3 PÄÄKIRJOITUS Jari Yli-Talonen | johtaja | Mhy Päijät-Häme Puun tuonti Venäjältä on tullut tiensä päähän Ukrainan sodan vuoksi. Lisäksi sertifiointijärjestelmät ovat määrittäneet Venäjän ja Valko-Venäjän puun konfliktipuuksi, joka ei täytä kestävän puuntuotannon kriteerejä. Tämä on voimassa niin kauan kuin sota Ukrainassa jatkuu. Puun tuonnista pääosa eli neljä miljoonaa kuutiometriä oli koivukuitua ja toiset neljä miljoonaa kuutiometriä haketta. Kotimainen puu korvaa nyt tuontipuun, vai korvaako? Suurimmat vaikutukset puun tuonnin loppumisesta Venäjältä kohdistuvatkin koivukuituun ja energiahakkeeseen. Venäjän energiahakkeen osuus on ollut parikymmentä prosenttia kotimaisesta käytöstä metsähakkeen kokonaiskäyttöön peilaten. Tällä on toki erittäin suuret vaikutukset. Koivua on saatavilla Suomesta kuitenkin hyvin. Koivun osuus uusimman valtakunnan metsien inventoinnin mittauksien mukaan Suomen puuvaroista on 418 miljoonaa kuutiometriä. Kotimaiset hakkuut ovat olleet keskimäärin puolet kasvusta eli 10 miljoonaa kuutiometriä. Mutta ovatko metsänomistajat halukkaita toteuttamaan hakkuita ja myymään puuta nykyisellä hintatasolla? Metsänomistajien kannattaa seurata eri lähteistä aktiivisesti markkinoiden kehittymistä ja tehdä sen mukaisia ratkaisuja. Toimiva ja oikeudenmukainen puumarkkina perustuu edelleen siihen, että puusta maksetaan markkinoilla teollisuuden maksukyvyn mukainen kantohinta. Valitettavasti edelleen liian iso osa puukaupoista tehdään ilman minkäänlaista kilpailutusta. Tämä osaltaan selittää lopputuotteiden hintojen ja kantohintojen ison eriytymisen. Vaaditaan ja kilpailutetaan leimikot niin, että myös hoitohakkuista saadaan riittävä kantohinta ja samalla hoitorästit sekä hiilinielut saadaan kuntoon. Pidetään talous pyörimässä ja vaaditaan kilpailuttamalla oikeudenmukainen korvaus niin metsäurakoitsijoille kuin metsänomistajillekin. Puukauppa uuden haasteen edessä, mutta toimivatko markkinat? Kimmo Iso-Tuisku
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=