää kevättä! Ake Martikainen Hartolassa, Heinolassa ja Sysmässä metsäesimiehenä toiminut Jarmo Leskinen on jäämässä eläkkeelle kesällä. Jarmon seuraajaksi valittiin Valter Carlson. Maaliskuun alussa työnsä aloittanut Valter on erittäin tyytyväinen päästessään töihin metsäalalle. – On unelmahomma päästä töihin metsään ja saada tehdä töitä metsänhoidon parissa, kertoo Valter. Valterin juuret ovat vahvasti Hartolassa. Valterin suunnitelmissa on alkaa viljellä kotitilan peltoja Kalholla, ja tietenkin hoitaa metsiä. Kiinnostus metsäalaa kohtaan onkin herännyt lapsuuden kokemuksista. – Olen ollut pienestä pitäen raivaamassa, Valter sanoo. Metsätalousinsinöörin koulutuksen Valter hankki Mikkelin ammattikorkeakoulusta, josta hän valmistui vuonna 2016. – Viisi vuotta vierähti työnjohtajana Hartolan talotehtaalla, kertoo Valter. Metsänhoitoyhdistys oli Valterille ennestään tuttu kahdelta työharjoittelukesältä. Valteria kiinnostaa metsäalalla käytännön metsänhoito. – Eniten kiinnostaa metsänhoidon toimenpiteiden läpivieminen mahdollisimman hyvin, vastuullisesti ja oikea-aikaisesti. Olen perinteisillä kannoilla metsänhoidossa, kuvailee Valter. Valterin mielestä metsien käytön valvonta ja kehittäminen on tärkeää, mutta kehityssuunta on huolestuttava etenkin Euroopan tasolla. EU:n kaavailemat metsien käytön rajoitukset eivät saa ymmärrystä Valterilta. Tämän hetken maailmantilanne nostaa esille kotimaisen metsätalouden ja teollisuuden tärkeyden niin energiatuotannossa kuin kansantaloudessa. Ehkäpä tämä voi muuttaa yleistä mielipidettä metsien käytöstä sekä hoidosta positiivisempaan suuntaan, Valter pohtii. TOIMIHENKILÖMUUTOKSIA Uusi metsäesimies Hartolaan Kiitos!
12 METSÄSERTIFIOINTI p o l k u o m a a n m e t s ä ä n Metsänomistaminen on vuosikymmenten mittainen projekti, josta saa parhaimmillaan taloudellista hyötyä ja mielen täyteen iloa. TILAA METSÄLEHTI JÄSENETUHINTAAN edutjasenelle.fi/mhy tai 09 315 49 840. Kerro soittaessa, että kyseessä on MHY-jäsenetutilaus. taitavan oppaan kanssa on turvallista kulkea. Tilausmaksu on vähennys- kelpoinen metsä- verotuksessa. Vuoden tilausjakso (23 nroa) 8500 (norm. 159 €) Etusi 74 € Päivitystyössä otettiin huomioon PEFC:n kansainväliset vaatimukset, toimintaympäristön muutokset sekä metsiin liittyvä uusi tutkimustieto. Uudistus tuo lisää vaatimuksia erityisesti metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja vesiensuojeluun. Säästöpuiden määrä- ja järeysvaatimukset kasvavat. Vesistöjen suojakaistat levenevät ja ne säilytetään puustoisina. Erityisesti suometsissä huomiota tulee kiinnittää niin vesistövaikutuksiin kuin ilmastovaikutuksiinkin. Kaikki nämä muutokset korostavat metsänomistajien vastuuta ja investointeja metsäluonnon hyväksi. Sertifioinnin muutokset koskevat valtaosaa metsänomistajista ”Kokonaisuudessaan muutosten taloudelliset vaikutukset metsänomistajille ovat Tapion arvioinnin mukaan kuitenkin kohtuulliset. Osaltaan ne tukevat myös metsien häiriönsietokykyä ja sopeutumista ilmastonmuutokseen. Metsänhoidon vaatimusten uudistamisessa tärkeää oli, että eri kestävyyden ulottuvuudet olivat mukana tarkastelussa”, toteaa metsäasiantuntija Lea Jylhä. Yksityismetsistä yli 90 % onmukana PEFC-ryhmäsertifioinnissa. Metsänomistajaorganisaatio on sitoutunut kestävän metsätalouden edistämiseen metsäsertifioinnin kautta ja metsänhoitoyhdistykset tarjoavat PEFC-ryhmäsertifioinnin jäsenpalveluna. Uusien vaatimusten käyttöönotto edellyttää osaamisen kasvattamista ja toimintatapojen kehittämistä niin metsäorganisaatioissa kuin metsänomistajiltakin. Mhy Päijät-Hämeen toimihenkilöt ovat saaneet koulutusta PEFC:n uusista vaatimuksista. PEFC-metsäsertifioinnin uudet vaatimukset lisäävät metsänomistajan panostuksia luonnonhoitoon MTK- metsänomistajat -tiedote PEFC-metsäsertifioinnin uudistetut metsänhoidon kriteerit on julkaistu. Kriteerien päivityksestä vastasi yli 60 tahoa edustanut standardityöryhmä. Uudistetut vaatimukset otetaan metsätaloudessa käyttöön syksyllä 2022. Metsänomistajille uudet vaatimukset tuovat entistä suuremman vastuun metsäluonnon hoidossa.
13 Metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tihein, ja samalla hirvikantatavoitetta suurempi hirvikanta on PäijätHämeen pohjoisosissa. Hartolassa, Sysmässä ja Heinolassa noin puolet kyselyyn vastanneista oli havainnut metsissään hirven aiheuttamia tuhoja. Vahva hirvikanta ohjaa puulajivalinnassa istuttamaan kuusta sille sopimattomiin paikkoihin, kuten liian kuiville tai juurikäävän vaivaamille kohteille. Vahinkotilastoissa näkyy vain pieni määrä todellisia vahinkoja, sillä vain noin viisi prosenttia vahinkoja havainneista vastaajista ilmoitti hakeneensa korvauksia. Päijät-Hämeessä sekä valkohäntäpeuran että metsäkauriin kannat ovat kasvaneet. Valkohäntäpeurakantaa piti aivan liian korkeana tai liian korkeana hieman yli puolet vastanneista ja metsäkauriskantaa hieman alle puolet. Noin joka kymmenes kannatti metsäkauriskannan lievää vahvistamista. Sopivaksi kaikkien hirvieläinten osalta kannan arvioi noin joka kolmas. Vastaajista metsästysseuran jäseniä oli 25 prosenttia. Ruokinnassa selkeä ohjaustarve Kyselyssä osa maanomistajista kannatti esityksiä valkohäntäpeuran luvanvaraisuuden poistamista tai metsästyslupa-alueen pienentämistä, osa taas näki metsästysseuratoiminnan olevan kannansäätelyn perusta ja kannatti nykyisiä lupa-alueiden pinta-alavaatimuksia. Avoimissa vastauksissa otettiin eniten kantaa valkohäntäpeuran ja metsäkauriin ruokintaan liittyen sekä vaikuttamismahdollisuuksiin hirvieläinkantojen säätelyssä. Kantaa ylläpitävä ruokinta pitäisi lopettaa tai ainakin rajoittaa merkittävästi. Hirvikantaa on verotettava yhdessä sovitun kantatavoitteen saavuttamiseksi, mikäli järjestelmän uskottavuus ja hyväksyttävyys halutaan säilyttää. Nyt osa maanomistajista kokee, ettei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa metsästyksen suunnitteluun tai toteutukseen. Tyytymättömyyteen tai tyytyväisyyteen vaikuttaa oleellisesta paikallinen yhteistyö ja keskusteluyhteys maanomistajien ja metsästäjien välillä. Tässä oleellisessa asemassa ovat metsästävät maanomistajat. Vahva hirvieläinkanta kiihdyttää Päijät-Hämeen kuusettumista Asta Sarkki | kenttäpäällikkö | MTK-metsänomistajat Toimihenkilömme tarkastavat tehostetusti paksulumisen talven jälkeisiä hirvituhoja. Kaikki vahingot olisi nyt tärkeää ilmoittaa ja tarkastaa maastossa. Toimihenkilömme tarkistavat vahingon suuruuden ja tekevät korvaushakemukset. Ota yhteyttä! Hirvieläinten pyyntiluvat haetaan riistakeskukselta toukokuun alkuun mennessä. Ennen lupahakua riistakeskus järjestää alueelliset sidosryhmätilaisuudet, ja ennen Etelä-Hämeen kuulemistilaisuutta toistimme viime kevään tapaan kyselyn maanomistajille alueen hirvieläinkantoihin liittyen. Päijät-Hämeestä kyselyyn vastasi 163 henkilöä. Markku Wiik Sattuiko metsässäsi hirvivahinko? • Nyt on aika tarkistaa taimikot taimikonhoitotöiden ja hirvivahinkojen varalta. • Vahinkojen korvausjärjestelmä uudistui muutama vuotta sitten. Korvausperusteiden taso nousi noin kolmanneksen ja vahingon arviointiperusteisiin tuli korvaustasoa korottavia muutoksia. Esimerkiksi kuivahkon kankaalla luontaiset kuusentaimet eivät enää alenna korvauksia. • Pienin maksettava vahingonkorvaus on 170 euroa. Korvattava vahinkoalue voi muodostua useammasta, vähintään 0,1 hehtaarin suuruisesta kuviosta ja vahingot arvioidaan 3 vuoden ajalta taannehtivasti. • Metsäkeskuksen verkkosivuilta (www.metsakeskus.fi/palvelut) voi tarkistaa, mihin alueisiin hirvivahinkoilmoitukset ovat viime aikoina keskittyneet. Sivuilta löytyy myös tarkempaa tietoa korvausjärjestelmästä sekä laskuri, jolla voi koealatietojen perusteella arvioida mahdollista korvauksen tasoa. • On tärkeää, että pienemmätkin korvaukset haetaan ja kirjautetaan viralliseen järjestelmään, koska nämä tilastot osaltaan ohjaavat metsästyksen kohdentamista ja hirvikannansäätelyä. • Hirvivahingoista kannattaa olla yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen tai metsäkeskukseen. Kun on arvioitavissa, että aiheutunut vahinko ylittää 170 euron rajan, tehdään vahinkoilmoitus. Tämän jälkeen korvausprosessi käynnistyy metsäkeskuksen tekemällä maastoarvioinnilla. • Hirvikannan hallinta on keskeistä vahinkojen estämisessä. Sattuneista vahingoista kannattaa olla yhteydessä myös oman alueen metsästysseuraan tiedonkulun varmistamiseksi. Lisätiedot ja vahinkolaskuri: www.metsakeskus.fi/hirvielainvahinkoarviot Kaikille avointa tietoa hirvikannoista ja metsästyksestä voi tarkastella osoitteessa riistahavainnot.fi.
14 Säästö- ja lahopuut ovat metsänomistajille luonnonhoidon käsitteistä tutuimpia. Erityisesti järeä lahopuu on luonnonhoidon ytimessä: se toimii elinympäristönä tuhansille metsälajeille. Säästöpuu on moniosaaja. Se lisää metsän rakennevaihtelua ja on paitsi elinympäristö itsessään, myös tulevaisuuden lahopuu. Monimuotoinen metsä on hyvinvoiva ja tuottava muuttuvassa ilmastossa Talousmetsien luonnonhoidolla pyritään minimoimaan metsän käytön haitat luonnon monimuotoisuudelle ja metsiä ympäröiville vesistöille. Käytännön luonnonhoidossa metsän luonnollisia rakennepiirteitä säästetään ja lisätään kaikkien metsänhoitotoimien yhteydessä. Vaikka osa luonnonhoidon toimista on metsälain ja sertifioinnin velvoitteita, on luonnonhoidosta etua myös metsänomistajalle. Esimerkiksi taimikonhoidon tai harvennushakkuun yhteydessä kannattaa suosia myös lehtipuita. Sekametsä kestää metsätuhoja ja muuttuvaa ilmastoa varmemmin. Joskus luonnonhoidossa on kyse myös turhan työn tekemättä jättämisestä. Kuusialikasvos tarjoaa lajeille suojaa ja ruokaa. Niitä kannattaa säästää taimikonhoidossa, ja maanomistajan halutessa myös seuraavissa käsittelyissä tuomaan vaihtelua metsän rakenteeseen. Kohdenna luonnonhoidon toimet fiksusti Säästöpuiden määrä- ja järeysvaatimukset määritellään metsäsertifioinnissa. Kun hakkuissa joka tapauksessa jätetään säästöpuita, kannattaa ne kohdentaa kustannus- ja ekotehokkaasti. Leimikkotasolla säästöpuut kannattaa keskittää esimerkiksi metsälakikohteen tai muun arvokkaan elinympäristön yhteyteen tai kuolleiden puiden keskittymään. Monimuotoisuudelle merkittävimmät kohteet löytyvät usein elinympäristöjen rajapinnoilta luontotyypin muuttuessa toiseksi. Vesiluonnon suojavyöhykkeet sekä metsän ja suon vaihettumisvyöhykkeet ovatkin oivia kohteita säästöpuuryhmille. LUONNONHOITO Miksi luonnonhoito talousmetsissä on tärkeää? Markus Nissinen ympäristöasiantuntija | MTK-metsänomistajat Tuomas Kähö | asiakkkuuspäällikkö | Suomen Metsäkeskus
15 5 niksiä talousmetsien luonnonhoitoon 1. Muista, että luonnonhoidon keinovalikoimaa voi hyödyntää kaikissa metsänhoidon toimenpiteissä ja metsän kehitysvaiheissa usein ilman merkittäviä kustannuksia. 2. Tunne oman metsäsi arvokkaat luontokohteet ja mahdolliset uhanalaiset lajit. Selvitä, voitko saada korvausta käsittelyn ulkopuolelle jätettävistä kohteista. 3. Älä liioittele. Valitse työmenetelmät keveimmän, mutta tarkoituksenmukaisen tavan mukaan. Huolehdi aina metsän uudistumisesta. 4. Tunne oikeutesi. Laki ja metsäsertifiointi määrittävät luonnonhoidon minimiä, mutta halutessasi sinulla Metsänomistajana on oikeus tehdä ja vaatia enemmän, kun hankit palveluja metsääsi. Kysy tarvittaessa apua metsäammattilaiselta. 5. Opiskele. Tutustu metsäalan yhteisen Monimetsä-hankkeen luonnonhoitotoimien muistilistaan hankkeen verkkosivuilta. Mieti, mitkä keinot sopisivat sinun metsääsi ja mihin niitä voisi kohdentaa. Fiksusti valittujen säästöpuuryhmien puusto on usein taloudellisesti vähäarvoista. Kustannussäästöt kannattaa muistaa aktiivisten luonnonhoitotoimienkin kohdentamisessa. Tee pystylahopuuta nopeasti tuottavia tekopökkelöitä kuitupuukokoisesta lehtipuusta. Puiden hinta on euron luokkaa. Tiaiset tykkäävät uudesta pesäpuuaihiosta, mutta kaarnakuoriaiset eivät. Kirjanpainajariski on vain kuorellisella havupuulla. Luonnonhoidon ja suojelun kohdentaminen kannattaa myös elinympäristötasolla. Lehtojen osuus Suomen metsäpinta-alasta on vain noin prosentti. Silti niillä elää lähes puolet uhanalaisista metsälajeistamme. Myös harjumetsät ja paahderinteet ovat pienialaisia, mutta monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristöjä. Nämä elinympäristöt vaativat usein myös aktiivista luonnonhoitoa. Lehtokasvit hyötyvät varjostavien kuusten poistosta. Paahderinteet kannattaa pitää puustoltaan harvoina, jotta auringon paahde pääsee maaperään asti. Hoitotoimet tarkoittavat maanomistajalle myös puunmyyntituloja. Luonnonhoidolla on merkitystä Luonnonhoito on ollut osa metsänhoitoa 90-luvulta alkaen. Samalla monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden määrät ovat kehittyneet talousmetsissä positiivisesti. Valtion metsien inventointitietojen mukaan lehtipuuston määrä on kaksinkertaistunut, järeän haavan määrä peräti kuusinkertaistunut ja lahopuun määrä Etelä-Suomessa nelinkertaistunut. Luonnonhoidon parhaita käytäntöjä myös kehitetään jatkuvasti. Metsäalan yhteisessä Monimetsä -hankkeessa on nostettu esiin talousmetsien luonnonhoidon keinoja sekä edistetty keinojen käytäntöön vientiä metsänomistajien ja metsäammattilaisten keskuudessa. Hanke on osa kansallista metsästrategiaa ja sen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Monimuotoisuuden ylläpidosta voi myös saada suoraa rahallista korvausta. METSO-ohjelman pysyvän ja määräaikaisen suojelun varoista korvataan metsänomistajalle aiheutuvaa tulonmenetystä, kun arvokkaita, kriteerit täyttäviä luontokohteita jätetään talouskäytön ulkopuolelle. Lisätietoa Monimetsä -hankkeesta: https://www.mtk.fi/-/monimetsa https://www.metsakeskus.fi/fi/ hankkeet/monimetsa
16 Kirjanpainaja on lisääntyvä puustotuhojen aiheuttaja tulevaisuudessa. Pieni puolen sentin pituinen kaarnakuoriainen on varttuneiden kuusikoiden ongelma. Uudistusalojen paahteiset reunat ovat alttiita kirjanpainajille monestakin syystä. Ensinnäkin metsänreunassa kuuset saavat valoshokin, kun varjoisat olot vaihtuvat paahteeksi. Se heikentää puita. Toiseksi metsänreunasta yleensä kaatuu kuusia, jotka ovat parveileville kirjanpainajille sopivaa lisääntymismateriaalia. Niistä kuoriutuvat kuoriaiset voivat iskeytyä ympäröiviin puihin. Heikkokuntoisista puista haihtuvat yhdisteet opastavat kevään ensimmäisiä kirjanpainajia paikalle, minkä jälkeen lajitoverit seuraavat. Kirjanpainajien määriä seurataan uudistusaloilla Kirjanpainajien määriä mitataan feromonipyydyksin valtakunnallisesti. Luonnonvarakeskus koordinoi seurantaa ja se toteutetaan yhdessä Suomen metsäkeskuksen kanssa. Mukana on myös metsänhoitoyhdistyksiä kartoittamassa seurantapaikkoja ja huolehtimassa myös pyydyksistä. Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistys huolehtii vuonna 2022 yhdestä seurantapisteestä Sysmässä. Parhaillaan seurantapaikkoja etsitään Suomen kartalle sommitellun hilaverkoston avulla. Kunkin pisteen lähistöltä etsitään kirjanpainajille houkuttavin mahdollinen kohde: talven aikana toteutettu kuusikon uudistusala, jossa on etelään tai länteen avautuva paahteinen kuusivaltainen metsänreuna. Paahteisen metsänreunan tuntumaan, kuitenkin vähintään 20 metrin päähän siitä pystytetään kolmen putkimallisen pyydyksen ryhmä, johon asennetaan feromonit. Pyydykset houkuttelevat kirjanpainajia pois alttiin metsänrajan tuntumasta, mutta niiden teho ei riitä torjuntaan. Vuonna 2021 kirjanpainajan feromonipyydysseurantaa laajennettiin luoteeseen ja pohjoiseen. Kirjanpainajakantojen koossa ei havaittu selkeää etelä-pohjoinen gradienttia eli ne olivat kaikkialla melko samankaltaisia. Vain kahdella paikkakunnalla havaittiin 16 000 kirjanpainajaa kasvukauden aikana eli ns. riskiraja ylittyi. Kun saalis on yli 15 000 kuoriaista, paahteisilla kirjanpainajalle alttiilla aukonreunakuusikoilla kasvaa riski kirjanpainajatuhoille. Tämäkään raja ei tarkoita, että puustotuhoja alkaisi esiintyä laaja-alaisesti. Vuonna 2021 kirjanpainajien riskiraja ylittyi yhdellä seurantapaikalla Päijät-Hämeessä Päijät-Hämeen alueella oli pyyntikaudella 2021 mukana kolme seurantapaikkaa, joista Lahden seudulla saalis oli 16 000 kirjanpainajaa eli riskiraja ylittyi. Asikkalassa kertymä oli 12 500 ja Padasjoella reilut 7000 kirjanpainajaa. Muualla Etelä-Suomessa saaliit vaihtelivat välillä 7300–14 000 yksilöä, ja ainoastaan Lohjalla kirjanpainajia kertyi Lahden tavoin 16 000 kappaletta, jolloin on jo todennäköistä, että METSÄTUHOT Kirjanpainajista saadaan tietoa feromonipyydyksin Tiina Ylioja | tutkija | Luonnonvarakeskus Kirjanpainajan tappaman puun latvus pysyy vihreänä kesällä. Kun puu ruskettuu kirjanpainajat ovat jo aikuistuneet. Kuollut puu ei levitä kirjanpainajia ympäristöön, siitä kuoriutuu seuraavana vuonna vielä kirjanpainajan petoja ja loisia.
17 reunametsään syntyy esiintymä. Vuoden 2021 kesä- ja heinäkuu jäivät mieliin ennätyskuumina. Lämpö näkyi myös kuusia kurittavan kirjanpainajan kehitysnopeudessa: kehitys munasta aikuisiksi oli nopeaa. Kesän lämmöstä ja viileydestä riippuu, ryhtyvätkö ne aikuistuttuaan parveilemaan ja muodostamaan toista sukupolvea kuoren alle talvea vasten. Lämmin kesäkuu sai jo kerran paritelleet ja munineet kirjanpainajat parveilemaan ja munimaan uudelleen niin kutsutun sisarsukupolven. Kun sisarsukupolvi oli kasvamassa kuoren alla, ensimmäinen uusi sukupolvi kuoriutui ennätysaikaisin heinäkuussa. Jo heinäkuun puolivälissä eteläisessä Suomessa feromonipyydyksissä oli vaaleamman ruskeita kuoriaisia: ensimmäinen kesällä kuoriutunut sukupolvi parveili laittaakseen toisen sukupolven alulle. Toisen sukupolven menestymisestä ei ole systemaattista seurantaa. Useassa paikassa ne jäävät joko toukkina, koteloina tai aikuisina kovakuoriaisina talvehtimaan puun kuorena alle. Kuoren alla talvehtivien kirjanpainajien kuolleisuus on huomattavasti suurempaa kuin maahan lumen alle päässeiden. Alkukesän säät määrittelevät kuluvan vuoden tilanteen Vuoden 2022 tilanne on vielä arvoitus ja kirjanpainajien aiheuttamat puustovahingot jäävät vähäisiksi, jos alkukesä on viileä ja sateinen. Jos näin ei ole, tilanne on päinvastainen. Luonnonvarakeskus tiedottaa kannanseurantatilanteesta kesällä, mutta seurantaverkko on harva tuodakseen riittävän tarkkaa paikallisinformaatiota. Metsäkeskuksen metsäkäyttöilmoitukset, joissa hakkuun syykoodina on kirjanpainaja antavat myös osviittaa siitä, että onko alueella syytä olla huolissaan. Alkukesällä ja kesänaikana kirjanpainajan muuten oireettomat valtaamat, mutta muutoin oireettomat puut tunnistaa tarkastelemalla puiden tyviä: tyvelle ja kaarnankoloihin kertyy ruskeaa purua. Näitä puita kannattaa etsiä paahteisista reunametsistä ja varttuneista kuusikoista, joissa on edellisvuotisia kuolleita puita. metsänhoitoyhd Metsänomistajan paras ystävä. Aarre kertoo kaiken metsäsi tuotosta ja hyvinvoinnista. Tilaa ilmainen näytenumero ja tutustu Aarteen runsaaseen metsäsisältöön osoitteessa aarrelehti.fi/jasenetu JÄSENETU Jäsenetu on voimassa 20.12.2022 asti kotimaassa. Yksi etu / talous. Tutustumisetu koskee talouksia, joihin ei ole viimeisen 3kk aikana ollut Aarteen tilausta. Näytelehdellä ei voi jatkaa olemassa olevaa Aarteen tilausta. Tutustumis- etu jäsenille! Aarre-näytenumero 0€ 1 nro
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=