26 Seppo Miettunen maksaa puunkasvatuksen tuottoihin nähden huikeaa ylihintaa, kannattaa harkita myyntiä, eikä tyytyä vain päivittelemään metsätalouden huonoa kannattavuutta. Kannattavilla tiloilla, missä ei ole pakko myydä omaisuutta velkojien pitämiseksi rauhallisina, ajatuskin metsien myynnistä saattaa tuottaa tuskaa. Maatiloilla on totuttu ajattelemaan, että metsää vain ostetaan, mutta sitä ei myydä. Muita mittareita Jos maatilalla on päätetty, ettei metsämaata myydä, silloin on turha pilata päiviään laskemalla, kuinka heikosti metsään sidottu pääoma tuottaa. Laskelmat tulee ainakin rajoittaa metsiköittäisten toimien arviointiin, kuten puunmyyntien ajoittamiseen. Sitä paitsi markkinoilla on parempiakin laskentamenetelmiä, jotka ottavat huomioon laskennassa kaikki tilan metsiköt, ei ainoastaan sitä, jossa pitäisi tehdä jokin päätös, esimerkiksi uudistushakkuu. Käytännössä hyvin tehty metsäsuunnitelma antaa tuntumaa siihen, mistä metsätalouden tuotot voidaan ottaa ja millaisia hoitotoimia pitäisi tehdä. Suunnitelma on looginen kuitenkin vain niin kauan, kun sitä seurataan edes osapuilleen. Näin ei kuitenkaan usein tehdä. Metsäsuunnitelman alkuvuosina on kenties investointitarvetta, jonka vuoksi puuta hakataan muualtakin kuin suunnitelman osoittamista metsiköistä. Tämän jälkeen pitäisi oikeastaan tehdä uusi metsäsuunnitelman laskentakierros, jotta voitaisiin selvittää, millaisilla ratkaisuilla voidaan uudessa tilanteessa päästä haluttuihin tuloihin ja niiden ajoitukseen. Tulevaisuudessa ei voida tyytyä enää siihen, että kerran kymmenessä vuodessa tai harvemminkin metsänhoitoyhdistys tai muu toimija tekee maatiloille metsäsuunnitelman, jota joko noudatetaan tai ei. On päästävä siihen, että EUaikana tietokonevirtuooseiksi oppineet emännät ja isännät voivat tarvittaessa itse uudistaa metsäsuunnitelmansa, ainakin silloin, kun laskelmilla etsitään perinteistä poikkeavia ratkaisuja. Mutta jotta tähän päästäisiin, pitäisi myös yksityismetsätalouden metsäsuunnittelua kehittää siten, että tehdyt toimet kirjataan metsäsuunnitelmaan esimerkiksi omalle tietokoneelle. Peltojen lohkokirjanpidon ajantasaiseen pitämiseen verrattuna asian pitäisi olla helppo. Kannattavuuden osatekijät Metsätalouden kannattavuuteen vaikuttavat eniten puunmyyntitulot. Kun kiertoaika on Suomen oloissa pitkä, joutuu miettimään vuosikymmenien päästä toteutuvia asioita. Onko puulla vuosikymmenien kuluttua kysyntää? Onko tulevaisuuden hintataso sellainen, että kannattaa investoida tehokkaaseen puuntuotantoon? Suomen metsäteollisuus on vientiteollisuutta. Näin ollen vastauksia on etsittävä maailmanlaajuisesta tilanteesta. Syysuhteet ovat monimutkaisia. Esimerkiksi metsäkato, maankäytön muutos metsästä johonkin muuhun tarpeeseen, on ensisijaisesti maatalouspolitiikan tulosta. Maailmanlaajuisesta metsien häviämisestä 90 prosenttia johtuu siitä, että metsiä raivataan maailmankaupassa kysyttyjen maataloustuotteiden tuotantoon ja karjan laitumiksi. Osa lisääntyneestä maataloustuotteiden tuotannosta johtuu väestönkasvusta. Ennusteiden mukaan se jatkuu, mutta hidastuu. Osittain kyse on elintason kohoamisesta, joka lisää maitotaloustuotteiden ja lihan kysyntää. Senkin odotetaan kasvavan kaikesta kasvisruokainnostuksesta huolimatta. Vuoden 2021 Glasgown ilmastokokouksessa päätettiin kansainvälisesti, että metsäkato lopetetaan vuoteen 2030 mennessä. Ennuste on, että metsäkato kuitenkin jatkuu avainmaissa kuten Brasilia, mutta hidastuu. Nykyisin metsäkato on FAOn mukaan vuosittain kymmenen miljoonan hehtaarin luokkaa, josta noin puolet kompensoituu lisääntyvien istutusmetsien ansiosta. Siihen verrattuna Suomen metsäkato, 10 000 hehtaaria mm. tuulivoimaloiden ja niiden vaatimien uusien sähkölinjojen vuoksi, on pisara meressä. Tutkimusten mukaan suurissa metsäkatomaissa kuten Brasiliassa metsäkato on usein kaksivaiheinen tapahtuma. Ensin tehdään vaneri- ja sahapuun saamiseksi järeän puutavaran hävityshakkuu, joka vaatii kuljetusta varten tien tekemisen. Sitten on juridisesti ja psykologisesti hyvä tilaisuus kasketa jätemetsä ja aloittaa maataloustuotanto. Ennuste on, että jos metsäkadon estämisessä onnistutaan valtaosin, suomalaisen puutuoteteollisuuden näkymät paranevat pääosin trooppisen puun tarjonnan vähentyessä. Kysynnän lisäys kohdistuu erityisesti liimaamalla tehtyihin tuotteisiin, joita käytetään rakentamisessa ja sisustamisessa. Vielä enemmän vaikuttaa maailmanlaajuinen halu ottaa huomioon ilmastonmuutos rakentamisessa. Rakentaminen sinänsä lisääntyy väestönkasvun ja kaupungistumisen vuoksi. Sementtiteollisuus ja betonin käyttö rakentamisessa aiheuttavat mittavia hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Puu sen sijaan sitoo kasvaessaan hiilidioksidia ja säilyttää sen elinkaarensa ajan rakenteissa. Puurakentamisen lisäys on niin vahva trendi, että se lupaa hyvää myös Suomen puutuoteteollisuudelle. Konsulttiyritys Afryn mukaan maailmanlaajuinen puutuotteiden kysyntä kasvaa nykyisestä vuoteen 2035 mennessä 75 miljardilla eurolla. Jos Suomi hoitaa asiansa hyvin, osuus lisääntyneestä kysynnästä on merkittävä. Kiintoisaa on, että kaikki suuret kotimaiset toimijat ovat viime vuosina jo investoineet uusiin puutuotetehtaisiin Suomessa, ja lisää on luvassa.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=