17 Metsäisessä Suomessa joulukuusi on ollut ja on yhä edelleen omavaraistalouden tyyppinen joulun somiste. Joulukuusella on ollut sama kehitys kuin monilla muillakin arkisilla tai juhlallisilla asioilla: yhä useampi ostaa kuusen. Joulukuusikauppaa on käyty yhtä kauan kuin joulukuusia on 1800-luvulta lähtien koteihin kannettu. Pääkaupunkiseudulla oli ongelmana puiden luvaton kaato kaupunkia ympäröivistä metsistä. Taidettiin olla jopa huolissaan metsien loppumisesta tämänkin takia, tiheään asutuilla alueilla polttopuista ja rakennuspuista oli pulaa. Emil Vesterinen kirjoitti (v. 1913) joulukuusiviljelmien perustamisesta kaupunkien läheisyyteen: ”vältettäisiin varsinaisten metsien järjetön kuusen otto joulun edellä, sillä joulukuuseksi ei kelpaa metsänhoidon tarkoituksessa otettu varjopuu, vaan ainoastaan kauneimmat, terveet puut niiksi kelpaavat”. Latvakuusia kerättiin hakkuilta pitkään joulukuusimyyntiin, sillä valossa kasvaneet neulaset pysyvät karisematta paremmin kuin alikasvostaimien. Latvakuusien tarjonta lakkasi hakkuiden koneellistuessa. Tuoreiden joulukuusien toimitus taajamien myyntipisteisiin ei onnistu keräilemällä, on tarvittu toiminnan tehostamista. Kiitos kotimaisten kuusiyrittäjien, metsäisessä Suomessa on riittänyt kotimaisia kuusia kaikille halukkaille kuusenostajille. Moni metsänomistaja hakee kuusensa edelleen omalta palstaltaan. Silloin kuusta kohtaan asennoidutaan eri lailla kuin ostettuun puuhun, se on ’oma’ ja se saa olla epätäydellinenkin. Rahalla ostettavaa puuta kohtaan ollaan kriittisempiä. Tämän päivän ostaja miettii myös hiilijalanjälkeä, kierrätettävyyttä ja ekologisuutta. Kotimainen, aito, viljelykuusi täyttää kyllä nämä vaatimukset. Kaadettujen puiden tilalle istutetaan uudet ja hyvin hoidettu viljelmä kasvaa ja tuottaa happeakin tehokkaasti. Joulukuusia kasvatetaan hyvin erikokoisilla viljelmillä. Pienimmiltä kerätään muutaman puun vuosittainen sato, suurimmilta lähtee tukkukauppaan kymmeniä tuhansia puita vuodessa. Ammattitaidon ja ammattimaisuuden lisääntyessä yrittäjien määrä ehkä pienenee, mutta kuusien tarjonta ei vähene. Valtaosa yrittäjistä on edelleen sivutoimisia. Joulukuusen kasvatus taimesta joulupuuksi kestää noin 7–12 vuotta, joten kiertoaika on lyhempi kuin tukkipuulla. Pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta silti vaaditaan. Joulukuusien myynti vaatii enemmän työtä kuin vaikkapa tukkileimikon myyntiin laitto, olkoon kyse tukkumyynnistä tai kuluttajakaupasta. Kasvatusajan puitteissa puita myös hoidetaan intensiivisemmin, on heinäntorjuntaa ja muotoleikkauksia, joka vuosi puuhaa vuoden ympäri. Jouluperinteet muuttuvat suhteellisen hitaasti, mutta kuusenkasvattajien on kuitenkin reagoitava muutoksiin. Viime vuosien ehkä suurin muutos on ollut joulukuusikaupan siirtyminen nettiin ja kotiinkuljetuksen kysynnän lisääntyminen. Tarjolla on toisaalta myös suoramyyntiä suoraan viljelmiltä ja ostajalle voidaan antaa mahdollisuus kaataa oma kuusensa. Paras joulukuusilohko on hyvin vettä läpäisevä rinnepelto, jonne on hyvät tieyhteydet ja jota reunametsä ei varjosta Joulukuusien kasvatus ammattimaistuu Teksti ja kuva: Heini Katajisto | Joulupuuseura ry
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=