27 Markkinoilla on kuitenkin vakava ongelma, joka saattaa heikentää puun uutta nousua. Teräkseen ja erityisesti betoniin verrattuna puutuotteiden hintavaihtelu on rajua. Hintavaihtelu on myrkkyä puun käytölle rakentamisessa, koska rakennusta tai rakennelmaa suunniteltaessa pitäisi tietää luotettavasti puutuotteiden hinta rakentamisaikaan. On keinoja, joilla vaihtelua voitaisiin vähentää, mutta niiden käyttö on vielä vähäistä. Puukuidun kysyntä lisääntyy maailmanlaajuisesti Suomessa ja muualla Euroopassa on paperikoneita suljettu niin tiuhaan tahtiin, että metsäalalla on alettu nähdä paperiteollisuus auringonlaskun alana. On totta, että kehittyneissä maissa paperin kulutus on vähentynyt vuosittain prosentin verran, eikä sitä ole täysin kompensoinut kartongin lisääntynyt kysyntä. Toisaalta on pitkäaikainen trendi, että muualla maailmassa paperin ja kartongin kysyntä kasvaa reippaasti, vuosittain yli kaksi prosenttia. Kokonaisuutena maailman puukuitujen tarve lisääntyy merkittävästi. Yksi ennuste on, että vuonna 2030 paperin ja kartongin kulutus on 70 miljoonaa tonnia suurempi kuin vuonna 2000. Kun Suomen paperiteollisuuden tuotannosta noin 70 prosenttia menee taantuvaan Eurooppaan, voi olettaa, että paperikoneita suljetaan jatkossakin. Sitä vastoin muun maailman paperikoneet syövät mieluusti sellua raaka-aineeksi, myös Suomesta, ja puuntuottajien kannalta kokonaisuus on hyvä. Uusia sellutehtaita tarvitaan jatkossakin lisää. Kansantaloudellisesti on tietysti vahinko, että paperin vähentynyt tuotanto ja lisääntynyt sellun valmistus merkitsevät tilastoissa jalostusasteen heikkenemistä. Entä sitten kannattavuus? Päätelmä maailman kehitysennusteista on, että sekä tukkipuulle että kuitupuulle riittää Suomessa kysyntää. Hintatasosta arvioita on vähän, mutta yleinen käsitys on, että puuraaka-aineesta on maailmanlaajuisesti mieluummin pulaa kuin ylitarjontaa. Näkymät ovat siis myönteisiä. Hyvän tilannekuvan voi sumentaa vain se, jos Euroopan unioni jatkaa politiikkaansa, jolla alueen metsäntuotteiden kulutuksen omavaraisuutta heikennetään poistamalla omia metsiä puuntuotannosta ja korvaamalla tuotepula tuonnilla. Erityisen paljon Euroopan unionin huonosti harkituista toimista kärsisivät Euroopan vahvat metsätalousmaat kuten Suomi. Suomi tuottaa metsäntuotteita maailmanmarkkinoille, ja parhaimmillaankin globaali Suomen markkinaosuus on vain kymmenen prosentin luokkaa. Tästä seuraa, että jos Suomi jättää myymättä selluloosaa esimerkiksi kiinalaisille wc-paperitehtaille, kiinalaisten hygienia ei siitä huonone, koska Suomen sijasta selluloosa ostetaan muilta toimijoilta. Vastaavasti Suomessa tekemättömien hakkuiden tilalle tulevat muissa maissa tehdyt hakkuut, ja ilmastovaikutusta ei synny. Sinänsä itsestään selvä tosiseikka on kuvattu vertaisarvioidussa tutkimuksessa jo vuonna 2018. Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen sijasta koko Euroopan unionia ja Norjaa. Laskentamallin mukaan tätä aluetta koskevat hakkuurajoitukset aiheuttivat vuodon muiden maiden hakkuisiin noin 80-prosenttisesti. Lisäksi laskettiin, että kansantulo ja työllisyys heikkenisi Euroopan unionin ja Norjan alueella merkittävästi. Pelkästään Suomea ei tutkimuksessa siis analysoitu, mutta voi olettaa, että vastaava vuoto muiden maiden hakkuisiin olisi lähellä sataa prosenttia. Suomessa tekemättömät hakkuut eivät paranna ilmastoa, kun Suomen tekemättömät hakkuut kompensoituvat muissa maissa tehdyillä hakkuilla. Koko maapallolla on yhteinen ilmakehä, ja siksi ei ole järkeä tehdä vain Euroopan unionia koskevia päätöksiä. Kannattavuuden toinen osatekijä on, millä hinnalla saa ostaa metsää, josta voi myydä puuta. Suomen erikoisuus on, että erilaiset metsänomistajat ovat metsätulojen verotuksessa eri asemassa. Huonoin tilanne on metsänomistajilla, joiden tila on hankittu ennen vuotta 1993. He maksavat 100 000 euron nettotulosta veroa 34 000 euroa. Jos kyseessä on uusi metsänomistaja, vero on metsävähennyksen ansiosta 13 600 euroa. Jos kyseessä ovat tasaomisteiset aviopuolisot, vero on vieläkin pienempi, 12 000 euroa. Ja jos uusi metsänomistaja on sopivan yritysrakenteen kansainvälinen sijoittaja, valtio hyötyy metsätuloista vähän, jos lainkaan. Verorakennelmasta johtuu, että metsätilojen hinnat ovat kohonneet räjähdysmäisesti tuloihin verrattuna ja vastaavasti kannattavuus heikentynyt. Uusien metsätilojen omistaminen on kannattavampaa kuin sinnitellä vanhojen metsätilojen kanssa, jos ei oteta huomioon uusien metsätilojen kohonneita hintoja. Hintojen nousu on kestänyt pitkään ja se on edelleen jyrkkää. Vuonna 2021 myytyjen metsätilojen markkinahintaindeksi nousi 10,8 prosenttia. Eniten hintataso nousi Lapissa, 12,5 prosenttia. Ainakaan puutavaran hinnoista tällainen nousu ei voinut johtua. Vuonna 2021 Suomessa solmittiin lähes 2 0000 julkisessa myynnissä ollutta yli 10 hehtaarin metsäkiinteistökauppaa. Yhteensä 62 000 hehtaaria metsää vaihtoi omistajaa. Tilakauppojen markkina-arvo oli 235 miljoonaa euroa. Merkittävää on, että 31 prosenttia metsätiloista päätyi ammattimaisten ostajien haltuun. Niillä tarkoitetaan metsärahastoja, sijoitusyhtiöitä ja ammattimaisesti hallinnoituja, laajenevia yhteismetsiä. Kun ammattimaisia ostajia kiinnostavat suurehkot tilat, ammattimaisten ostajien osuus kauppasummasta on korkeampi kuin kauppojen lukumäärästä. Vuonna 2021 ammattimaisten ostajien osuus kauppasummasta oli koko maassa 45 prosenttia. Väli-Suomessa peräti 37 prosenttia myydyistä tiloista päätyi metsärahastojen ja muiden ammattisijoittajien taskuun, ja osuus kauppasummasta oli yli puolet, 51 prosenttia. Yleinen arvaus on, että sama meno jatkuu korkojen noususta huolimatta. Päätelmä on selkeä. Metsätaloudesta luopuvat vanhojen metsätilojen omistajat saavat hyvin voita leivän päälle myydessään tilansa. Näin on, vaikka valtio ottaa omansa myyntivoittoverotuksen kautta. Huonompi tilanne on vapailta markkinoilta metsätilansa hankkivilla uusilla metsänomistajilla, koska kiinteistöjen hinnat ovat kohonneet pitkän ajan. Metsätalouteen panostaminen vaatii huonoa laskupäätä ja lujaa uskoa. Niin. Lujaa uskoa ja maahenkeä. Sitähän meillä on. Kiitoksia mielenkiinnosta ja hyvää metsäiltamien jatkoa.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=