METSÄNOMISTAJAT

19 Päijät- ja Kanta-Hämeen maaseudulla on alkanut ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvä hanke, Ilmastoturvallisuuden parantaminen Hämeen maaseudulla. Hankkeessa keskitytään ilmastonmuutoksesta johtuvien uhkien kartoittamiseen ja varautumismahdollisuuksista tiedottamiseen. Hankkeessa aihetta käsitellään niin asumisen turvallisuuden kuin metsänhoidollisten toimien kautta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin voidaan varautua - Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät meillä jo nyt sään ääri-ilmiöiden lisääntymisenä. Kulunut talvi oli leuto ja lumisateita tuli runsaasti. Kesäiset helleaallot ja kuivuusjaksot ovat yleistyneet. Kirjanpainaja on hyötynyt lämpenemisestä ja yleistynyt Suomen metsissä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Kaisa Tuominen. Maaseudulla myrskyihin, sähkökatkoksiin ja infran katkeamiseen on osattu varautua jo pitkään. Tielle kaatunut puu saadaan yhteistuumin syrjään, monista talouksista löytyy puulämmitysmahdollisuus sähkökatkon varalle ja kuivakaapeista ruokaa muutamaksi päiväksi. Uudempia, ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia turvallisuusriskejä ovat esimerkiksi veteen liittyvien infektioiden lisääntyminen ja pohjavesivarantojen ehtyminen, joka voi johtaa kaivoveden loppumiseen. - Itse sään ääriolosuhteisiin meidän on hyvin vaikea vaikuttaa, mutta vahinkojen syntymistä voidaan ehkäistä haavoittuvuuksia vähentämällä. Voidaan esimerkiksi poistaa kiinteistöjen läheltä vanhoja puita, jos ne uhkaavat kaatua myrskyssä kiinteistöjen päälle. Myös yleistyviin ja pitkittyviin helleaaltoihin on hyvä varautua esim. jäähdytyslaitteistoilla. Erityisen tärkeää tämän on vanhusten ja muiden helteen terveysvaikutuksille alttiiden ihmisryhmien kohdalla, Tuominen jatkaa. Metsätalouden suurimmat riskit liittyvät metsätuhoihin Hämeen maakuntien metsille ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit ovat erityisesti routajaksojen väheneminen, kuivuuden ja hellejaksojen aiheuttamien stressijaksojen pidentyminen sekä niitä seuraavat seurannaistuhot, kuten kaarnakuoriaiset ja juurikääpä. Syys- ja talvimyrskyjen lisääntyminen aiheuttaa Kanta- ja Päijät-Hämeen kaltaisille kuusivaltaisille maakunnille lisääntyviä myrskytuhoja varttuneissa kasvatusmetsissä sekä uudistuskypsissä metsissä. ”Routajaksojen väheneminen heikentää ympärivuotisen puunkorjuun edellytyksiä ja luo haasteita puutavaran kuljetuksille niin lähi- kuin kaukokuljetuksen osalta. Metsätalouden osalta tulemme tekemään erillisen riskikartoituksen, jossa selvitämme varautumis- ja sopeutumismahdollisuuksia ja metsänkasvatusmenetelmiä sekä muita metsän hoitoon liittyviä toimenpiteitä, joiden avulla olisi mahdollista parantaa ilmastoturvallisuutta”, Tuominen täsmentää. Hämeen ilmastoturva -hanketta toteuttavat LAB-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Suomen metsäkeskus ja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme. Hanke alkoi tammikuussa 2022 ja päättyy joulukuussa 2023. Hämeessä parannetaan maaseudun ilmastoturvallisuutta Kaisa Tuominen | projektipäällikkö | Lab- ammattikorkeakoulu & Jari Toivoniemi | asiakasneuvoja | Suomen Metsäkeskus Tiina Mansikkamäki Myrskytuhometsää, jossa kirjanpainaja on aiheuttanut lisätuhoa.

RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=