25 Metsätalouden kannattavuus PUHE, Vesivehmaan Jenkkapirtti 12.8.2022 Matti Kärkkäinen Johanna Kokkola Viljelijät ovat tottuneet mittaamaan metsätalouden kannattavuutta arvioimalla, kuinka paljon puuta pitää myydä traktorin ostamiseksi. Vanhoina hyvinä aikoina paljon pienempi päätehakkuuala riitti traktorin ostoon kuin nykyisin. Vertailun ontuminen toki tiedetään. 1950-luvun pikku-Valmet, piikkilangankiristäjänä tunnettu, on jotakin muuta kuin nykyaikainen nelivetoihme. Mutta silti karkeassa mittarissa on järkeä: hyvin usein metsärahaa käytetään maatalouden investointeihin, ja silloin on tarkoituksenmukaista mitata, mitä metsien tuotolla saa. Samanlaista logiikkaa on sovellettu perheen autoihin. Vielä 1970-luvulla sosiaalisesti hyväksytyn kansanauton hankkimiseksi tehty aukko oli pieni verrattuna siihen, millainen avohakkuuala tarvitaan nykyisin sellaisen auton hankkimiseen, millä nuori isäntä saa hankituksi taloon emännän. Tietysti venäläinen Lada oli tekniikaltaan yksinkertainen, kulutti paljon bensiiniä, ei ollut erityisen turvallinen, mutta kyllä sillä yleensä pääsi perille ja olihan se lämmin talvella. Vielä murheellisempi vertailu saadaan katsomalla, kuinka paljon metsää pitää myydä, jotta jälkikasvulle voitaisiin hankkiaHelsingin kantakaupungista perheasunto. Nykyisin ei itse asiassa riitä reippaan avohakkuun tekeminen, vaan asunnon maksamiseksi tarvitaan keskikokoisen hyväpuustoisen metsätilan myyminen pois. Harvaa ilahduttaa, että toisaalta entisiltä tehdaspaikkakunnilta ja heikosti menestyneistä maaseututaajamista asuntoja saa ostetuksi pelkillä harvennusmetsätuotoilla. Traktori-, auto- ja kasvukeskuksen asuntovertailu metsätalouden tuottoihin viittaa selkeästi siihen, etteivät metsätalouden tuotot ole kehittyneet suotuisasti. Toisaalta rehellisyyden vuoksi voi todeta, että nykyisin saa metsätalouden pikkutuotoilla televisioita, toimistotietokoneita, kannettavia tietokoneita, tabletteja ja matkapuhelimia toisin kuin muutama vuosikymmen sitten. Kulutuselektroniikka on selvästi halventunut metsätuloihin verrattuna. Mutta miten ammattilaiset näkevät metsätalouden kannattavuuden? Kannattavuuden analysoinnin ammattilaisina metsäalan ekonomistit haluaisivat mitata metsätalouden kannattavuutta laskemalla, kuinka paljon metsän vuotuiset tuotot ovat sidotusta pääomasta. Sidottuna pääomana pidetään metsätilan tasolla sen myyntihintaa vapailla markkinoilla. Näin määritelty metsätalouden kannattavuus on Suomessa alhainen, ehkä vain 2–4 %, tai vieläkin vähemmän. Itse asiassa nykyisin tehdään paljon niin ylihintaisia metsäkauppoja, että kestävästi toimittaessa metsätilan hinnan maksaminen metsätuloilla on ylisukupolvinen kysymys. Jos teoreettinen takaisinmaksuaika alkaa olla puoli vuosisataa, voi kysellä, onko maan nälkä mennyt jo liiallisuuksiin. Mutta mitä tällainen kannattavuus oikein tarkoittaa? Onko esimerkiksi metsien hintatason kohoaminen huono uutinen, kun hintatason kohoamisen vuoksi metsätalouden teoreettinen kannattavuus laskee? Näinhän on viime vuosina tapahtunut etenkin Etelä-Suomessa. Pidätkö vai myytkö? Metsätilaan sidottua pääomaa käyttävä mittari on järkevä ainoastaan silloin, kun omistajalla on halu ja mahdollisuus myydä tila. Silloin sopivan tilanteen arviointiin voidaan käyttää em. tuottoprosenttia. Jos se on kovin alhainen, pääoma kannattaa vapauttaa tuottavampiin tarkoituksiin. Niitä voivat olla tavanomaisella maatilalla velkojen maksu, investoinnit maatalouteen tai hyvin tuottaviin muihin kohteisiin kaupunkiasunnoista pörssiosakkeisiin. Maatiloilla pääoman lopullinen vapauttaminen metsästä on ollut tabu. Nykyaikaisessa maataloudessa sopivien takametsätilojen myynnin pitäisi kuitenkin olla yhtä luontevasti harkittavissa kuin investointilainan ottaminen. Esimerkiksi jos maatilan väki on kesät talvet sidottu kotieläintuotantoon, eikä aikaa kerta kaikkiaan jää metsien hoitamiseen, mitä järkeä on sinnitellä huonosti hoidetun ja heikosti tuottavan metsätalouden kanssa? Olisiko parempi vaihtoehto vapauttaa metsätilaan sidottu pääoma siihen liiketoiminnan ytimeen, jonka kanssa päivittäin tehdään työtä. Tällainen rahan vapauttaminen on erityisen harkinnanarvoinen nykyisin, kun metsätilojen hinnat ovat paikoitellen nousseet järjettömän korkealle odotettavissa oleviin tuottoihin nähden. Jos metsätilaan sidotusta hirvenmetsästyksen harrastamisesta joku haluaa
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=