Sivu 5 Korjuuesimieheltä vaaditaan nopeaa reagointikykyä Sivut 22–23 Päijänteen erakon Toivo Pylväläisen tarina elää Sivut 12–13 Tutustu Päijät-Hämeen tyypillisiin ympäristötukikohteisiin Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 2/2022 • 6.12.2022 Metsänomistajat s. 6–7 Puukauppa on jatkunut vilkkaana loppuvuonna
2 MT Metsä Digi -tilauksella luet kaikki Maaseudun Tulevaisuuden ja Aarteen metsäsisällöt ja -palvelut verkossa. Voit lisätä tilaukseesi myös ajankohtaislehti MT Metsän kotiinkannettuna 10 kertaa vuodessa. Tilaa MT Metsä nyt ja ole oman metsäsi asiantuntija. Tarjous on voimassa 20.12.2022 asti kotimaassa. Paperisiin laskuihin lisätään 2,90 € paperilaskulisä. Tilaus jatkuu vaivattomana kestotilauksena kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. Viestimedia Oy / Asiakaspalvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh 020 413 2277 (ark 8-21). Puhelun hinta on 8,35 senttiä/puhelu + 16,69 senttiä/min. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy verkosta viestimedia.fi. Lehti + Digi nyt vain Kestotilauksena 1290 €/kk MT Metsä Digi nyt vain Kestotilauksena 1090 €/kk Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Tilaa netissä! MT.FI/MHYjasen Mainitse tilaustunnus TAM2038 tai käytä oheista QR-koodia LEHTI METSÄSTÄ Tässä lehdessä: Jäsenlehti 2/2022 Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Päätoimittaja: Jari Yli-Talonen p. 040 848 4861 Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Oy Osoiteaineisto: Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen asiakasrekisterit Painosmäärä: 4429 kpl Osoitteenmuutokset: p. 03 855 4300 tai paijathame@mhy.fi Kannen pääkuva: Johanna Kokkola Kannen pikkukuvat: Markku Nieminen, Tiina Mansikkamäki ja Markku Lepistö 3 4 5 6 8 9 10 12 14 15 16 17 18 20 21 22 24 25 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi PÄÄKIRJOITUS Puukauppa uuden haasteen edessä,mutta toimivatko markkinat? PUHEENJOHTAJALTA Valtuustokausi puolivälissä Puunkorjuupalvelun korjuuesimieheltä vaaditaan nopeaa reagointikykyä Puukauppa on jatkunut vilkkaana loppuvuonna Family Timber Finland Oy - Toimitusvarmuutta ja mittakaavahyötyjä yhteistyöllä Hiilinielut kuntoon -hanke edistää nuorten metsien hoitoa EU hulluudet valkenevat suomalaisille – MTK:n vaikuttamistyö kiihtyy Päijät-Hämeen tyypilliset ympäristötukikohteet kuvina Mhy Päijät-Hämeen asiantuntijat Seppo Sorjonen jää eläkkeelle Uusi mhy.fi-sivusto on julkaistu Joulukuusien kasvatus ammattimaistuu Tuulituhoja voi ehkäistä oikea-aikaisilla hoitotoimilla Metsänhoitoyhdistykset kehittävät palveluitaan Pyydystä kirjanpainajia feromoniansoilla Toivo Pylväläinen – Päijänteen kuuluisa erakko Mhy Päijät-Hämeen hallitus edunvalvontamatkalla Metsätalouden kannattavuus – Matti Kärkkäisen puhe Painopaikka: Newprint Oy, Raisio Toimitus: Tiina Mansikkamäki p. 044 209 7544
3 PÄÄKIRJOITUS Jari Yli-Talonen | johtaja | Mhy Päijät-Häme Puun tuonti Venäjältä on tullut tiensä päähän Ukrainan sodan vuoksi. Lisäksi sertifiointijärjestelmät ovat määrittäneet Venäjän ja Valko-Venäjän puun konfliktipuuksi, joka ei täytä kestävän puuntuotannon kriteerejä. Tämä on voimassa niin kauan kuin sota Ukrainassa jatkuu. Puun tuonnista pääosa eli neljä miljoonaa kuutiometriä oli koivukuitua ja toiset neljä miljoonaa kuutiometriä haketta. Kotimainen puu korvaa nyt tuontipuun, vai korvaako? Suurimmat vaikutukset puun tuonnin loppumisesta Venäjältä kohdistuvatkin koivukuituun ja energiahakkeeseen. Venäjän energiahakkeen osuus on ollut parikymmentä prosenttia kotimaisesta käytöstä metsähakkeen kokonaiskäyttöön peilaten. Tällä on toki erittäin suuret vaikutukset. Koivua on saatavilla Suomesta kuitenkin hyvin. Koivun osuus uusimman valtakunnan metsien inventoinnin mittauksien mukaan Suomen puuvaroista on 418 miljoonaa kuutiometriä. Kotimaiset hakkuut ovat olleet keskimäärin puolet kasvusta eli 10 miljoonaa kuutiometriä. Mutta ovatko metsänomistajat halukkaita toteuttamaan hakkuita ja myymään puuta nykyisellä hintatasolla? Metsänomistajien kannattaa seurata eri lähteistä aktiivisesti markkinoiden kehittymistä ja tehdä sen mukaisia ratkaisuja. Toimiva ja oikeudenmukainen puumarkkina perustuu edelleen siihen, että puusta maksetaan markkinoilla teollisuuden maksukyvyn mukainen kantohinta. Valitettavasti edelleen liian iso osa puukaupoista tehdään ilman minkäänlaista kilpailutusta. Tämä osaltaan selittää lopputuotteiden hintojen ja kantohintojen ison eriytymisen. Vaaditaan ja kilpailutetaan leimikot niin, että myös hoitohakkuista saadaan riittävä kantohinta ja samalla hoitorästit sekä hiilinielut saadaan kuntoon. Pidetään talous pyörimässä ja vaaditaan kilpailuttamalla oikeudenmukainen korvaus niin metsäurakoitsijoille kuin metsänomistajillekin. Puukauppa uuden haasteen edessä, mutta toimivatko markkinat? Kimmo Iso-Tuisku
4 PUHEENJOHTAJALTA Jukka-Pekka Kataja | hallituksen puheenjohtaja | Mhy Päijät-Häme Valtuustokausi puolivälissä Nykyisten MHY-valtuustojen kausi on puolivälissään. Seuraavat MHY vaalit pidetään kahden vuoden päästä syksyllä 2024. Yhdistyksen hallitus on toiminut myös kaksi vuotta ja jonkinlainen välitarkastelun paikka lienee nyt. Kuluneet kaksi vuotta ovat olleet melkoista myllerryksen aikaa. Korona-epidemia sekoitti laajasti koko yhteiskunnan toimintaa ja kun siitä kriisistä alettiin päästä eroon, tuli Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Kotimainen metsätalous ja puumarkkinat ovat kuitenkin pärjänneet hyvin näiden kriisienkin aikana. Korona vauhditti rakentamista ja puun tuonnin päättyminen Venäjältä taas on nyt lisännyt kuitu- ja energiapuun kysyntää. Näiden myllerrysten ohella ilmastokriisi painaa päälle ja metsiämme kohtaan tulee mitä erilaisempia vaateita. Kaiken kukkuraksi on EU innostunut tehtailemaan aloitteita, joilla toteutuessaan olisi melkoinen vaikutus siihen, miten täällä metsiä hoidetaan. Eli tehtäväkenttää metsätalouden edunvalvojilla metsänhoitoyhdistyksillä ja MTK:lla riittää. Työkenttää on ollut myös omalla yhdistyksellä mm. Evolle kaavaillun kansallispuiston kanssa. Vaikutimme menestyksellisesti yhdessä muiden tahojen kanssa siten, että Evoa kehitetään nyt retkeilyalueena. Evon hankkeen ohella olemme tehneet töitä erityisesti Jyväskylän suunnalta esillä pidetyn Päijänteen biosfäärialueen kanssa. Se on toistaiseksi torjuttu ja Päijät-Hämeen alueella on tehty yhteistyötä Salpausselkä Geopark-hankkeen kanssa. Tässä hankkeessa ei ole mukana sellaisia toimia, jotka vaikuttaisivat metsätalouden harjoittamiseen alueella. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK ovat laatineet metsänomistajastrategian, jonka tavoitteena on edelleen tehostaa metsänomistajien edunvalvontaa. Yhtenä osana on metsänhoitoyhdistysten yhteistyön tiivistäminen siten, että metsänomistaja saa aina samantasoista laadukasta palvelua, olipa hän minkä metsänhoitoyhdistyksen jäsen tahansa. Tämä edellyttää, että yhdistysten toimintatavat yhdenmukaistuvat. Hyvä esimerkki uusista yhteisistä tuotteista on Oma Metsä- ohjelma, joka tarjoaa metsänomistajalle aina ajantasaisen tiedon omien metsien tilanteesta. MHY Päijät-Häme on vahvasti sitoutunut kehittämään metsänomistajien palveluja yhdessä muiden yhdistysten ja MTK:n kanssa. Merkittävä asia yhdistyksessä on ollut metsätoimihenkilöiden työssään käyttämien ohjelmistojen vaihtuminen. Valitettavasti uusien ohjelmistojen käyttöönotto ei ole sujunut suunnitelmallisesti, vaan ne ovat aiheuttaneet toimihenkilöille runsaasti lisätöitä. Toivottavasti ensi vuoden aikana uudet ohjelmistot toimivat paremmin. Metsänomistajan suuntaan nämä hankaluudet eivät ole juuri näkyneet, vaan palvelumme on toiminut vaikeuksista huolimatta. Kuluneen vuoden aikana olemme keskustelleet myös oman yhdistyksen toimintatapojen kehittämisestä. Tavoitteena on edelleen tehostaa metsänomistajien palveluja. Näihin mahdollisiin muutoksiin palataan ensi vuoden aikana. Hyvää joulun odotusta kaikille metsänomistajille ja yhteistyökumppaneille!
5 KORJUUPALVELU Korjuupalvelu; Metsänhoitoyhdistys kilpailuttaa puut eri puunostajille: tukit useille eri sahoille, kuitupuut kuidunostajille, erikoispuut erikoispuun käyttäjille ja energiapuut lämpölaitoksille. Saadusta kilpailutetusta toimitushinnasta vähennetään korjuun kulut. Metsänomistajalle tilitettävä kantohinta vastaa pystykaupan markkinahintaa. Kun kukin puutavaraerä kilpailutetaan juuri tätä puutavaraa käyttävien kesken, saadaan leimikko jaettua monelle eri ostajalle sekä saadaan näin metsänomistajalle kilpailukykyinen kokonaishinta. Erittäin tärkeässä roolissa on myös metsänhoitoyhdistyksen paikalliset ja laadukkaat yrittäjät, jotka hakkaavat puut tienvarteen. Tämä kokonaisuus tuo yhden kilpailukykyisen paikallisen lisävaihtoehdon puukaupalle. Hyödynnä metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelu! Korjuupalvelu tekee kauppaa sekä isojen, että pienten ostajien kanssa kilpailuttaen puut isoissa toimituserissä. Etenkin ilman omaa puunhankintaa toimivat erikoispuun ostajat ja monet pienet ostajat, sekä energiapuun paikalliset käyttäjät maksavat luotettavien toimituskumppaneiden puista lisähintaa. Anna-Maria Jäpölä aloitti työt korjuuesimiehenä kuluvan vuoden kesäkuussa. Ensimmäiset viisi kuukautta ovat vierähtäneet vauhdikkaasti. - Työ on ollut vauhdikasta ja vaihtelevaa. Tilanteet vaihtuvat nopeasti, joten työ vaatii nopeaa reagointia, kuvailee Anna-Maria. Syksyn kelirikkoaika on aiheuttanut haasteita puun kuljetukseen. Anna-Maria kertoo, että talvikorjuisiin mahtuu vielä leimikoita. AnnaMarian alueena on Asikkala, Hollola, Lahti ja Kärkölä. Alueella toimii tällä hetkellä kolme päätoimista hakkuukoneurakoitsijaa. - Tällä hetkellä halutaan jo kelirikkokohteita, koska ei tiedetä, minkälainen talvesta tulee”, kertoo Anna-Maria. Tukkipuun hinnat ovat olleet huipputasolla kuluvana vuonna. Syksyn aikana myös kuitu- ja energiapuun hintoihin on tullut nousua. - Tukkien osalta hinnat ovat lähteneet laskuun, kun taas kuidun ja energiapuun hinnat ovat nousseet, AnnaMaria kertoo loppusyksyn tilanteesta. – Tällä hetkellä halutaan eniten kuitu- ja rankavaltaisia kohteita. Korjuukeskittymien kautta haetaan tehokkuutta ja parempaa puun hintaa maanomistajille. Anna-Maria kertoo, että vielä korjuukeskittymiä ei ole löytynyt vielä montaakaan. - Jos maanomistajalla on tietoa, että hänellä itsellään ja naapurilla on sopivia kohteita, he voivat tarjota samaan aikaan leimikkoa korjuupalvelulle. Tällöin puusta saa paremman hinnan, lisää Anna-Maria. Etsimme ulkomaanvientiin marras-tammikuulle testierää hyvähintaisesta haapa- ja koivutukin erikoiserästä mhy:n korjuupalvelun kautta. Minimipituus on 2,7 m. ja minimi latvaläpimitta 19 cm, minimierän koko yhteensä lehtitukkia 20 m3. Myös sorvimäntytukkista on koe-erä haussa! Kaikki erikoispuut kerätään korjuupalvelun leimikoilta, pääosin yli 300 m3 leimikoista. Tässäkin kannattaa hakea korjuukeskittymiä! Markku Nieminen Korjuuesimieheltä vaaditaan nopeaa reagointikykyä Teksti: Tiina Mansikkamäki | Mhy Päijät-Häme Jäseniltä kysyttiin mielipiteitä korjuupalvelun toiminnasta Mhy Päijät-Häme toteutti kesällä jäsenkyselyn korjuupalvelun toiminnasta. Kyselyyn vastasi 190 metsänomistajaa. Kyselyyn vastanneista 83 prosenttia suosittelisi Mhy PäijätHämettä muille metsänomistajille vähintään hyvänä toimijana. Kolme neljäsosaa vastanneista oli sitä mieltä, että korjuupalvelu on onnistunut metsänomistajien edunvalvonnassa vähintään hyvin. Kiitokset palautteesta! Anna-Maria Jäpölä
6 PUUKAUPPA Loppuvuosi 2022 Päijät-Hämeen alueella on ollut edelleen puukaupassa vilkasta aikaa. Aikaisemmat ennätysvuodet ovat rikkoutumassa selkeästi koko vuoden keskikantohintojen osalta. Kaikelle puulle on koko vuoden ajan ollut poikkeuksellisen hyvä kysyntä, joka on näkynyt keskihintatason nousuna. Hyvä kysyntä on jatkunut myös koko syksyn ajan, talviharvennuksia myöten. Korjuupalvelun rooli merkittävä mm. kovan energiapuun kysynnän vuoksi Puunkorjuupalvelu keskittyy korjuukeskittymien etsintään ja hyödyntämiseen tulevan vuoden 2023 osalta. Hinnoiltaan kilpailukykyiset niin energia- kuin ainespuukaupat mahdollistavat aikaisempaa paremmin alueellamme keskittymään ensiharvennus- ja harvennusrästien purkamiseen. Erityisesti keskitymme hoito- ja korjuukeskittymien systemaattiseen etsimiseen, jotta saamme normaalia pienemmätkin kuviot kustannustehokkaasti hoidon ja hakkuun piiriin. Myös järeät harvennukset ovat kysyttyjä kohteita. Mhy toimii ainespuukaupan lisäksi edelleen energiapuun välittäjänä valPuukauppa Päijät-Hämeessä jatkuu vilkkaana 48 51 54 57 60 63 66 69 72 75 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Valtakirjakauppojen harvennusten keskihinnat kuukausittain 2007, 2018, 2021 ja 2022 Päijät-Hämeessä MÄT 2007 KUT 2007 MÄT 2018 KUT 2018 MÄT 2021 KUT 2021 MÄT 2022 KUT 2022 50 55 60 65 70 75 80 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Valtakirjakauppojen päätehakkuiden keskihinnat kuukausittain 2007, 2018, 2021 ja 2022 Päijät-Hämeessä MÄT 2007 KUT 2007 MÄT 2018 KUT 2018 MÄT 2021 KUT 2021 MÄT 2022 KUT 2022 48 51 54 57 60 63 66 69 72 75 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Valtakirjakauppojen harvennusten keskihinnat kuukausittain 2007, 2018, 2021 ja 2022 Päijät-Hämeessä MÄT 2007 KUT 2007 MÄT 2018 KUT 2018 MÄT 2021 KUT 2021 MÄT 2022 KUT 2022 50 55 60 65 70 75 80 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Valtakirjakauppojen päätehakkuiden keskihinnat kuukausittain 2007, 2018, 2021 ja 2022 Päijät-Hämeessä MÄT 2007 KUT 2007 MÄT 2018 KUT 2018 MÄT 2021 KUT 2021 MÄT 2022 KUT 2022
7 Vuoden 2022 puukauppa on jatkunut positiivisessa vireessä! Alla alueemme kilpailutettujen pystykauppojen keskihinnat. loka- Valtakirjakaupat, ensiharvennusten keskikantohinnat €/m3 marraskuu Tukkipuu 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2022 Mänty 43,8 48,6 49,0 50,1 51,5 48,4 48,9 Kuusi 46,6 50,0 50,4 49,7 47,9 49,7 49,9 Koivu 36,0 37,5 37,0 38,2 38,3 41,3 42,8 Kuitupuu 2017 2018 2019 2020 2021. 2022. 2 2022. Mänty 12,7 14,2 15,5 16,4 15,3 15,7 16,4 Kuusi 13,0 14,5 14,9 16,5 14,9 15,9 16,8 Koivu 11,9 13,8 14,3 15,7 14,6 15,7 17,2 Valtakirjakaupat, harvennuksien keskihinnat €/m3 loka-marras Tukkipuu 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2022. Mänty 51,9 56,9 55,4 54,7 58,3 60,9 63,4 Kuusi 52,4 57,4 56,3 56,6 60,1 61,9 64,9 Koivu 39,7 43,4 42,3 42,6 42,5 46,5 47,7 Kuitupuu 2017 2018 2019 2020 2021. 2022. 0 2022. Mänty 15,8 18,0 19,0 18,1 19,9 19,9 20,8 Kuusi 15,9 18,6 19,5 19,3 19,8 20,1 20,5 Koivu 15,0 17,4 18,1 18,3 18,5 19,4 20,8 Valtakirjakaupat, päätehakkuiden keskihinnat €/m3 loka-marras Tukkipuu 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2022. Mänty 58,0 64,9 60,3 60,5 66,7 69,8 72,8 Kuusi 59,7 67,4 63,3 62,6 69,0 71,4 74,9 Koivu 46,4 50,1 48,7 47,2 49,3 52,9 54,7 Mänty kokorunko 52,9 57,8 55,5 55,1 61,9 65,8 Kuusi kokorunko 54,9 59,5 58,0 57,8 64,5 66,5 Kuitupuu 2017 2018 2019 2020 2021. 2022. 2 2022. Mänty 18,4 20,8 21,4 21,8 22,6 22,7 23,4 Kuusi 20,0 22,4 23,3 23,8 23,2 23,9 25,8 Koivu 17,7 20,3 20,7 21,1 21,6 21,9 23,8 takirjalla metsänomistajiensa lukuun, ja poikkeuksellisesti toimitusmäärät ovat yli tuplaantumassa. Myös erikoispuun määrät ja kysyntä ovat nousseet aivan uudelle tasolle. Puukaupan toimeksiannot Puukaupan toimeksiantojen osuus yhdistyksen tekemistä puunmyyntisuunnitelmista on nousemassa ensimmäisen kerran 80 prosentin tasolle. Vuosien kuluessa on tehty runsaasti hintavertailuja ja valtakirjakauppojen kautta saatujen tarjouksien erot ovat välillä olleet jopa hämmentävän suuria. Yksittäisissäkin kaupoissa kyseessä on usein tuhansien eurojen erot. Metsänomistajat tukeutuvat metsänhoitoyhdistyksen puukaupalliseen osaamiseen ja erityisen suuri rooli kilpailutuksen lisäksi on katkonta-aineiston hyödyntämisellä parhaan tarjouksen etsimisessä. Uutena mahdollisuutena on hyödyntää järeyshinnoittelua mm. korjuupalvelun kohteissa. Tarjousten, puutavaralajien laatujen ja kantohintojen erilaisuus, sekä esim. runkohintatarjousten ja erikoispuiden vertailun vaikeus perinteisiin tarjouksiin verratessa ovat nostaneet voimakkaasti valtakirjakaupan suosiota. Puukaupallinen tiedottaminen Metsänomistajalle on erittäin tärkeässä roolissa ajantasainen, alueellinen hintatietous hakkuutavoittain. Tietoa löytyy Päijät-Hämeen osalta muun muassa jäsenlehdissä, mhy:n nettisivuilla, sähköisissä jäsentiedotteissa ja uutiskirjeissä. Metsänomistajan kannattaa huomioida, että PäijätHämeen toteutunut keskihintataso on pääsääntöisesti korkeampi kuin valtakunnallisissa ja alueellisissa tilastoissa. Puukaupallisen edunvalvontamme perusteemana on, että valtakirjakaupan avulla metsänomistajat varmistavat, että leimikot kilpailutetaan kaikkien puunostajien kesken sekä vertaillaan aina leimikkokohtaisesti myös tukinkatkonnan sekä erikoispuiden vaikutukset lopulliseen kokonaishintaan. Korjuupalvelu tuo osaltaan yhden lisävaihtoehdon puukauppoihin ja kilpailutuksiin. Uutena vaihtoehtona on korjuupalvelukohteissa leimikoiden järeyshinnoittelu. Olemme jatkossakin aktiivisesti mukana ja metsänomistajien apuna puukaupallisessa edunvalvonnassa. Puukauppaterveisin: Jari Yli-Talonen johtaja
8 Family Timber Finland Oy perustettiin vuonna 1993. Tuolloin metsänhoitoyhdistykset käynnistivät kuusitukin viennin Japaniin ja tätä toimintaa varten tarvittiin yhtiö. Yhtiön omistavat metsänhoitoyhdistykset Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Lounais-Häme, Kanta-Häme, Päijät-Häme sekä Kymenlaakso. Tämän lisäksi omistajina ovat tuottajaliitot MTK Uusimaa sekä MTK Häme. Vientikaupan ohessa yhtiö aloitti metsätilojen välityksen ja välitystoimintaa tehdään edelleen osana valtakunnallista Metsätilat.fi -ketjua. Energiapuun käytön kasvaessa 2010-luvulla myös energiapuukaupasta muodostui tärkeä osa yhtiön toimintaa vientikaupan ja kotimaan ainespuukaupan rinnalle. Nykyään yhtiö välittää metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun korjaamaa puuta noin 240 000 m³ vuosittain. Yhtiön tavoitteena on tarjota vaihtoehtoisia toimituskanavia korjuupalvelupuulle ja tällä tavalla tuoda lisäarvoa maanomistajalle. Monesti lisäarvoa saadaanmittakaavan kasvaessa. Tästä hyvänä esimerkkinä on kotimaan energiapuukaupat. Yksittäisen metsänhoitoyhdistyksen voisi olla vaikea saada haketoimitusta sovittua isojen voimalaitosten kanssa, koska toimitettavat määrät ovat monesti suuria ja toimittajien määrä halutaan pitää rajallisena. Yhtiön avulla pystymme hankkimaan puuta usean metsänhoitoyhdistyksen alueelta ja vastaamaan voimalaitosten tarpeeseen. Tämä malli on myös yhdistykselle helppo ja vähäriskinen. Vientikauppojen tavoitteena on löytää vaihtoehtoisia toimituskohteita ulkomailta ja siten lisätä kilpailua kotimaisesta puusta. Vientimarkkinalle tyypillistä on sen voimakas eläminen. Hinta elää kotimaan markkinaa enemmän puoleen ja toiseen. Viime kuukausina olemme saaneet lukea Baltian huutokauppojen suurista hintanoteerauksista. Toisaalta muutama vuosi sitten Baltian hinnat olivat matalammalla mitä kotimaassa. Vientikaupasta voidaan saada hetkittäin hyvää arvonlisää maanomistajalle, mutta näen silti suurimman hyödyn kilpailun lisääntymisessä. Vientikauppojen toteutumiselle olennaista on riittävä volyymi. Tässä jälleen korostuvat puunvälitysyhtiön tuomat hyödyt. Venäjän ja Valko-Venäjän tuontirajoitteiden vuoksi vientimarkkinassa on tällä hetkellä todella kova kysyntä. Koivun kysyntä on kovinta niin vanerissa kuin kuidussa, mutta myös havukuidulle riittää kysyntää. Myös hintataso on kilpailukykyinen kotimaan kuituun verrattuna. Käymme parhaillaan neuvotteluja talven toimituksista ja uskon, että vientikaupoista saadaan hyvä kirittäjä kotimaan ostajille. Family Timber Finland Oy – toimitusvarmuutta ja mittakaavahyötyjä yhteistyöllä Juuso Heikkilä | toimitusjohtaja | Family Timber Finland Oy Raakapuumarkkina on mitä suuremmissa määrin volyymibisnestä. Alan perinteiset toimijat ovat isoja ja liiketoiminnan kasvu on selvä tavoite monelle. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Neovan ja L&T Biowatin energiapuuliiketoimintojen yhdistyminen. Myös metsänhoitoyhdistysten korjuupalveluiden tulee miettiä asemaansa tässä muuttuvassa ympäristössä ja Family Timber Finland Oy osaltaan pyrkii tarjoamaan tähän vaihtoehdon. FTF kokoaa yhteen puuta usean metsänhoitoyhdistyksen alueelta.
9 Miksi? Puun tarve on poikkeuksellisen maailmantilanteen takia kasvanut kaikilla jalostavilla ja käyttävillä sektoreilla ennakoimattomasti. Samalla metsänhoito- ja harvennusrästit ovat lisääntyneet, joten tarvitaan lisää konkreettisia toimenpiteitä. Paikallisella ruohonjuuritasolla haasteeseen voidaan vastata vain metsänomistajien tilatason neuvonnalla, johon yhdistetään potentiaalisten kohteiden kartoitus ja niiden saattaminen toteutettaviksi työmaiksi ja keskittymiksi. Hiilinielut kuntoon -hankkeen konkreettisena tavoitteena on vähentää Päijät-Hämeen taimikoiden, nuorten metsien ja ensiharvennusten hoitorästejä, sekä saada metsät tuottamaan ja samalla vahvistaa hiilinieluja. Mitä hankkeesta on konkreettisena tuloksena Kuitu- ja energiapuulla on poikkeuksellisen kova kysyntä ja hinnannousu, joten katetaan tätä tarvetta. Metsien hoito tehdään pitkälti paikallisella työvoimalla, joten saadaan paikallistalouteen työtä ja tuloja. Hoitamattomista pusikoista ja hoitorästeistä päästään eroon, jolloin saadaan osaltaan kasvua lisäävää hiilensidontaa ja torjutaan ilmastonmuutosta. Samalla edistetään maisemanhoitoa ja virkistyskäyttöä, kun hoidetuilla alueilla on miellyttävämpi liikkua. Hiilensidonta nousee terveessä ja hoidetussa metsässä. Miksi ja miten? • toteutetaan hoito- ja hakkuukeskittymiä, jolloin saadaan hoidon piiriin myös erilliset pienetkin pintaalat • kestävän kehityksen edistämiseksi vähennetään laveteilla tapahtuvaa koneiden jatkuvaa siirtoa ja näin vähennetään merkittävästi turhaa ajoa hoito- ja korjuukeskittymien avulla • kotimainen kuidun tarve ja myös hinta ponnahtanut ylös • kotimaisen uusiutuvan energian tarve lisääntynyt voimakkaasti samalla nostaen energiapuun hintoja • hiilensidonta tehostuu • paikallinen käyttö lisääntyy (Lahti Energia), kuljetuskustannukset ja päästöt vähenevät • innostaa tekemään hoitorästit ja saada metsä kasvamaan ja tuottamaan paremmin • palkka-, yrittäjä-, kantoraha- ja KEMERA-tuloja hankkeen kautta tavoitteena saada paikallis- ja aluetalouden käyttöön lisää yhteensä n. 14 milj. euroa Laitetaan yhdessä Päijät-Hämeen metsät kuntoon! Hoitoterveisin: Jari Yli-Talonen Hiilinielut kuntoon -hanke Puuta tarvitaan entistä enemmän jalostukseen ja energiaksi. Hoidetut metsät sitovat hiiltä enemmän. Täsmäneuvonnalla haetaan korjuukeskittymiä Päijät-Hämeessä. Arttu Juhola
10 Edelleen täytyy muistaa, että komission sinänsä hyvät tavoitteet ovat yhteneviä metsänomistajien tavoitteiden kanssa. Pyrkimyksenä on parantaa ilmaston ja luonnon tilaa. Taustatiedot tai halu ymmärtää kokonaisuuksia ovat valitettavasti heikkoja. Metsien käytön, hoidon ja suojelun ollessa valtavan laaja kokonaisuus, ei pikavoittoja päätöksenteossa kannata yrittää. Ne voivat johtaa päinvastaiseen lopputulokseen. Ilmasto kärsii ja luonnon hyväksi tehtävät toimet kohdentuvat vääriin paikkoihin. Monimuotoisuushyödyt jäävät pieniksi, mutta talousvaikutukset ovat massiivisia. EU:ssa on työstössä lukuisia metsiin vaikuttavia kokonaisuuksia. Koordinoitu vaikuttaminen kotimaasta sekä kansainvälisesti olisi välttämätöntä. Valitettavasti Suomen hallitus on epäonnistunut pahasti EU vaikuttamisessaan. Kansallista kantaa ei saada muodostettua ja siinä vaiheessa, jos se muodostuu, ollaan joko pahasti myöhässä tai kanta on epäselvä. Kaikessa karmeudessaan hallituksen toimintakyky konkretisoitui ennallistamiskannan julkaisun jälkeen 22.9. Ympäristöministeriö kertoi tiedotteessaan Suomen tukevan esitystä, Maa- ja metsätalousministeriön ollessa kriittisempi. Käytännössä Suomelta puuttuu yhteinen kanta ja kansallinen vaikuttaminen jää torsoksi. Ihmettelen kovasti, ellei oppositio hyödynnä tilaisuutta ja haasta hallitusta eduskunnassa. EU vaikuttamisen lähiaikojen painopisteitä Tulevan syksyn aikana keskeistä MTK:n vaikuttamisessa on osoittaa aktiivisen metsätalouden laajat hyödyt, sekä metsänomistajien kyvyn tuottaa yhteiskunnan kysymät tuotteet ja palvelut ilman pakkokeinoja. Monimutkaisiin asioihin viestimme tulee olla yksinkertainen. Esille tuodaan myös sitä, että metsissä on maiden välillä suunnattomia eroja. EU:n ei kannata yrittää viedä läpi yhtä mallia joka maahan, vaan luottaa kansalliseen päätöksentekoon. MTK:n asiantuntijat ovat mukana kaikissa prosesseissa. Viimeisen vuoden aikana edunvalvonnalla on saatu aikaan vaikutuksia. Vaikka haasteet tällä hetkellä vaikuttavat lähes ylivoimaisilta, ei mikään EU prosessi ole mennyt peruuttamattomasti pieleen. Realistiselta näyttää, että tämän komission aikaan ei metsäsektorille anneta suuria mahdollisuuksia nousta esimerkiksi ilmastonmuutoksen keskeiseksi hillitsijäksi. Edessä lienee lähinnä tämän komission aiheuttamien vahinkojen minimointia, katseet kääntyvät jo nyt seuraavaan kauteen. Taksonomiavalmistelu loppusuoralla Syksyn aikana valmistunee esitys kestävän rahoituksen taksonomian ympäristökriteereiksi. Pohjalla on edelleen viime vuonna julkistettu ensimmäinen versio. Ne sisälsivät mahdottomia kirjauksia, kuten 20 % suojeluvelvoite ja laajoja vaatimuksia metsänhoitomenetelmien muuttamisesta. MTK:n edunvalvonta oli keskeisessä asemassa siinä, että metsäkriteerien valmistelu jäi tauolle. Työn nyt jatkuttua MTK:n esitykset siitä, millaiset kriteerit parantaisivat luonnon tilaa, mutta olisivat myös toteuttamiskelpoiset, saavat jatkuvasti laajempaa kannatusta. Taksonomian ympäristökriteereistä voidaan saada hyvä lopputulos. Ymmärrys Brysselissä on lisääntynyt. Mielenkiintoista olisi kuulla julkisuudessa, mitä mieltä taksonomiatyöhön mukaan kutsut metsätieteilijät olivat viime vuonna esitetyistä luonnoksista. Veikkaan, että valmistelun tieteellisyys ei saa heiltä suurta suitsutusta. Uusiutuvan energian direktiivi on kuin syöttö Venäjän lapaan Uusiutuvan energian direktiivissä (RED) parlamentin syyskuinen näkemys on käytännössä toimeenpaEU hulluudet valkenevat suomalaisille Marko Mäki-Hakola | Metsäjohtaja | MTK Metsänomistajat – linja Suomalaisten silmissä EU parlamentin uskottavuus sai syyskuussa ison kolauksen. Keskustelu siitä, onko metsäenergia uusiutuvaa, kuulosti lähinnä huonolta vitsiltä. Päättäjät betoniviidakossa äänestivät, onko metsissämme kasvava puu myös tulevaisuudessa uusiutuvien joukkoon laskettavaa. Saunan pesään puuta laittavaa metsänomistajaa saattaa suuttumuksen lisäksi myös huvittaa, ehkä parlamentti pian äänestää siitä, onko maapallo pyöreä. Minna Lautala
11 e – MTK:n vaikuttamistyö kiihtyy nokelvoton ja ilmastolle haitallinen. Myöskään maalaisjärkeen ei sovi metsäenergian uusiutuvuuden kyseenalaistaminen. Ilmastomuutoksen torjumiseksi pitäisi päästä eroon fossiilienergiasta ja silti silmätikuksi otettiin metsäenergia. Luonnontieteiden ei tule olla äänestysasia, vaan fakta. Parlamentin, neuvoston ja komission välisiin neuvotteluihin jää paljon paineita. Suoraan esimerkiksi harvennushakkuista tulevaa metsäenergiaa tulisi ilmastosyistäkin edistää kaikin keinon. Parlamentti avaa ovea fossiilisille ja on takaisku yrityksestä irtautua Venäjän energiasta. Sinänsä parlamentin kannat noudattavat tämän kauden epäselvien kirjausten linjaa esimerkiksi avohakkuiden ja vanhojen metsien energiaa koskien. Asetuksella raju byrokratia, vaikka metsätaloutemme ei aiheuta metsäkatoa Samalla viikolla 14.9 EU parlamentti äänesti kannastaan metsäkatosäädökseen. Hyvää tavoitetta globaalin metsäkadon hillitsemiseksi ei ratkaista rakentamalla esimerkiksi Suomeen tarkkaa seurantajärjestelmää siitä, miltä kuviolta puun on lähtöisin. Sääntely olisi metsäkadon kannalta lähes mahdoton toteuttaa ja myös tarpeetonta, koska metsätalous ei Suomessa aiheuta metsäkatoa. Myös tämä prosessi sisältää epäselviä määritelmiä, kuten metsien tilan heikkeneminen. Sinänsä metsäkadon näkökulmasta tarpeetonta tämäkin. Hallituksen ennallistamiskanta alleviivaa valtioneuvoston kyvyttömyyttä EU vaikuttamiseen Keväällä julkisuuteen vuodettiin versio tulevasta EU:n ennallistamislainsäädännöstä. Esitys tuli julki kesäkuussa ja olisi olettanut Suomen hallituksenkin olevan valmis ottamaan pakettiin kantaa, koska sisällöstä oli vihiä jo maalikuulta saakka. MTK on alkuvuodesta lähtien vaatinut hallitukselta aktiivisuutta ja Suomen etujen vahvaa puolustamista asiassa. Hallituksen kanta tuli julki vasta 22.9. Valitettavasti kanta on monitulkintainen ja esimerkiksi ympäristöministeri lähinnä kiittelee esitystä. Erikoisen kuvan antaa se, että samaan aikaan kaksi eri ministeriä kommentoivat samaa asiaa lähes päinvastaisilla tiedotteilla. Esityksessä on valtavia kysymysmerkkejä vaikutusarvioiden epäselvyyksistä maiden väliseen ja maanomistajien väliseen tasa-arvoon. Kohdennetun monimuotoisuustyön asemasta komissio räiskii eri puolille ja kuten Ruotsi omassa kannassaan toteaa, on komission ehdotus rikkomassa päätöksenteon subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatetta. Valtioneuvoston kanta menee eduskuntakäsittelyyn ja nähtäväksi jää ovatko esimerkiksi kaikki hallituspuolueiden edustajat kannan takana. Kestääkö Suomi hallitustamme kevääseen saakka? Hallituksellamme on ollut haastavat vuodet, maailma on mennyt kriisistä toiseen. Alkuvaiheen kriisit varmasti yhtenäistivät hallitusta. Nyt valitettavasti näyttää siltä, että Suomella tärkeistä asioista ei kyetä löytämään yhteistä säveltä. Uniperin tappiot ovat pisara meressä verrattuna syntyvään vahinkoon, jos hallitus päästää metsäsektorin toimintaedellytykset romuttumaan. Eduskuntavaalit ovat vasta huhtikuussa, liian paljon on vielä pelissä ennen sitä. Marko Mäki-Hakola
12 Ympäristötuella tuloa metsästä Tutustu tyypillisiin kohteisiin Tiina Mansikkamäki | luonnonhoidon erityisasiantuntija | Mhy Päijät-Häme Metsäkeskuksen myöntämä ympäristötuki on Kemera- tukea ja se on yksi vapaaehtoisen suojeluohjelman METSOn toteutuskeinoista. Ympäristötukea myönnetään 10 vuodeksi kerrallaan. Tukea myönnetään metsälain 10 §:n erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilyttämiseen, sekä METSO-ohjelman elinympäristöjen turvaamiseen. Tuki kohdennetaan monimuotoisuudeltaan arvokkaimpiin kohteisiin. Puuntuotannollisesti vähäarvoiset metsälakikohteet ovat jääneet pois tuen piiristä, eli muun muassa kalliot, kivikot, sekä vähäravinteiset tai -puustoiset suot. Tuki lasketaan kohteen puumäärän mukaan. Kohteiden tulee olla vähintään luonnontilaisen kaltaisia, eli metsänkäsittelystä tulee olla vuosikymmeniä aikaa. Tutustu kuvien kautta Päijät-Hämeen tyypillisiin ympäristötukikohteisiin. METSÄLAKIKOHTEET: LÄHTEIDEN, PUROJEN JA PYSYVÄN VEDENJUOKSU- UOMAN MUODOSTAVIEN NOROJEN, SEKÄ ENINTÄÄN 0,5 HEHTAARIN SUURUISTEN LAMPIEN VÄLITTÖMÄT LÄHIYMPÄRISTÖT Puusto ja pensaskerros muodostavat erityiset kasvuolosuhteet ja suojaisan pienilmaston pienvesien ympärille. Käsittelemätöntä puustoa tulee olla noin 20–30 metriä pienvesien ympärillä. Puron tulee olla luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen, eli kaivuujälkiä ei saa olla. Kuvassa on luonnontilainen puro, jota ei ole koskaan kaivettu. LEHTO Lehdoissa kasvaa vaateliasta lehtokasvillisuutta ja maalaji on lehtomulta. Pensaskerros on usein tiheä. Lehto voi olla kuiva, tuore tai kostea. Kuvassa näkyvässä kosteassa lehdossa kasvaa usein isoja saniaisia ja tervaleppää.
13 METSÄISET KALLIOT Ympäristötukeen hyväksytään kalliometsät, joissa on huomattavan vanhaa puustoa ja tai tarpeeksi lahopuuta. JYRKÄNNE JA SEN VÄLITÖN ALUSMETSÄ Jyrkänne muodostaa suojaisan, ja usein ravinteisen elinympäristön alusmetsään. Jyrkänteen tulee olla pääosiltaan vähintään 10 metriä korkea. REHEVÄT SUOT Ympäristötukeen hyväksytään reheviä soita, joita ovat muun muassa lehtokorpi, ruohokorpi ja metsäkortekorpi. Suon vesitalouden tulee olla luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen. Suolla voi olla kaivettuja ojia, mutta ne eivät ole saaneet muuttaa suon vesitaloutta ja kasvillisuutta. METSO- ELINYMPÄRISTÖT: RUNSASLAHOPUUSTOINEN KANGASMETSÄ Tärkein rakennepiirre on lahopuu, joka jaotellaan pysty- ja maalahopuuksi. Kohteella on oltava myös muita monimuotoisuudelle tärkeitä piirteitä, kuten puiden korkea ikä, vanhat lehtipuut ja puuston erirakenteisuus, sekä luonnontilaisuus.
14 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen asiantuntijat palveluksessasi ETELÄINEN ALUE Minna Lautala metsäasiantuntija, ympäristötuki ja METSO 040 521 4072 eteläosat Pekka Peltola metsäasiantuntija 044 209 7528 eteläosat Asikkala Kustaankuja 2, 17200 Vääksy Marko Pasanen metsäasiantuntija 0400 197 000 + Hollolan Vesikansa Arttu Juhola metsäasiantuntija 044 542 0057 koko mhy POHJOINEN ALUE Nastola Kukkastie 24, 15560 Nastola Tarja Heinonen metsäasiantuntija 040 839 0524 Hämeenkoski Tampereentie 632, 16800 Hämeenkoski Thomas Lilja metsäasiantuntija 044 566 8670 Hollola Kansankatu 8, 15870 Hollola Mikko Heikkinen metsäasiantuntija 0400 798 153 Anna-Maria Jäpölä korjuuesimies 044 313 8088 Asikkala/Hollola/ Lahti/Kärkölä Sysmä Väihkyläntie 2, 19700 Sysmä Jussi Leppäaho metsäasiantuntija 040 547 0473 pohjoisosat Reijo Ikonen metsäasiantuntija 040 848 4862 eteläosat Hartola Metsolantie 7, 19600 Hartola Juha Nevalainen metsäasiantuntija 0400 371 664 pohjoisosat Tero Luopa metsäasiantuntija 044 342 0103 Teppo Laine korjuuesimies 044 542 0046 Hartola/Sysmä Marko Tuominen korjuuesimies 040 743 7377 Nastola/Heinola Heinola Kaivokatu 8, 18100 Heinola Heinola Kaivokatu 8, 18100 Heinola Sini Kalliokoski metsäasiantuntija 044 542 0071 Sini Kalliokoski metsäasiantuntija 044 542 0071 eteläosat Perttu Ylisirniö metsäasiantuntija 0400 371 651 pohjoisosat Kärkölä Virkatie 1, 16600 Järvelä Jukka Mäkinen metsäasiantuntija 044 342 0079 Antti Alhola korjuupäällikkö korjuuesimies Padasjoki 040 591 0166 Mari Sarvaala projektipäällikkö 044 342 0068 Juhani Jaskari erityisasiantuntija metsäsuunnittelu ja tila-arviot 0400 713 600 Hollola/Kärkölä/ Lahti/Asikkala Markku Nieminen erityisasiantuntija metsäsuunnittelu ja tila-arviot 040 547 0472 Sysmä/Hartola Tiina Mansikkamäki erityisasiantuntija luonnonhoito, jatkuva kasvatus, tiedotus, erikoissuunnitelmat, tila-arviot, Asikkala 044 209 7544 Timo Hannonen erityisasiantuntija kiinteistönvälitys LKV metsäomaisuuden hallintapalvelut 040 740 3442 ERIKOISPALVELUT Jyrki Mäkiranta erityisasiantuntija kiinteistönvälitys LKV kaupanvahvistaja luonnonhoito tiet ja ojat 050 307 6801 Piia Perälä erityisasiantuntija kiinteistönvälittäjä LKV kaupanvahvistaja tila-arviot Padasjoki 0440 337 529 Taina Wallenius metsäasiantuntija 040 530 7767 Antti Alhola korjuupäällikkö korjuuesimies Padasjoki 040 591 0166 Padasjoki Keskustie 25 A 3, 17500 Padasjoki HALLINTO KORJUUESIMIEHET Jari Yli-Talonen johtaja 040 848 4861 Katja Laukkanen toimistoassistentti 044 705 6936 Toimihenkilöiden sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@mhy.fi Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme • (03) 855 4300 • paijathame@mhy.fi • www.mhy.fi/paijat-hame Liisa Bergius toimistoassistentti 044 033 7520 Valter Carlson metsäesimies 044 720 7202
15 Kun katselin alkuvuonna työeläkeotteen ensimmäistä merkintää 3.6.1974 ja laskin, että työuraa on tullut lähes 40 vuotta täyteen, vääjäämättä tuli mieleen, että olisikohan jo aika siirtyä säästöpuuporukkaan katselemaan uusien taimien kasvua. Vaadittavat 64 vuosirengastakin tuli syyskuussa täyteen. Työurastani pääosan olen ollut eri kokoisten ja eri aloilla toimivien yritysten palveluksessa ja vii-meiset neljätoista vuotta metsänhoitoyhdistyksessä. Tehdaspuu, Metsäliiton Teollisuus, Tampella, Pitkäpuu, Metsäntutkimuslaitos, Parma, CTS-Engineering, Turun- ja Porin lääninhallitus, VR-Yhtymä, VR-Rata ja viimeisimpänä mhy Päijät-Häme. Siitä olen iloinen, että olen saanut olla työ-urallani monessa mukana, nähnyt työelämää hyvinkin monelta eri kantilta ja saanut työskennellä mielenkiintoisten ja innostavien ihmisten kanssa sekä hyödyntää monipuolisesti metsällistä ja kaupallista koulutustani. Tätä kirjoittaessani jäljellä on kolme työpäivää sekä muutama pekkanen päälle ja 1.12.2022 koittaa viimein se siirtyminen elämässä seuraavaan vaiheeseen. Jonkin aikaa tosin teen vielä satunnaisia työpäiviä tilinpäätökseen liittyvien tehtävien kanssa. Haluankin näin vielä kiittää kaikkia niitä hienoja työkavereita sekä hallituksen ja valtuuston jäseniä, joiden kanssa olen saanut nämä vuodet työskennellä. Nyt on vihdoin aika keskittyä harrastuksiin sekä viettämään aikaa perheen, etenkin lastenlapsien kanssa. Muistakaa, että työ ei tekemällä lopu ja mikään ei ole arvokkaampaa kuin tämä päivä! Seppo Sorjonen Etelä-Suomen Metsätilat LKV Kansankatu 8, 15870 Hollola, 040 771 9923 Välityspalkkio 4,96 % �4 % � alv 24 %� kauppahinnasta, min. 2 800 € (sis. alv 24 %� Metsatilat.fi | Maan suurin metsätilojen välittäjä. Hyödynnä osaamisemme ja laaja näkyvyytemme! Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! ~~ Tilavahti valvoo Rekisteröidy ja saat kiinnostavat kohteet sähköpostiisi. www.metsatilat.fi Etsimme uusia myyntikohteita. Ota yhteyttä, jos mietit tilan myyntiä. Katso esitteet ja kaikki kohteet: www.metsatilat.fi KIITOKSET ASIKKALA Vesivehmaa määräala noin 21,5 ha puusto 2945 m3, 120 000 €/ tarjous, tarjoa viimeistään 15.12. Hannonen 040 740 3442 HARTOLA Kirkkola 39,68 ha rantametsätila, hoidettua metsää, puusto 2941 m3, yleiskaavan mukainen loma-asunnon rakennuspaikka, 150 000 €/tarjous, tarjoa viimeistään 20.12. Perälä 0440 337 529 HEINOLA Paistjärvi 16,279 ha rantametsätila, hoidettua metsää, puusto 2331 m3, 110 000 €/ tarjous, tarjoa viimeistään 15.12. Perälä 0440 337 529 Nyt myynnissä mm:
16 Sveitsi tunnetaan vauraana ja hyvinvoivana eurooppalaisena Alppimaana. Tämä yhdistetty metsä- ja luontomatka tutustuttaa meidät maan aitoon maaseutuun, sen kauniiseen luontoon ja ystävällisiin ihmisiin. Oppaana ja asiantuntijana matkalla toimii suomalainen Teija, joka on pitkään asunut maassa ja tuntee maan tavat, luonnon, historian ja runsaasti paikallisia ihmisiä. Hän pystyy autenttisesti tutustuttamaan meidät paikalliseen elämään. Etelä-Suomen MHY:n metsämatka Sveitsiin 23.–27.5.2023 www.kontiki.fi MATKAN HINTA 1 950 €/hlö Matkan hintaan sisältyy suora lento Helsinki–Zürich–Helsinki lentoveroineen ja matkatavaroineen • majoitus jaetussa 2-hengen huoneessa aamiaisineen • ohjelman mukaiset kuljetukset • ohjelman mukaiset ateriat: 2 x lounas, 4 x illallinen, osittain ruokajuomineen • suomalainen paikallisopas mukana alkaen / päättyen Zürich • Metsänhoitoyhdistyksen edustaja mukana alkaen / päättyen Helsinki • palvelu- ja toimistomaksut Lisämaksusta yhden hengen huone 220 € • ennakkoon varatut istumapaikat lennolla • muut mahdolliset palvelut Pidätämme oikeuden muutoksiin. Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd/Trio Travels. Tutustu päiväkohtaiseen matkaohjelmaan www.kontiki.fi Lisätiedot ja varaukset myös puh. 09 466 300 ilman palvelumaksua. Tutustu sinua kiinnostaviin teemoihin Metsäpalveluista löydät helposti kattavan palveluvalikoimamme avuksi oman metsäsi hoitoon. Uuden sivuston myötä palvelun hyödyt ja lisätieto aiheesta on koottu samalle sivulle helposti löydettäväksesi. Kehitämme sivustoa myös jatkossa, jotta käytössäsi on mahdollisimman ajankohtainen metsätietopankki. Jäsenet ovat meille tärkeitä nyt ja tulevaisuudessa. Jäsenedut ja tapahtumamme löydät Meistä-valikosta. Käy ilmoittautumassa tapahtumiin ja ota edut käyttöösi vaikka heti. Uudistimme sähköiset palvelukanavamme, jotta voit valita sinulle parhaimman tavan ottaa yhteyttä, sinulle sopivalla hetkellä. Oman metsäasiantuntijasi löydät uusilta sivuilta uutta hakuominaisuutta käyttäen. Tai voit ottaa yhteyttä päivitettyjen yhteydenottolomakkeiden kautta tai OmaMetsä-palvelussa. Uusi Mhy.fi-sivusto julkaistu Tiina Salminen | Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Uudella sivustolla Metsänhoitoyhdistykset haluavat tarjota metsänomistajille monipuolista ja parasta palvelua. Sivuston rakennetta on selkeytetty ja ilmettä raikastettu, tavoitteena helppokäyttöinen ja kävijäystävällinen sivusto. Uusilta sivuilta löydät ajankohtaisen metsätiedon ja Metsänhoitoyhdistysten palvelut entistä helpommin.
17 Metsäisessä Suomessa joulukuusi on ollut ja on yhä edelleen omavaraistalouden tyyppinen joulun somiste. Joulukuusella on ollut sama kehitys kuin monilla muillakin arkisilla tai juhlallisilla asioilla: yhä useampi ostaa kuusen. Joulukuusikauppaa on käyty yhtä kauan kuin joulukuusia on 1800-luvulta lähtien koteihin kannettu. Pääkaupunkiseudulla oli ongelmana puiden luvaton kaato kaupunkia ympäröivistä metsistä. Taidettiin olla jopa huolissaan metsien loppumisesta tämänkin takia, tiheään asutuilla alueilla polttopuista ja rakennuspuista oli pulaa. Emil Vesterinen kirjoitti (v. 1913) joulukuusiviljelmien perustamisesta kaupunkien läheisyyteen: ”vältettäisiin varsinaisten metsien järjetön kuusen otto joulun edellä, sillä joulukuuseksi ei kelpaa metsänhoidon tarkoituksessa otettu varjopuu, vaan ainoastaan kauneimmat, terveet puut niiksi kelpaavat”. Latvakuusia kerättiin hakkuilta pitkään joulukuusimyyntiin, sillä valossa kasvaneet neulaset pysyvät karisematta paremmin kuin alikasvostaimien. Latvakuusien tarjonta lakkasi hakkuiden koneellistuessa. Tuoreiden joulukuusien toimitus taajamien myyntipisteisiin ei onnistu keräilemällä, on tarvittu toiminnan tehostamista. Kiitos kotimaisten kuusiyrittäjien, metsäisessä Suomessa on riittänyt kotimaisia kuusia kaikille halukkaille kuusenostajille. Moni metsänomistaja hakee kuusensa edelleen omalta palstaltaan. Silloin kuusta kohtaan asennoidutaan eri lailla kuin ostettuun puuhun, se on ’oma’ ja se saa olla epätäydellinenkin. Rahalla ostettavaa puuta kohtaan ollaan kriittisempiä. Tämän päivän ostaja miettii myös hiilijalanjälkeä, kierrätettävyyttä ja ekologisuutta. Kotimainen, aito, viljelykuusi täyttää kyllä nämä vaatimukset. Kaadettujen puiden tilalle istutetaan uudet ja hyvin hoidettu viljelmä kasvaa ja tuottaa happeakin tehokkaasti. Joulukuusia kasvatetaan hyvin erikokoisilla viljelmillä. Pienimmiltä kerätään muutaman puun vuosittainen sato, suurimmilta lähtee tukkukauppaan kymmeniä tuhansia puita vuodessa. Ammattitaidon ja ammattimaisuuden lisääntyessä yrittäjien määrä ehkä pienenee, mutta kuusien tarjonta ei vähene. Valtaosa yrittäjistä on edelleen sivutoimisia. Joulukuusen kasvatus taimesta joulupuuksi kestää noin 7–12 vuotta, joten kiertoaika on lyhempi kuin tukkipuulla. Pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta silti vaaditaan. Joulukuusien myynti vaatii enemmän työtä kuin vaikkapa tukkileimikon myyntiin laitto, olkoon kyse tukkumyynnistä tai kuluttajakaupasta. Kasvatusajan puitteissa puita myös hoidetaan intensiivisemmin, on heinäntorjuntaa ja muotoleikkauksia, joka vuosi puuhaa vuoden ympäri. Jouluperinteet muuttuvat suhteellisen hitaasti, mutta kuusenkasvattajien on kuitenkin reagoitava muutoksiin. Viime vuosien ehkä suurin muutos on ollut joulukuusikaupan siirtyminen nettiin ja kotiinkuljetuksen kysynnän lisääntyminen. Tarjolla on toisaalta myös suoramyyntiä suoraan viljelmiltä ja ostajalle voidaan antaa mahdollisuus kaataa oma kuusensa. Paras joulukuusilohko on hyvin vettä läpäisevä rinnepelto, jonne on hyvät tieyhteydet ja jota reunametsä ei varjosta Joulukuusien kasvatus ammattimaistuu Teksti ja kuva: Heini Katajisto | Joulupuuseura ry
18 Uskaltaako tätä sanoakaan, mutta viime vuosina on ollut suht rauhallista Päijät-Hämeen tuulirintamalla. Yksittäiselle metsänomistajalle kohdalle osuessaan tuulituho voi olla merkittävä, ainakin harmittava. Juhannuksen tienoilla 2021 Paulan päivän myrsky teki pätkittyjen tulitikkujen metsää Koillismaalla. Ennen Paulaksi muuttumista myrsky eteni nopeasti Päijät-Hämeen yli Aatuna. Aatu-myrsky aiheutti tuhoja Padasjoella ja Päijänteen ylityksessä voimia kerättyään sen rantamilla Sysmässä. Ukkosrintama eteni kaistaleittain syöksyvirtauksena. Tuhot kohdistuivat paikallisesti yksittäisille metsänomistajille. Muistona käpykuormasta taipuneet latvat Metsäasiantuntija Jussi Leppäaho Sysmästä muistaa myrskyn alkamisen. – Yhtäkkiä iltapäivällä alkoi valtava tuuli ja pilvet nousivat Päijänteeltä, paksut koivut olivat kaksinkerroin. Pian alkoi erittäin rankka sade ja vettä tuli tuulen mukana ihan vaakasuoraan. Seuraavana aamuna Leppäahon puhelin soi, kun myrskytuhoista kärsineet metsänomistajat soittelivat. – Olennaista oli tuhojen hyvin paikallisuus. Näky oli karua, kun päätehakkuuikäisiä kuusia oli katkennut 5–6 metrin korkeudelta. Myrsky repii puita, taivas salamoi Mari Sarvaala | projektipäällikkö | Mhy Päijät-Häme Tuulituhot metsissä eivät ole toivottuja. Oikeilla hoito- ja hakkuutoimilla metsiä voi valmentaa kohtaamaan kovat tuulet. Syöksyvirtauksena etenevä tuuli kaataa puita samansuuntaisena kaistaleena ja katkoo runkoja useampimetrisiksi kannoiksi.
19 Ilmaston lämpenemiseen liitetään sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen. Kuitenkaan myrskyjen ja kovien tuulten lisääntyvästä määrästä ja voimakkuudesta ei ole selkeää näyttöä. Lännenpuoleisten tuulten osuuden odotetaan kasvavan. Tätä tietoa voi hyödyntää, kun miettii kuvion rajauksia hakkuissa ja harvennusvoimakkuutta. Roudan väheneminen yhdistettynä erityisesti syystalvella lisääntyvän maaperän kosteuden kanssa voi aiheuttaa puiden kaatumista entistä helpommin, vaikka myrskyt eivät sinällään lisäännykään. Kun taimikot hoidetaan ajallaan, suositaan monilajisia sekapuustoja koko kiertoajan, hakkuut tehdään oikea-aikaisesti ja sopivalla voimakkuudella, metsä säilyy elinvoimaisena ja torjuu itsessään niin tuuli- kuin hyönteistuhoja. Oikea-aikaiset hoitotoimet osa varautumista Riskiä lisäävät: - puuston pituus - kuusivaltaisuus - avoimet metsänreunat - tuulinen kasvupaikka - viimeaikaiset hakkuut - kasvupaikkatyyppi - maaperän tyyppi - maaperän ohuus - eteläinen sijainti Tuulituhot metsässä Erityisasiantuntija Markku Nieminen teki Aatun seurauksena tuhoarvioita vakuutusyhtiötä varten. – Myrsky ei säästellyt sen enempää harvennusmetsiä kuin päätehakkuuikäisiäkään. Katkenneiden puiden lisäksi Aatuun liittyi kuusten suuren käpykuorman takia taipuneet latvat. Tällaisia latvoja näkyy vieläkin. Reunametsät alttiita tuulituhoille Metsäsuunnittelua työkseen tekevä Nieminen kuvailee tuulille alttiita metsiä. – Monipolviset hankalanmalliset kuvionreunat ovat tuulten mieleen. Pienillä kuvioilla on suhteessa enemmän reunoja, joten ne ovat alttiita. Harvennuksissa pitäisi osata jättää aukkojen viereisten kuvioiden puustot tiheämmiksi, jotta kaatuneet puut eivät alenna puuntuotosta. Liian usein toistuvat harvennukset altistavat tuulituhoille, jolloin puiden latvus- ja juuristo-olosuhteet muuttuvat jatkuvasti. Myös juuristovauriot voivat lisääntyä, joka osaltaan heikentää puiden pystyssä pysymistä. Kesällä tuhopuiden korjuulla on kiire, muistuttaa Leppäaho. – Kesäaikaan puuston tukkilaadun pilaava sinistyminen alkaa nopeasti, viikoissa, talvella korjuuseen on enemmän aikaa. Juurineen kaatuneet puut voidaan pitkälti hyödyntää tukkina ja muuna ainespuuna, mutta katkennet rungot ovat monesti kuitu- ja energiapuuta. Tuulen kaatamat ja katkaisemat kuuset ovat tuoreina kesäaikaan suuressa määrin metsiin jäädessään riski, koska niissä lisääntyvät tuholaiset kuten kaarnakuoriaiset, erityisesti kirjanpainaja. Otollisissa olosuhteissa kirjanpainajat kuivattavat lähistön eläviä puita. Toisaalta yksittäiset kaatuneet puut voi jättää metsiin monimuotoisuutta lisäämään, niistä ei ole haittaa. Taina Wallenius Varautumiskeinoja: - säilytä metsä elinvoimaisena - suosi sekapuustoisuutta - mieti hakkuiden rajausta, järjestystä ja voimakkuutta - voit alentaa taloudellista riskiä vakuutuksella - kysy metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisen apua
20 Metsänomistajien tavoitteet muuttuvat ajassa. Yhdistyksissä kuunnellaan metsänomistajaa herkällä korvalla ja muutoksiin vastataan palvelukehityksellä. Uusin avaus monitavoitteisille metsänomistajille on Hiilipalvelut. Kaupallisen hiilensidontakonseptin kautta metsänomistaja saa korvausta lannoituksella aikaansaadusta puuston lisäkasvusta. OmaMetsä-verkkopalvelun kehitys lähtee metsänomistajan tarpeista Nykymetsänomistajan tiedon tarve on suurta ja arjen kiireisiin on toisinaan hankala sovittaa metsistä huolehtimista. Metsäomaisuuden hallintaan kehitetty OmaMetsä-verkkopalvelu helpottaa metsänomistajan arkea ja päätöksentekoa. Oman talouden pito helpottuu, kun metsän arvon ja myyntimahdollisuudet voi kurkata ajasta tai paikasta riippumatta älypuhelimesta. Palvelutilauksen voi tehdä vaikka heti ja oma metsäasiantuntija on muutaman klikkauksen päässä valmiina auttamaan. Metsäjuristi auttaa metsän- omistajia lakiasioissa Joskus metsänomistaja saattaa joutua soittamaan juristille apua saadakseen. Metsähoitoyhdistysten oma metsäjuristi Ulla Pakarinen auttaa metsänomistajia jäsenetuhintaan. Palvelun oltua hetken katkolla aiemman juristin jäätyä eläkkeelle, tarve on kuitenkin ollut olemassa ja metsäjuristin apu taas käytössä. Ulla neuvoo ja auttaa pääkaupunkiseudulla asuvia metsänomistajia myös sukupolven vaihdoksissa. Hän on tavattavissa Metsänomistajien Palvelutoimistolla Helsingissä. Hyvien IT-työkalujen avulla metsänomistajia voidaan palvella entistä paremmin IT-ohjelmistot ja älypuhelin ovat nykypäivän metsäasiantuntijan työkalu siinä missä leimauskirves, kynä ja paperi olivat aikanaan. Metsänhoitoyhdistyksissä uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotot ovat parhaillaan käynnissä. Uusi järjestelmä on yhdistysten toimihenkilöiden työkalu päivittäisessä työssä. Uusi järjestelmä keskustelee metsänomistajan käytössä olevan OmaMetsä-palvelun kanssa aiempaa sujuvammin. Palveluita kehitetään oman yhtiön voimin Metsänhoitoyhdistyksissä tuotetaan palvelut ja päätökset tehdään paikallisesti metsänomistajaa lähellä. Yhdistysten hallituksessa ja valtuustossa istuvat yhdistyksen jäsenistöstä vaaleilla valitut metsänomistajat. Jotta yhdistyksissä voitaisiin palvella metsänomistajia paremmin, on kehitystoiminnan vetovastuu siirretty yhdistysten yhteisesti omistamalle yhtiölle Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:lle. Yhtiö huolehtii yhdistysten IT- ja palvelukehityksessä, henkilöstön koulutuksesta viimeisin tiedoin ja markkinointipalveluista. Metsänomistajien toiveet edellä – Metsänhoitoyhdistykset kehittävät palveluitaan Tiina Salminen | Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Metsänomistajien ja metsien lähellä Metsänhoitoyhdistykset palvelevat koko maassa: • 250 toimipistettä • 1000 toimihenkilöä • + 1000 metsuria, työntekijää ja urakoitsijaa • 56 Metsänhoitoyhdistystä • Lue lisää Hiilipalveluista: hiilipalvelut.fi • OmaMetsä-verkkopalvelu metsänomistajien käytössä kellon ympäri osoitteessa: omametsä.fi • Metsäjuristin palvelut: ajanvaraus sähköpostilla ulla.pakarinen@mhy.fi tai Palvelutoimistolta puh. 040 720 3160. • Metsätilojen kauppapaikka osoitteessa: Metsätilat.fi Metsänhoitoyhdistysten omistaman Metsätilat.fi -kiinteistönvälitysketjun välittäjät palvelevat sekä metsätilan myyjiä että tulevia metsänomistajia.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=