Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 10.5.2023 sivut 4–5 sivut 16–17 Sivu 20 Huippuhinnat kirittävät puukauppaa Metsälajien uhanalaisuus ei ole lisääntynyt Vertti Helén Sysmän metsäasiantuntijaksi 1 2023 Puuauton matkassa sivut 8–9
2 Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Kotiin kannettuna ja ruudullasi aina kun haluat. Tilaa Metsälehti MHY-jäsenetuna erikoishintaan! TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Polku omaan metsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 85 € Norm. 163 €, etusi 78 € HUOM! Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi SISÄLTÖ Mhy Päijät-Hämeen jäsenlehti 1/2023 Vastaava päätoimittaja: Jari Yli-Talonen, jari.yli-talonen@mhy.fi, 040 848 4861 Toimitussihteeri: Mari Sarvaala, mari.sarvaala@mhy.fi, 044 342 0068 Toimituskunta: Jari Yli-Talonen, Timo Hannonen, Minna Lautala, Tiina Mansikkamäki, Piia Perälä, Mari Sarvaala, Paula Iso-Kuusela Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Newprint, Oy, Raisio Painosmäärä: 4550 kpl Osoiteaineisto: Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen asiakasrekisterit Osoitteenmuutokset: p. 03 855 4300 tai paijathame@mhy.fi Kannen kuva: Mari Sarvaala 3 Puheenjohtajalta: Metsätaloudessa vauhti päällä 4 Puukauppa ja -markkinat: Hintaralli vauhdittaa puukauppaa 6 Istuttajan huoneentaulu 7 Tuhot: Kuusikoiden ilkein tuholainen vaanii 8 Yhteistyö: Tikkutaksin haasteina ylämäet ja mutkat 10 Tuet: Hoida taimikot Kemera-tuella 11 Metsäomaisuus: Metsätiloilla ostajia enemmän kuin myyjiä 12 Mitä OmaMetsästä löytyy? 15 Tilinpäätös: Yhdistyksen toimintavuosi 2022 16 Luonto: Metsälajien uhanalaisuus 18 Hankkeet: Hellejaksot ja kuivuus rasittavat puita 20 Toimihenkilöt: Nuorta intoa Sysmän metsäasiantuntijaksi 22 Yhteistyö: Savottajätkien perintö tuottaa hyvää metsäalalle 23 Yhteystiedot 24 Tapahtumat ja lomakalenteri
3 PUHEENJOHTAJALTA Viime vuosien aikana metsänomistajien omaa päätösvaltaa on haastettu ennennäkemättömällä tavalla. Euroopan unionissa on ollut esillä lukuisia aloitteita, jotka toteutuessaan olisivat tarkoittaneet huomattavaa muutosta suomalaiseen metsätalouteen. Huolimatta näistä monista uhkakuvista ja aloitteista, ne eivät ole, ainakaan vielä, vaikuttaneet metsätalouden harjoittamiseen Suomessa. Tämän uhkakuvia täynnä olevan julkisuuskeskustelun aikana on kotimaassa investoitu runsaasti metsäteollisuuteen. Sekä kemiallinen että mekaaninen metsäteollisuus ovat kasvattaneet kapasiteettiaan merkittävästi ja puun kysyntä on lisääntynyt miljoonilla kuutiometreillä. Myös täällä Päijät-Hämeessä on metsäteollisuus investoinut vahvasti ja puun käyttö on kasvamassa. Venäjän hyökkäyssodan myötä loppunut puun tuonti Venäjältä merkitsee myös suurta muutosta puuvirtoihin. Itämeren alueelta tulee löytää noin 10 miljoonaa kuutiometriä lisää puuta teollisuudelle. Näiden muutosten yhteisvaikutus on metsänomistajalle vahvasti myönteinen. Puulle on nyt kysyntää. Tämä on näkynyt selvästi metsänhoitoyhdistyksemme alueella. Kasvaneen kysynnän myötä puun hinta on vahvistunut merkittävästi. Erityisesti kuitupuun hinnassa on tapahtunut tasomuutos. Puun hyvä kysyntä ja kohonnut hinta antavat toivottavasti lisäsysäystä metsänomistajille myös sijoittaa metsien kasvuun. Näin keväällä on paras aika käydä tarkistamassa oman metsän tilanne. Missä kunnossa ovat pienet taimikot, onko niissä varhaisperkauksen tarvetta tai onko isommissa taimikoissa taimikonhoidon aika? Tai löytyykö metsistä sopivia harvennuskohteita? Kannattaisiko metsiä lannoittaa ja maksimoida siten metsien hiilensidonta? Näiden töiden suunnittelua ja toteutusta kannattaa miettiä yhdessä metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijan kanssa ja käyttää heidän monipuolista ammattitaitoaan metsän ja metsänomistajan parhaaksi. Puukauppojen kilpailuttaminen on ensiarvoisen tärkeää, kun puukauppa käy vilkkaasti. Kilpailutuksen kautta metsänomistaja voi varmistua, että hänen metsistään tuleva puu päätyy sille käyttäjälle, jolle juuri sen leimikon puutavaralajit soveltuvat parhaiten. Kun kilpailutus tapahtuu MHY:n kautta, metsänomistaja voi varmistua, että myös puun katkonta tapahtuu myyjän kannalta optimaalisesti. Vaikka metsätalouden harjoittamiselle ei ole uusia esteitä tullutkaan, meidän on jatkossa pystyttävä entistä paremmin turvaamaan myös metsäluonnon monimuotoisuutta ja säilyttämään luontoarvoja. Tämän vuoksi PEFC-sertifiointia on uudistettu. Nämä uudistukset tulevat aikaa myöten lisäämään talousmetsien monimuotoisuutta, ja monelle eliölajille tärkeän lahopuun määrä talousmetsissä tulee kasvamaan edelleen. Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajaa varten ja meillä on tarjolla palveluita kaikille metsänomistajille. Ota reippaasti yhteyttä asiantuntijoihimme! Metsätaloudessa vauhti päällä, hyvä aika hoitaa metsät kuntoon Jukka-Pekka Kataja, hallituksen puheenjohtaja | Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme
4 PUUKAUPPA- JA MARKKINAT Hintaralli vauhdittaa puukauppaa Teksti ja kuva Mari Sarvaala | Mhy Päijät-Häme Päijät-Hämeen metsäasiantuntijoille on tullut valtakirjakaupoista tarjouksia, jotka kertovat huippuhinnoista. Kaikenlaisille leimikoille löytyy ostaja. Kyselykierros puukaupan vireestä metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijoille ympäri Päijät-Hämettä kertoo hyvin samanlaista viestiä kaikkialta: tarjouksia saadaan paljon ja hinta on erittäin hyvä. Pystyvaranto on ostajilla vähissä. Päijät-Hämeen alueella on 7-8 vakavasti otettavaa puunostajaa, nyt tarjouksia saadaan aina 5-6 kappaletta ja riippuen kohteesta lopuiltakin. Ostolistan kärkeen on vaikea laittaa mitään yksittäistä leimikkotyyppiä, kaikkia puutavaralajeja ja hakkuutapoja ostetaan. Metsäasiantuntija Pekka Peltola Hartolasta kuvaa tilannetta. – Tarjouksia tulee kaikilta isoilta ostajilta varmasti ja pienemmiltä vaihtelevasti. Kuusitukki on aina jalostajien tarvelistan kärjessä, nyt myös koivutukkia tarvitaan. Asikkalan metsäasiantuntija Marko Pasanen on Peltolan kanssa samoilla linjoilla. - Teollisuudella on selkeä tarve puulle, kaikki talvikohteet saatiin hyvin korjattua. Mäntypylväs ja koivutukki ovat ostolistan kärjessä. Maastokausi on vasta alkamassa ja se tietää haipakkaa metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijoille. - Tilakäyntejä on sovittu paljon, joten metsänomistajat ovat selkeästi aktiivisia ja kiinnostuneita puukauppatilanteesta. Mutta lisää mahtuu, kannustaa Nastolan asiantuntija VÄRIMAAILMAN VOI MUUTTAA SIVUN MUIDEN VÄRIEN MUKAAN (ESIM. HARMAAT KOHDAT) Mhy Päijät-Hämeen alueen valtakirjalla kilpailutettujen pystykauppojen keskikantohinnat, €/m3 ENSIHARVENNUKSET 2017 2018 2019 2020 2021 2022 1-2/2023 3-4/2023 Mäntytukki 43,80 48,60 49,00 50,10 51,50 47,30 47,90 Kuusitukki 46,60 50,00 50,40 49,70 47,90 52,10 52,80 55,80 Koivutukki 36,00 37,50 37,00 38,20 38,30 41,50 42,80 60,00 Mäntykuitu 12,70 14,20 15,50 16,40 15,30 16,40 18,90 28,70 Kuusikuitu 13,00 14,50 14,90 16,50 14,90 16,40 19,30 26,60 Koivukuitu 11,90 13,80 14,30 15,70 14,60 16,10 19,30 26,60 HARVENNUKSET 2017 2018 2019 2020 2021 2022 1-2/2023 3-4/2023 Mäntytukki 51,90 56,90 55,40 54,70 58,30 59,90 63,90 66,80 Kuusitukki 52,40 57,40 56,30 56,60 60,10 61,40 64,30 68,40 Koivutukki 39,70 43,40 42,30 42,60 42,50 48,10 52,90 51,30 Mäntykuitu 15,80 18,00 19,00 18,10 19,90 20,30 23,00 27,50 Kuusikuitu 15,90 18,60 19,50 19,30 19,80 20,40 23,40 27,60 Koivukuitu 15,00 17,40 18,10 18,30 18,50 20,10 23,40 26,90 PÄÄTEHAKKUUT 2017 2018 2019 2020 2021 2022 1-2/2023 3-4/2023 Mäntytukki 58,00 64,90 60,30 60,50 66,70 68,90 72,50 75,50 Kuusitukki 59,70 67,40 63,30 62,60 69,00 71,20 73,90 78,00 Koivutukki 46,40 50,10 48,70 47,20 49,30 54,40 54,90 61,10 Mänty kokorunko 52,90 57,80 55,50 55,10 61,90 66,10 62,70 65,30 Kuusi kokorunko 54,90 59,50 58,00 57,80 64,50 66,50 67,10 69,70 Mäntykuitu 18,40 20,80 21,40 21,80 22,60 22,90 26,80 29,30 Kuusikuitu 20,00 22,40 23,30 23,80 23,20 24,10 26,90 29,80 Koivukuitu 17,70 20,30 20,70 21,10 21,60 22,80 25,90 30,30 Kaikille puutavaralajeille löytyy nyt tilaa puumarkkinoilta.
5 PUUKAUPPA- JA MARKKINAT Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen puunkorjuupalvelu on saanut talven leimikot korjattua. Korjuupäällikkö Antti Alhola on melko tyytyväinen talveen. - Kaikkiaan kausi sujui kohtalaisesti, eikä kohteita jäänyt juurikaan rästiin. Tammikuun lauha jakso ja vesisateet hidastivat talvikohteiden hakkuuta. Kelirikkokauden alkaessa korjuuyrittäjät pinnistivät vielä viimeiset leimikot nurin. – Keväälle syntyi eräänlainen ruuhka, ”kevään peräaalto”, kun kohteet tsempattiin valmiiksi. Korjuupalvelun kohteita on jo sovittu kesään, mutta lisää mahtuu vielä. Ensiharvennukset ja järeämmät harvennukset kelpaavat. Koivutukki on noussut uudeksi hitiksi. – Koivutukista on aina pulaa alueella ja sille on kysyntää. Sen hinta on poikkeuksellisen korkea, ilman muuta kannattaa kysyä tarjousta. Kaikenlainen energiapuu viedään käsistä: hakkuutähde, karsittu ranka, kokopuu ja lahot. Alholalla on ilouutisia hankintahakkaajille. - Energiapuun tarve on rajaton, metsänomistaja saa itse tehdyille puille hyvän tilin. Ohjeet kannattaa kuitenkin varmistaa yhdistykseltä. – Energiapuun teko ei ole niin laatusidonnaista: nuorten metsien karsittu ranka ja lahopuu viiden sentin latvaläpimittaan asti otetaan vastaan. Kaikki puutavaralajit voi laittaa samaan kasaan. Määrät mitataan kuormainvaa’alla ja ajetaan pankkoautolla. Tämän kevään specialkohde on siirtoviemärityömaan hakkuu Kärkölä-Herrala välillä. Se työllistää korjuupalvelun yhden koneketjun kelirikkoaikaan. 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 50 000 100 000 150 000 200 000 Myyntimäärät viikoittain Häme-Uusimaa, m3 Vuosi 2021 2022 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 0 20 40 60 Tukin kantohinnat, €/m3, All, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. All Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 0 10 20 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, All, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 25,61 27,71 24,95 19,20 27,05 28,41 25,59 19,48 25,23 27,16 24,69 19,52 56,05 58,51 48,46 35,41 75,58 76,80 66,37 46,91 72,50 74,76 65,39 48,43 Kantohinnat KOKO MAA, viikko 15 / 2023 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue KOKO MAA Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Häme-Uusimaa Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values Korjuupalvelun halutuimmat: koivutukki ja energiapuu Teksti Mari Sarvaala | Mhy Päijät-Häme Tarja Heinonen metsänomistajia ottamaan yhteyttä. Koivutukin hinta ennätyksellinen Päijät-Hämeessä koivutukki ja energiapuu ovat puutavaralajeja, joiden hinta on noussut selkeästi. Maailman tilanne käänsi energiahanat kotimaahan, ja metsäenergialla katetaan lähialueiden tarvetta. Koivutukki on niukkuuartikkeli ja sille on muutama hyvä ostaja tiedossa. Puun hinta on noussut viime vuoden alusta suunnilleen seitsemän euroa kuutiometrille kaikilla puutavaralajeilla. Erityisesti kuitupuun hinta on noussut vuosien takaisesta. Sellun jalostajat saavat maailmanmarkkinoilta hyvän hinnan tuotteilleen, joka heijastuu metsänomistajalle asti hinnan nousuna. Puukaupan kilpailutus tärkeää Kun puu kiinnostaa ostajia, puukaupan kilpailuttaminen on tärkein keino hakea leimikolle paras tulos. Mhy:n toteuttamalla valtakirjakaupalla saatujen tarjousten erot voivat olla yllättävän suuria, jopa tuhansia euroja. Puukaupan kilpailuttaminen toteutetaan metsänhoitoyhdistyksellä sähköisesti Kuutio-fi-portaalin kautta. Tämä on tuonut mhy:n puukauppapalveluiden käyttäjiksi myös aikaisemmin itse aktiivisesti puukaupan hoitaneita metsänomistajia. Tarjousten sisältö, puutavaralajien laatujen ja kantohintojen erilaisuus sekä mahdollinen runkohinnoittelu monimutkaistavat tarjousten vertailua. Metsänhoitoyhdistys pystyy arvioimaan, miten eri puunostajat ottavat arvokkaamman tukkipuun talteen. Metsänhoitoyhdistyksen kautta kilpailutetuilla puukaupoilla metsänomistaja voi varmistua siitä, että puukaupan sopimusehdot ovat kilpailukykyiset ja metsänomistajan oikeusturvan mukaiset. Puukaupan sopimusehtojen toteutumista käytännössä toteutetaan korjuun valvonnalla. Puun tarve nostaa hintoja Puun tarve on näkynyt nousevina puun hintoina markkinoilla. Venäjän puuntuonnin loppuminen yhdessä isojen investointien kanssa lisää merkittävästi kotimaisen puun käyttöä. - Olemme noin 40 prosenttia edellä edellisvuoden myyntimäärään ja yli kymmenen prosenttia keskimääräistäkin korkeammalla, kertoo MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen valtakunnallisesta puun myyntimäärästä. Teollisuuden tämän vuoden puuntarve on ennusteiden mukaan 70 miljoonaa kuutiometriä. Karttunen peilaa alkuvuoden puukauppamääriä tarpeeseen. – Myyntimäärissä ollaan jäljessä, jotta vuotuinen tarve saavutettaisiin. Lisäksi pystyvaranto on supistunut hurjaa vauhtia, kun hakkuumäärät ovat olleet huomattavan paljon korkeammalla kuin ostomäärät. Häme-Uudenmaan alueella puun myyntimäärät ovat alkuvuonna olleet korkeammat kuin parin viime vuoden aikana.
6 SYKSY KESÄ Istuttajan huoneentaulu +8°C 10 cm KEVÄT SYKSY KESÄ 1. Istutuskausi: Metsäpuun taimia voi istuttaa koko roudattoman ajan. Aloita istutus keväällä vasta, kun maa on sulanut ja lämmennyt vähintään +8°C:een. 2. Istutusjärjestys: Istuta keväällä ensin männyn taimet ja kookkaat koivun taimet. Kuusen taimia ja nk. pikkukoivuja voit istuttaa keväästä syksyyn, kunhan valitset kuhunkin ajankohtaan sopivat taimet ja sopivat kohteet. 3. Taimien tarkistus: Tarkista, että vastaanottamasi taimet ovat terveitä, hyväkuntoisia ja alkuperältään uudistusalalle sopivia. A) Pakkasvarastoidut taimet: tarkista, milloin taimet on otettu sulamaan. Jos taimet ovat jäässä, sulata ne ennen istutusta. Pakkasvarastoitua mäntyä voit istuttaa kesäkuun alkuun asti, muita puulajeja juhannukseen asti. B) Suljettu pakkaus, jossa sulia taimia: avaa pakkaukset vastaanoton yhteydessä, erityisen tärkeää avaaminen on kesä-elokuussa. 4. Taimien varastoiminen ennen istutusta: A) Varastoi taimet varjoisessa metsänreunassa, rakennuksen seinustalla tai katoksessa, jossa on kastelumahdollisuus. Älä vie etenkään avonaisissa pakkauksissa olevia taimia suoraan auringon paisteeseen tai pimeään kellariin. B) Varastoi taimia korkeintaan kaksi viikkoa, kesällä vain muutamia päiviä. C) KASTELE taimia säännöllisesti, kesällä päivittäin. Kerran kuivunut taimi ei enää toivu. 5. Istutus: +8°C 10 cm SYKSY KESÄ C 1.) Mätästys • Puulajista riippumatta aina keskelle kivennäismaapintaista mätästä. • Istutussyvyys vähintään 5 cm, puolet versosta kuitenkin maanpinnan yläpuolella. • Yhteen mättääseen yksi taimi. • Vain poikkeustapauksissa taimia voidaan istuttaa mätästetyllä kohteella laikkuihin riittävän tiheyden saamiseksi. C 2.) Laikutus • Vähintään 10 cm etäisyydelle laikun reunasta, mieluiten laikun keskelle kivennäismaahan. • Istutussyvyys 2-3 cm. • Yhteen laikkuun yksi taimi. C 3.) Äestys • Vähintään 10 cm etäisyydelle äesvaon reunasta kivennäismaahan. • Istutussyvyys 2-3 cm. • Taimien välinen etäisyys äesvaossa määräytyy äesvakojen etäisyyden ja tavoitetiheyden mukaan. D) Tiivistä maa taimen ympärillä kevyesti polkemalla. Lisää metsänhoidon tutkimustietoa käytännönläheisesti: luke.fi/kehityshyppy A) Istuta vain hyvin kasteltuja, hyvä kuntoisia taimia. Istutuskosteus on sopiva, kun kevyesti puristaen juuripaakusta tippuu vettä. B) Käsittele taimia aina käsineet kädessä. Useimmat taimet on käsitelty kemiallisesti tukkimiehentäin tuhoja vastaan, joten käytä esimerkiksi nitriilikumisia käsineitä. C) Istuta taimet aina muokattuun maahan. E) Tarkista istutustiheys ja -syvyys säännöllisesti työn edetessä. Kevään istutuksiin saatavilla männyn ja kuusen taimia!
7 TUHOT Ihana keväinen aurinko ja lämpö ovat sulattaneet lumen metsistä. Puut ovat valmiina uuteen kasvukauteen, tarkoituksena on kasvaa niin pituutta kuin paksuutta. Mutta niin ovat heränneet kaarnan alla tai karikkeessa talvehtineet kirjanpainajakuoriaisetkin. Kun lämpötila nousee 18-20 asteeseen, alkaa kirjanpainajan hormonit hyrrätä: on lisäännyttävä ja saatava uusi sukupolvi aikaiseksi. Helteinen ja kuiva kesä nopeuttaa kirjanpainajien aikuistumista ja mahdollistaa toisen sukupolven kehittymisen. LUKEn vastuututkija Tiina Ylioja odottaa kirjanpainajapiinan jatkuvan. - Kyllä Päijät-Hämeessä edellisten kuivien ja kuumien kesien ansiosta kirjanpainajatilanne varmasti jatkuu – ei ole helpotusta luvassa, jollei sitten tule todella sateinen kesä ja parveilut epäonnistuisivat. Seuranta tärkeää läpi kesän Kirjanpainajien määrän kehittymistä seurataan koko kasvukausi eri puolilla Etelä- ja Keski-Suomea olevilla feromonipyydyksillä. Päijät-Hämessä on tänä kesänä kaksi seurantapaikkaa tuoreilla hakkuuaukoilla, Lahdessa ja Sysmässä. Jos pyydyksiin kertyy yli 15 000 kuoriaista, riskiraja puustotuhoille ylittyy. Ylioja kannustaa varhaiseen tarkkailuun. - Tärkeintä on mennä heti alkukesästä touko-kesäkuussa vanhoihin kuusikoihin ja katsella, onko mahdollisia kirjanpainajan iskeytymiä näkyvissä. Iskeytymästä kertovat alkuvaiheessa ruskea puru puun tyvellä ja kaarnalla, pyöreät reiät kaarnassa sekä pihkavuoto. Latvuston neulaset ovat vielä vihreitä. Kirjanpainajalle alttiita ovat tuulenkaadot, aukkojen etelä-länsisuuntaiset reunametsät sekä kuuselle liian karut ja kuivat kasvupaikat. Metsänomistajan pitää seurata mahdollisia muutoksia koko kesän, kertakäynti keväällä ei riitä. Jätä kuolleet puut metsään Myöhemmin kesällä iskeymän merkkejä ovat neulasten ruskettuminen koko latvustosta sekä kuusien kuivuminen ja kuoleminen yksittäin tai ryhmissä. Jos kaarnaa irrottaa tai se irtoaa, alta löytyy kirjanpainajalle tyypillinen syömäkuvio. Jos metsässä on yksittäisiä tuoreita kuoriasten valtaamia puita, kaada ja kuljeta ne pois heti. Harkitse laajempaa hakkuuta, jos kirjanpainajien tappamia puuryhmiä on ympäri metsikköä, tai jos tuho on levinnyt useamman vuoden ajan. Yli-innokkuutta kuolleiden puiden poistamisessa Ylioja toppuuttelee. - Kuolleet puut ovat harmittomia. Niistä ei leviä enää mikään paitsi kirjanpainajan luontaiset viholliset. Puihin tulee paljon muita harmittomia ja jopa hyödyllisiä hyönteisiä kirjanpainajan jälkeen. Tule kuulolle metsien tuholaiswebinaariin 22.5., lisätietoja takasivulla. Kuusikoiden ilkein tuholainen vaanii Teksti Mari Sarvaala, projektipäällikkö | Mhy Päijät-Häme Touko-kesäkuussa on oikea hetki alkaa tarkkailla kirjanpainajaa. Kertakäynti metsässä ei riitä vaan seurantaa on jatkettava koko kesä. Varttuneet kuusikot ovat tuholaisen ruokapöytää. kuvat: Tiina Ylioja / Luonnonvarakeskus Kirjanpainajien saalismäärät feromonipyydyksissä vuodelta 2022 (1.5.–16.8. välisenä aikana). Yli 15 000 kuoriasta pyydyksessä on riskiraja, jolloin aukkojen reunapuilla on kohonnut kuolleisuusriski. Kuva: LUKE Ruskea puru rungon tyvellä ja kuivuneet kuuset ryhmässä kertovat kirjanpainajan iskeytymisestä.
8 YHTEISTYÖ Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen korjuupalvelun puunkuljetuksia urakoivan lahtelaisen Havetransin yrittäjä Joona Haverinen on aloittanut aamunsa jo viiden aikoihin. Haverinen on ajanut puuta Hollolasta siirtoautolle Lahteen. Kevyt ja vähemmän polttoainetta kuluttava siirtoauto vie puut eteenpäin Kotkaan. Meidän matkamme vie Sysmään, josta pakkasaamun karhealla on tarkoitus saada tukkikuorma sahalle painorajoitteiselta tieltä metsänomistajan luvalla. Matkalla on aikaa jutustella monenlaista. Kuljetusyrittäjää puhuttaa tietenkin tiet. Säästöä tien etukäteisellä kunnostuksella Sysmässä otamme puut kyytiin pieneltä yksityistieltä. Tiessä on eräässä mutkassa samalla kohdin molemmilla penkoilla kivenlohkareet. Pitää ajaa tarkasti, ettei peräkärry oikaise kiveen, rengas saattaisi rikkoutua. Isoissa autoissa akselivälillä on suurempi merkitys kuin varsinaisella kaluston pituudella. Akselien väli ratkaisee, kuinka paljon tilaa tarvitaan mutkissa ja kuinka paljon kalusto oikaisee. Vetoauto painaa täydessä lastissa 35 tonnia ja yhdistelmän sallittu kokonaispaino on 76 tonnia. Tuollaisella painolla tiet ovat isoille autoille jatkuvaa taiteilua. - Tietä voisi kunnostaa jo ennen kuljetusta, eikä vasta kun raskaat rekat ovat ajaneet sen rikki. Jos ennakkoon sorastettaisiin heikompia kohtia, niin päästäisiin usein pienemmillä vaurioilla ja kustannuksilla. Hyvä tie on sellainen, jossa on riittävästi leveyttä, kantavuutta ja pintamateriaalia. Kemera-varoin rakennetut tiet täyttävät kriteerit. Esimerkkinä hankalasta asfalttitiestä Haverinen nimeää Kopsuontien Asikkalassa. Sillä tiellä ylämäet ja mutkat haastavat, talvella ketjuja tarvitaan vetoauton renkaissa useaan kertaan matkalla Kalkkisista Vesivehmaalle. Kiirettä ei saa olla Haverinen on työskennellyt monelle toimijalle sekä palkkalistoilla että vuodesta 2009 alkaen yrittäjänä. Vuodessa kilometrejä kertyy 130 000. Isolla puurekalla ajaessa ei saa olla koskaan kiire. Läheltä piti -tilanteita sattuu välillä. – Kiire kostautuu ja aiheuttaa vaaratilanteita ja vahinkoja. - Tänä keväänä Pulkkilanharjulla entisen Reimarin kohdalla järveltä noussut sankka sumu oli jäädyttänyt tien mustalla jäälle, ja täysi lasti meinasi lähteä luisuun. Loppumatka sujuikin erittäin rauhalliseen tahtiin. Pula työntekijöistä vaivaa Vallitseva maailmantilanne on tuonut haasteita. Suurin haaste on löytää alalle soveltuvia kuljettajia. – Mielellään sitä palkkaisi apua, mutta kiinnostuneita ei ole. Työssä ollaan valmiita neuvomaan alkuun. Kiireaikaa, kuten nyt kelirikon painaessa päälle, yrittäjän työpäivistä tulee helposti ympäripyöreitä. Tikkutaksin haasteina ylämäet ja mutkat Teksti ja kuvat Mari Sarvaala | Mhy Päijät-Häme Tukkirekat kuljettavat puuta kelissä kuin kelissä. Kuljetusyrittäjän mielestä teiden kunnostus ennen kuljetusta olisi monesti järkevää. Joona Haverinen, Havetrans Oy • yrittäjänä vuodesta 2009, sopimus Mhy Päijät-Hämeelle 2013 • kalustona 5 omaa puutavara-autoa ja lisäksi aliyrittäjiä • urakoi Mhy Päijät-Hämeelle, Mhy Reviirille ja MetsäGroupille • harrastukset: metsästys, jääkiekko, hiihto • tänä vuonna 14. kerta Finlandia-hiihtoa, kylmiltään ilman harjoittelua • metsänomistaja Kuhmossa ja Nastolassa yhdessä veljensä kanssa Tukkirekalla ei ole varaa väistellä kapeilla metsäteillä.
9 YHTEISTYÖ Teksti Mari Sarvaala | Mhy Päijät-Häme Yhteinen vastuu puun liikkumisessa Metsänhoitoyhdistyksen korjuupäällikkö Antti Alhola on työskennellyt Havetransin Joona Haverisen kanssa ainakin 10 vuotta. – Havetrans on ainoa yritys, jonka kanssa yhdistyksellä on sopimus kuljetuksista. Meillä on yhteinen vastuu, että saadaan tilatut määrät eteenpäin, korjuupalvelu puut metsästä tien laitaan ja ja autoilija tehtaille. Haverinen tekee ajojärjestelyt itse eli miettii, miten puuautojen kulku on tehokkaimmin hoidettu ja saadaan oikeat puumäärät oikeille tehtaille oikeaan aikaan. Se helpottaa Alholan työtä. – Haverisella on monipuolinen kokemus alalta ja laajat verkostot oikeisiin henkilöihin, työ sujuu. Kun yhdistyksen toimintajärjestelmää on uudistettu, sen kanssa on ollut haasteita. – Järjestelmät osataan ottaa jo huumorilla, puolin ja toisin opastetaan. Suurin kompastuskivi on, jos jo metsäpäässä järjestelmän kirjauksissa tehdään virheitä, ne heijastuvat aina autoilijalle asti. Vuodessa Päijät-Hämeen alueelta liikkuu puuta yhdistyksen toimesta noin 150 000 kiintokuutiota. Se vastaa 2300:n kuormallisen rekkarallia. Alkavana kesänä on täytettävä energiapuuterminaalit, se tietää 20 000 motin urakkaa Havetransille. Kuorman lastaus (ylh.), valmis kuorma ja purku tukkikentälle. – Työ ei rasita, se on harraste. Tulee paha mieli, jos auto seisoo pihalla tyhjillään vailla kuljettajaa. Aina olen nukkunut yöni hyvin, tosin yöllä ajaminen on itselle mieleisintä. – Kun polttoaineiden hinnat nousivat lähes yhdessä yössä, laskusta tuli kylmä hiki. Onneksi nousseet kustannukset saatiin siirrettyä ketjussa eteenpäin. Vajaa neljä tuntia ja noin 150 kilometriä myöhemmin 65 kuution autokuormallinen kuusitukkia on toimitettu sahalle Vierumäelle. Polttoainetta on kulunut reilu 90 litraa. Haverinen suuntaa seuraavaksi Heinolan Paasoon ja vie sieltä puulastin Kotkaan. Päivän lopuksi on tarkoitus vielä tehdä kuorma varmiiksi seuraavaan päivään. – Ja illalla sitten jääkiekkoa pelaamaan. Joona Haverinen
10 Mhy.fi Metsässä hyvä Tilaa taimikonhoito: www.mhy.fi/taimikonhoito 3 hyvää syytä Talous: saat vähintään 40 % enemmän hakkuutuloja tulevaisuudessa tukkipuuna Metsän elinvoima: puut järeytyvät saadessaan enemmän kasvuvoimaa ja -tilaa Ilmasto: taimikon varhaishoito on satsaus tulevaisuuden vahvempaan hiilinieluun Lisäksi voit huolehtia metsän monimuotoisuudesta jättämällä riistatiheiköitä, säästöpuita ja suosimalla sekametsää. Hoidetaan yhdessä taimikot kuntoon Muista Kemeratuki 160,-/ha Mhy.fi Metsässä hyvä Hoidetaan yhdessä taimikot kuntoon Kemera-tukea on nyt järkevä käyttää erityisesti nuorten metsien hoitoon ennen kuin tukiehdot muuttuvat. Ensiharvennusta odottavat ja hoitamattomat runsaspuustoiset nuoret metsät, joiden ikä on 20-30 vuotta ja pituus yli 10 metriä, ovat tyypillisiä Kemera-tuen kohteita. Käy mahdolliset kohteet läpi yhdessä metsäasiantuntijasi kanssa ja sovi toimenpiteistä. Kemera muuttuu Metkaksi ensi vuoden alusta. Taimikoiden osalta tuki yhtenäistyy: tukea saa kaiken kokoisille taimikoille saman määrän, kunhan ehdot täyttyvät muuten. Uusi tuki on kaavailtu olevan 240 euroa hehtaarille, ja jos pienpuuta kerätään, niin sen osalta saa 230 euroa hehtaarilta. Kerättävä pienpuun määrä on eteläisessä Suomessa 35 kuutiota hehtaarilta. Metkassa tuettavien kohteiden järeys todennäköisesti pienenee, jolloin pienpuun keruu hankaloituu. Nyt Kemerassa tuen saa alle 16 sentin rungoille, mutta Metkassa rajaksi on esitetty 12 metriä. Nuorissa kasvavissa puissa pituus ja läpimitta kehittyvät usein samaan tahtiin, jolloin pituudeltaan 12 metrin puut ovat paksuudeltaankin samaa 12 sentin luokkaa. Kemeran tukihakemusten pitää olla Metsäkeskuksessa 1.10.2023 mennessä. Toteutusaika on päätöksestä vuosi, joten itse hoitotyön ehtii tehdä myöhemminkin. TUET Viimeiset hetket: Hoida taimikot Kemera-tuella Metka-tuen ehdot ovat alustavia ja täsmentyvät vielä, asetus on työn alla. Taimikoiden (TVH) ja nuoren metsän hoidon (NMH) Kemera vs. tuleva Metka. Viimeiset hetket: Hoida taimikot kemera-tuella Teks� ja kuvat Mari Sarvaala | Mhy Päijät-Häme Syyskuun loppuun mennessä on haetava kemera-tukia tukimuodosta riippumata. Taimikonhoidon kemera-tukea on runsaas� tarjolla tälle vuodelle. Kemera-tukea on nyt järkevä käytää erityises� nuorten metsien hoitoon ennen kuin tukiehdot muutuvat. Ensiharvennusta odotavat ja hoitamatomat runsaspuustoiset nuoret metsät, joiden ikä on 20-30 vuota ja pituus yli 10 metriä, ovat tyypillisiä kemera-tuen kohteita. Käy mahdolliset kohteet läpi yhdessä metsäasiantun�jasi kanssa ja sovi toimenpiteistä. Kemera muutuu metkaksi ensi vuoden alusta. Taimikoiden osalta tuki yhtenäistyy: tukea saa kaiken kokoisille taimikoille saman määrän, kunhan ehdot täytyvät muuten. Uusi tuki on kaavailtu olevan 240 euroa hehtaarille, ja jos pienpuuta kerätään, niin sen osalta saa 230 euroa hehtaarilta. Kerätävä pienpuun määrä on eteläisessä Suomessa 35 kuu�ota hehtaarilta. Metkassa tuetavien kohteiden järeys todennäköises� pienenee, jolloin pienpuun keruu hankaloituu. Nyt kemerassa tuen saa alle 16 sen�n rungoille, muta metkassa rajaksi on esitety 12 metriä. Nuorissa kasvavissa puissa pituus ja läpimita kehityvät usein samaan tah�in, jolloin pituudeltaan 12 metrin puut ovat paksuudeltaankin samaa 12 sen�n luokkaa. Kemeran tukihakemusten pitää olla Metsäkeskuksessa 1.10.2023 mennessä. Toteutusaika on päätöksestä vuosi, joten itse hoitotyön eh�i tehdä myöhemminkin. ALLA oleva taulukko sopivalla värillä Kemera v. 2023 Metka v. 2024 Pinta-ala TVH: >1 ha, saa olla useampi kuvio NMH: >2 ha, saa olla useampi kuvio > 1 ha, saa olla useampi kuvio Jäävä puusto TVH: pituus 0,7-3 metriä TVH: jäävä kpl-määrä riippuvainen pituudesta NMH: lpm <16 cm, pituus >3 m NMH: jäävä kpl-määrä riippuvainen pituudesta 0,7-12 metrin pituus Jäävä: 0,7-3 m ei runkolukurajoja, 3-8 m pituus max 2500 kpl/ha, 8-12 m pituus max 1300-1500 kpl/ha Poistuma TVH: poistuma >3000 kpl/ha NMH: poistuma lpm >3 cm rungot >3000 kpl/ha Poistuma? Tuki TVH: 160 €/ha NMH: 230 €/ha + 220 €/ha kun kerätään pienpuuta 25-35m3/ha 240 €/ha + 230 €/ha kun kerätään pienpuuta 2535 m3/ha Metka-tuen ehdot ovat alustavia ja täsmentyvät vielä, asetus on työn alla. Taimikoiden (TVH) ja nuoren metsän hoidon (NMH) Kemera vs. tuleva Metka. Mhy-ilmoitus taimikonhoidosta, muutetaan Etelä-Savon logon �lalle Päijät-Häme Syyskuun loppuun mennessä on haettava Kemera-tukia tukimuodosta riippumatta. Taimikonhoidon Kemera-tukea on runsaasti tarjolla tälle vuodelle. Teksti ja kuva Mari Sarvaala | Mhy Päijät-Häme Kemera-kelpoinen taimikko.
11 MT Metsä Digi -tilauksella olet oman metsäsi asiantuntija ja perustelet näkökulmasi luotetulla tiedolla. Lue, katso ja kuuntele, vaikka joka päivä. MT Metsä uutisoi ja analysoi, jotta sinä voit tehdä parempia päätöksiä. Tarjous on voimassa 20.12.2023 asti. Tilaus jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 3,90 €/lasku. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi- ja asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus TAM3025 Tilaa netissä! MT.FI/MHYjasen tai käytä oheista QR-koodia MT Metsä Lehti + Digi (norm. 13,90 €) Kestotilauksen 1. jakso -20% 1110 €/kk MT Metsä Digi nyt vain (norm. 10,90 €) Kestotilauksen 1. jakso 770 €/kk -30% Jäsenetu! METSÄOMAISUUS Uutisista olemme saaneet seurata, että asuinkiinteistöjen kauppa on hiljentynyt korkojen noustua. Myös rannoilla käynyt koronabuumi on taakse jäänyttä elämää. Metsätilojen kysyntä on kuitenkin jatkunut verrattain hyvänä. Ilmeisesti puukaupan hyvä vire innostaa sijoittamaan metsiin. Tällä kertaa puun hinta on elänyt aika hyvin yleisen hintojen nousun mukana, eli metsät ovat tarjonneet melko hyvää inflaatiosuojaa. Metsätilan myyntiä harkitsevan ei siis kannata jättää tilaa myymättä kysynnän puutteen takia. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta on mielenkiintoista nähdä tulevaisuutta. Erilaiset metsärahastot ovat keränneet paljon sijoittajien rahaa viime vuosina. Mitä tapahtuu, jos ja kun näistä rahastoista aletaan nostaa enemmän rahaa ulos kuin niihin tulee uusia sijoituksia? Tuleeko silloin metsätiloja myyntiin avoimille markkinoille? Metsätilan arvon määritys vaatii maastokäynnin Metsätilan arvoa ei voi selvittää keskihintatilastoista, vaan tarvitaan aina juuri kyseessä olevan tilan arvio. Tällä hetkellä on tarjolla edullisia arvolaskelmia, jotka laaditaan ilman käyntiä maastossa. Osaa näistä laskelmista on tarkennettu esim. metsänkäyttöilmoitusaineistolla, mutta osa on pelkkää, toisinaan useita vuosia vanhaa, kaukokartoitusaineistoa. Kokemus on osoittanut eri laskelmien tarkkuuden vaihtelevan hyvinkin paljon. Suurimmat epätarkkuudet ovat eri-ikäisrakenteisissa ja hoitamattomissa metsissä. Ilman maastokäyntiä laadituissa laskelmissa ei myöskään oteta kantaa puuston laatuun. Kaukokartoitusaineisto ei tunnista esim. monilatvaisia puita, männyn poikkeuksellista oksaisuutta tai vaikkapa mustakoron pilaamaa kuusikkoa, puhumattakaan myyrien tai hirvien syömistä taimikoista. Metsänhoitoyhdistyksen arviot metsätilan arvosta sisältävät aina maastokäynnin. Tämä parantaa arvion tarkkuutta ja tilan myynnin yhteydessä ostajat arvostavat maastoarviota korkealle. Metsätiloilla ostajia enemmän kuin myyjiä Teksti Piia Perälä ja Timo Hannonen, kiinteistovälittäjä LKV | Mhy Päijät-Häme ”Puukaupan hyvä vire innostaa sijoittamaan metsiin.” Metsätilojen kysyntä on jatkunut hyvänä. Tilan arvo selviää maastossa.
12 2 | Metsänomistajat Mitä OmaMetsästä löytyy? OmaMetsä on metsänomistajien sähköinen palvelukanava, jossa metsänomistaja voi hallinnoida metsäomaisuuttaan helposti ja pitää yhteyttä omaan metsäasiantuntijaan. Tavoitteena on metsänomistajan monipuolisin ja kattavin verkkopalvelu. Sitä käyttää jo yli 30 000 metsänomistajaa. Etusivu Ajankohtaisia uutisia sivun alalaidassa Löydät Mhy:n ajankohtaiset uutiset, palvelulistauksen, blogi-postaukset sekä somekanavat etusivun alalaidasta. Kysyttävää? Lähetä viestiä OmaMetsässä! Mistä puuston arvo tulee? Puuston arvo -kenttä kuvaa palvelussamme olevilla metsätiedoilla vain puuston kantoraha-arvoa. Puuston arvo tässä esitettynä ei kuvaa metsän arvoa vapailla metsäkiinteistömarkkinoilla eikä sitä voida käyttää arvonmäärityksessä. OmaMetsän puustonarvon laskenta perustuu Metsänhoitoyhdistysten kuukausittaiseen hintataulukointiin hinta-alueittain. Puustonarvo lasketaan käytettävissä olevien avoimien metsätietojen ja MHY:n maastosuunnitelmien perusteella niille kuvioille, joille riittävät metsävaratiedot ovat olemassa. Puustonarvo määritellään kuvioiden kuitu- ja tukkipuumäärien avulla ja hinnastoalue päätellään kiinteistön sijaintikunnan perusteella. Hintaryhmä päätellään kuvion kehitysluokan perusteella ja puutavaralajikohtaisesti arvioitujen jakaumien mukaisesti. Laskennassa hyödynnetään tiedoiltaan ajankohtaisimpia ja tarkimpia metsävaratietoja. Puustonarvoa ei lasketeta kuvioille, joille on määritetty hakkuurajoituksia kuten ei hakkuita tai ei metsänhoitotöitä. Puustonarvoa ei myöskään määritellä taimikoille. OmaMetsän etusivu kertoo yhdellä silmäyksellä omistamiesi tilojen pinta-alan, puuston arvioidun arvon sekä kiinteistöjen lukumäärän. Lisäksi löydät etusivulta ajankohtaiset puun hinnat, jotka perustuvat Metsänhoitoyhdistyksien kilpailuttamiin hintoihin. Kiinteistölistauksesta löydät myös oman metsäasiantuntijasi. OmaMetsä-asiantuntijana Päijät-Hämeessä toimii metsäasiantuntija Jukka Mäkinen. Hän palvelee mielellään OmaMetsään liittyvissä kysymyksissä! Löydät hänet Viestintä-sivuston nimihausta sekä sähköpostilla osoitteesta jukka.makinen@mhy.fi.
13 Metsänomistajat | 3 Metsäomaisuus Metsäomaisuus-sivulta löydät tarkemmat tiedot metsistäsi. Kiinteistötiedot, metsikkökuviot, toimenpiteet ja karttamerkinnät löytyvät tämän sivuston välilehdiltä. Täällä voit mm. luoda omia karttamerkintöjä ja muistiinpanoja, tutkia tulevien vuosien metsänhoitotöitä ja siirtää suunniteltuja metsänhoitotöitä asiointikoriin. Metsäomaisuus-sivustolla pääset myös tulostamaan erilaisia teemakarttoja sekä paperitulosteita metsävaratiedoista. Asiointi Asiointi-sivusto toimii toimenpiteiden "ostoskorina". Tänne siirtyvät kaikki metsikkökuvioilta valitsemasi toimenpiteet ja tällä sivustolla pystyt lähettämään tarjous- tai yhteydenottopyynnön. Pyynnöt eivät sido sinua mihinkään vaan toimivat yhteydenottokanavana omaan metsäasiantuntijaasi. Asiointi-sivuilta löydät myös Tarjoukset ja sopimukset-välilehden, jonne jäävät talteen saamasi tarjoukset sekä allekirjoittamasi sopimukset. Täällä pääset helposti käyttämään sähköistä allekirjoitusta ja toimenpiteisiin liittyvät asiakirjat säilyvät varmassa tallessa. Viestintä En näe omaa metsäasiantuntijaani tässä, mitä teen? Kirjauduttuasi ensimmäisen kerran on tärkeä varmistaa, että jäsenyytesi löytyy myös OmaMetsästä. Tämän voit tarkistaa omista tiedoistasi sivuston oikeasta yläkulmasta: Omat tiedot > Jäsenyystiedot. Jos jäsenyyttä ei näy tuossa kohdassa, etsi oma yhdistyksesi alasvetovalikosta ja klikkaa Lähetä puuttuva pyyntö jäsenyyden tarkistuksesta. Kun jäsenyys on tarkistettu, saat tiedon siitä Omametsään. Viestintä-sivulla pääset käymään chat-keskusteluita oman metsäasiantuntijasi kanssa. Varmista asetuksista (Omat tiedot), että saat sähköposti-ilmoituksen uusista viesteistä. Uusi viesti näkyy myös keltaisena merkkinä Viestintä-sivuston otsikossa.
14 Putretti® on orgaaninen NPK-lannoite, joka soveltuu metsänhoidon suositusten mukaiseen kivennäismaiden nuorten ja varttuneiden metsien lannoittamiseen. Putretti® sai alkunsa Lahdessa vuonna 2018, kun alueen sivuvirroille, erityisesti kompostille, ruvettiin kehittämään aikaisempaa parempia käyttökohteita. Putretti® on turvallinen lannoite, joka vastaa niin arkisen puutarhanhoidon kuin laajempien alueiden, kuten peltojen ja metsien, ympäristöystävällisen lannoituksen tarpeisiin. Putretti® sisältää typpeä (N), fosforia (P) ja kaliumia (K) kasvien tarvitsemissa suhteissa sekä orgaanista hiiltä (C). Putretti® luovuttaa ravinteensa pitkän ajan kuluessa – ja mikä parasta, sen hiilijalanjälki on vain 12 % keinolannoitteiden päästöistä. Tietoa Putretista® ja pilotista: • Lannoite tehdään Lahden Kujalassa • Koostumus on multamainen: se sisältää pääasiassa orgaanista kompostia ja puuntuhkaa • Lannoitusmäärä 4000 kg/ha • Lannoite on ilmainen maanomistajalle, mutta se on haettava itse suursäkeissä Kujalasta ja levitettävä itse • Lannoitus toteutetaan koetoimintaluvalla • Pienetkin alat sopivat pilottiin • Levitys voidaan tehdä lautaslevittimellä • Seurantaa tehdään: mittaus nyt ja 5 vuoden päästä Kun kiinnostuit, lisätietoja antavat: Professori Olli Dahl, olli.dahl@aalto.fi, 040 540 1070 Tohtorikoulutettava, hanna.vanhanen@aalto.fi, 040 582 7815 Aalto-yliopisto, Kemiantekniikan korkeakoulu, Biotuotteiden ja biotekniikan laitos Mikä on Putretti®? Putretti® sai alkunsa Lahdessa vuonna 2018, kun alueen sivuvirroille, erityisesti kompostille, aloitettiin kehittää aikaisempaa parempia käyttökohteita. Tavoitteena oli kehittää kiertotaloutta ja metsien kasvua edistävä tuote, jossa yhdistyvät sekä ympäristöystävällisyys että lahtelainen osaaminen. Työhön ryhtyivät Aalto-yliopiston lisäksi muun muassa Labio Oy ja Lahti Energia Oy, jotka tarjoavat lannoitteen tärkeimmät raaka-aineet: kompostin ja puupohjaisen tuhkan, sekä Salpakierto Oy ja Salpamaa Oy. Pian syntyikin Putretti® - aito lähilannoite. Putretti® koostuu yhdyskunnan ja teollisuuden sivuvirroista, joita syntyy Lahden talousalueella. Sen sydän on Labio Oy: n tuottamassa kompostissa, josta saadaan maaperään ja kasvuun ravinteita (N,P,K) ja hiiltä (C). Toinen merkittävä komponentti on Lahti Energia Oy: n puun polton yhteydessä syntyvä puupohjainen tuhka, joka tuo lannoitteeseen tarvittavat hivenaineet. Nämä aineet yhdistämällä syntyy orgaaninen kierrätyslannoite Putretti®. Tarvittaessa Putrettiin® yhdistetään muita alueen sivuvirtoja ja kaupallisia lisäaineita lopputuotteen laadun varmistamiseksi. Putretti® on turvallinen lannoite, joka vastaa niin arkisen puutarhanhoidon kuin laajempien alueiden, kuten peltojen ja metsien, ympäristöystävällisen lannoituksen tarpeisiin. Putretti® sisältää typpeä (N), fosforia (P) ja kaliumia (K) kasvien tarvitsemissa suhteissa sekä orgaanista hiiltä (C). Putretti® luovuttaa ravinteensa pitkän ajan kuluessa – ja mikä parasta, sen hiilijalanjälki on vain 12 % keinolannoitteiden päästöistä. Putretti NPK-3-1-2 Putretti® on orgaaninen NPK-lannoite, joka soveltuu metsänhoidon suositusten mukaiseen kivennäismaiden metsien lannoittamiseen. Putretti® soveltuu nuoren ja varttuneen kasvatusmetsän (kehitysluokat 02 ja 03) kasvatuslannoitukseen. Putretti® on multamainen valmiste, jonka pH on noin 8 ja kuiva-ainepitoisuus on noin 75 %. Pilottikohteita etsitään! Kansallinen lannoitelainsäädäntö on muuttumassa ja orgaaniset metsälannoitteet ovat tulossa markkinoille. Etsimme pilottimetsälannnoituskohteita ensi kesän ja syksyn lannoituksiin. Etsimme joukkoomme aktiivisia metsänkasvattajia, jotka ovat valmiita kokeilemaan kotimaista kierrätyslannoitetta, Putrettia®, metsiemme hyväksi. Me vastaamme Putretin® valmistamisesta, pilotointiin liittyvästä tutkimustoiminnasta (maaperä- ja vesianalyyseistä) kohteessa sekä tarjoamme Putretin®, käyttäjä vastaa Putretin® levittämisestä ja noudosta Kujalasta Lahdesta. Toimi heti ja ota meihin yhteyttä. Näin saamme ravinteet kiertoon ja Päijät-Hämeen metsät kasvuun hiiliviisaasti. Lisätietoja Putretista® ja metsälannoituspilotista Prof. Olli Dahl, olli.dahl@aalto.fi, 040 540 1070 Tohtorikoulutettava, hanna.vanhanen@aalto.fi, 040 582 7815 Aalto-yliopisto, Kemiantekniikan korkeakoulu, Biotuotteiden ja biotekniikan laitos PL 16300, FIN-00076 Aalto Mikä on Putretti®? Putretti® sai alkunsa Lahdessa vuonna 2018, kun alueen sivuvirroille, erityisesti kompostille aikaisempaa parempia käyttökohteita. Tavoitteena oli kehittää kiertotaloutta ja metsien kasvua yhdistyvät sekä ympäristöystävällisyys että lahtelainen osaaminen. Työhön ryhtyivät Aalto-yli muassa Labio Oy ja Lahti Energia Oy, jotka tarjoavat lannoitteen tärkeimmät raaka-aineet: kompo tuhkan, sekä Salpakierto Oy ja Salpamaa Oy. Pian syntyikin Putretti® - aito lähilannoite. Putretti® koostuu yhdyskunnan ja teollisuuden sivuvirroista, joita syntyy Lahden talousalueella Oy: n tuottamassa kompostissa, josta saadaan maaperään ja kasvuun ravinteita (N,P,K) ja hiiltä (C komponentti on Lahti Energia Oy: n puun polton yhteydessä syntyvä puupohjainen tuhka, joka tarvittavat hivenaineet. Nämä aineet yhdistämällä syntyy orgaaninen kierrätyslannoite Pu Putrettiin® yhdistetään muita alueen sivuvirtoja ja kaupallisia lisäaineita lopputuotteen laadun va Putretti® on turvallinen lannoite, joka vastaa niin arkisen puutarhanhoidon kuin laajempien alue ja metsien, ympäristöystävällisen lannoituksen tarpeisiin. Putretti® sisältää typpeä (N), fosfor kasvien tarvitsemissa suhteissa sekä orgaanista hiiltä (C). Putretti® luovuttaa ravinteensa pitkän aj parasta, sen hiilijalanjälki on vain 12 % keinolannoitteiden päästöistä. Putretti NPK-3-1-2 Putretti® on orgaaninen NPK-lannoite, joka soveltuu metsänhoidon suositusten mukaiseen kiven lannoittamiseen. Putretti® soveltuu nuoren ja varttuneen kasvatusmetsän (kehitysl kasvatuslannoitukseen. Putretti® on multamainen valmiste, jonka pH on noin 8 ja kuiva-ainepito Pilottikohteita etsitään! Kansallinen lannoitelainsäädäntö on muuttumassa ja orgaaniset metsälannoitteet ovat tulossa m Etsimme pilottimetsälannnoituskohteita ensi kesän ja syksyn lannoituksiin. Etsimme jo metsänkasvattajia, jotka ovat valmiita kokeilemaan kotimaista kierrätyslannoitetta, Putrettia®, m Me vastaamme Putretin® valmistamisesta, pilotointiin liittyvästä tutkimustoiminnasta (maaperä kohteessa sekä tarjoamme Putretin®, käyttäjä vastaa Putretin® levittämisestä ja noudosta Kujala Toimi heti ja ota meihin yhteyttä. Näin saamme ravinteet kiertoon ja Päijät-Hämeen metsät kasv Lisätietoja Putretista® ja metsälannoituspilotista Prof. Olli Dahl, olli.dahl@aalto.fi, 040 540 1070 Tohtorikoulutettava, hanna.vanhanen@aalto.fi, 040 582 7815 Aalto-yliopisto, Kemiantekniikan korkeakoulu, Biotuotteiden ja biotekniikan laitos PL 16300, FIN-00076 Aalto Putrettia® tarjolla maksutta metsien lannoitukseen Nyt etsitään metsänomistajia pilotoimaan lannoitetta kesän ja syksyn aikana. Etelä-Suomen Metsätilat LKV Kansankatu 8, 15870 Hollola, 040 771 9923 Välityspalkkio 4,96 % �4 % � alv 24 %� kauppahinnasta, min. 2 800 € (sis. alv 24 %� Metsatilat.fi | Maan suurin metsätilojen välittäjä. Hyödynnä osaamisemme ja laaja näkyvyytemme! Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy!~~ Tilavahti valvoo Rekisteröidy ja saat kiinnostavat kohteet sähköpostiisi. www.metsatilat.fi Etsimme uusia myyntikohteita. Ota yhteyttä, jos mietit tilan myyntiä. Katso esitteet ja kaikki kohteet: www.metsatilat.fi Myynnissä nyt: SYSMÄ RANTAMETSÄTILA noin 4,6 ha Iso Kivijärven rannassa määräala, jolla yksi kaavan mukainen loma-asunnon rantarakennuspaikka, vaihteleva maasto, puusto taimikkoa, rak.oikeus max. 250 k-m2. 50 000 €/tarjous. Perälä 0440 337 529 Katso esite ja kaikki myyntikohteet: www.metsatilat.fi Asiantuntemusta ja kokemusta metsätilakaupasta: Piia Perälä LKV, kaupanvahvistaja 0440 337 529 Timo Hannonen LKV, 040 740 3442 Jyrki Mäkiranta LKV, kaupanvahvistaja 050 307 6801 etunimi.sukunimi@metsatilat.fi
15 Korona, Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä uuden toimintajärjestelmän käyttöönotto tekivät vuoden 2022 toiminnan ennustamisesta, suunnittelusta sekä seurannasta erittäin haasteellista. Maailmanlaajuisen laman uhka vaikutti osaan Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen tuottamista ja välittämistä palveluista. Puukauppa oli kuitenkin vuonna 2022 vilkasta, kun useiden raaka-aineiden ja energian hinnat nousivat kiihtyvällä tahdilla. Mhy:n kautta kulkevien puukaupan toimeksiantojen osuus nousi 75 prosenttiin. Vuoden 2022 liikevaihto- ja tulostavoitteet saavutettiin yhdistyksen ennätyksellisen korjuupalvelun avittamana. Puunkorjuupalvelu kohdistettiin edelleen pääosin nuorten metsien hoitoon sekä ensiharvennus- ja harvennusrästien purkamiseen. Metsänviljelyn pinta-ala (626 ha) ja taimimäärä (1,66 miljoonaa tainta) pysyivät edellisvuoden tasolla. Metsänhoitotöihin asetetut tavoitemäärät jäivät kauas tavoitteista niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Päijät-Hämeessä yhdistyksen tekemien taimikonhoitotöiden määrä laski hieman ollen 1570 hehtaaria ja ennakkoraivauksia tehtiin 1100 hehtaaria. Koko maassa Kemera-varoja jäi käyttämättä ennätyksellinen euromäärä. Päijät-Hämeessä Kemeraa haettiin yhteensä 1295 hehtaarille. Metsäarvioiden osalta viime vuosi oli normaalia hiljaisempi, sukupolvenvaihdokset ja myytävät metsätilat tuovat metsän arvon määritystarpeet. Tilaarvioita tehtiin 4 801 hehtaaria. Metsäsuunnitelmia tehtiin 1 287 hehtaaria ja niiden päivityksiä 589 hehtaaria. Kiinteistönvälitys on tärkein metsäomaisuuden hallintapalvelu. Vuonna 2022 myytiin 36 välityskohdetta, joiden metsäpinta-ala oli yhteensä 909 hehtaaria. Kiinteistönvälittäjät tekevät myös kauppakirjoja metsänomistajille esimerkiksi tonttikauppoihin. Tämän palvelun kysyntä on edelleen nousussa. Yhdistyksen toimintaa hankaloitti uusien metsäjärjestelmien käyttöönotto, koulutus ja sisäänajo, jotka aiheuttivat merkittävän ajanmenekin. Myös poikkeuksellisen suuri vaihtuvuus toimihenkilöissä mm. eläköitymisien kautta toi ylimääräistä haastetta. Kaikista haasteista huolimatta vuoden 2022 tulos oli positiivinen. Tilikauden liikevoitto oli 97 671 euroa. Iso kiitos tästä kuuluu poikkeuksellisen kovaan venymiseen yltäneelle henkilöstölle. TILINPÄÄTÖS Yhdistyksen toimintavuosi 2022 Teksti Jari Yli-Talonen, johtaja | Mhy Päijät-Häme 2018 2019 2020 2021 2022 Jäsenmäärä kpl 4 449 4 430 4 458 4 263 4 261 Jäsenten metsäpinta-ala ha 211 259 216 748 218 842 214 133 217 114 Jäsenmaksu 1 000 € 502 485 485 438 440 Puunmyyntisuunnitelmat 1000 m3 1 033 697 728 885 789 Valtakirjakaupat 1000 m3 796 532 514 638 589 Maanmuokkaus ha 1 137 1 101 737 832 687 Metsänviljely ha 800 951 718 559 626 Ennakkoraivaus, taimikonhoito (sis. nmh) ha 3 554 3 415 3 232 2 875 2 670 Lannoitus ha 608 506 553 545 28 Puunkorjuupalvelu 1000 m3 150 197 191 230 234 Ainespuu 1000 m3 73 142 144 176 175 Energiapuu 1000 m3 77 55 47 54 59 Metsäsuunnittelu ha 6 032 4 269 4 718 1 914 1 876 Tila- ja vahinkoarviot ha 6 139 10 117 7 304 7 221 4 801 Liiketoiminnan liikevaihto 1 000 € 8 074 9 508 7 554 7 535 8 257 Tilikauden yli-/alijäämä 1 000 € -183 337 172 83 97 Taseen loppusumma 1 000 € 3 464 4 044 3 916 5 199 5 139 Omavaraisuusaste % 37 40 46 37 40 Maksuvalmius (quick ratio) 0,8 1 1,2 1,2 1,4 Työllistämisvaikutus Toimihenkilöt htv 32 32 30 29 30 Metsurit htv 16 16 15 14 13 Yrittäjät ja urakoitsijat htv 164 187 140 158 154 METSÄNHOITOYHDISTYS PÄIJÄT-HÄMEEN KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA
16 Lajien uhanalaisuus selvitetään 10 vuoden välein. Tulokset kootaan Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja -opukseen. Tuorein kirja on vuodelta 2019. Tulosten perusteella kaikkien elinympäristöjen lajeista uhanalaisia on 11,9 prosenttia. Valitettavasti lajien uhanalaisuus lisääntyy. Joka kolmas uhanalainen laji asuu metsissä. Harvemmin kerrotaan, että metsälajeista uhanalaisia on 9 prosenttia, ja tulos on muista elinympäristöistä poiketen pysynyt koko 2000-luvun ennallaan. Voidaan sanoa, että metsälajeilla menee kaikista elinympäristöistä parhaiten. Uhanalaisia metsälajeja on 2019 tulosten mukaan 833, kun 10 vuotta aiemmin niitä oli 814. Tutkittujen metsälajien määrä lisääntyi samalla jaksolla parilla tuhannella. Metsälajien turvaamisen keinot Metsälajien verrattain hyvästä uhanalaiskehityksestä voidaan kiittää luonnonsuojelua ja talousmetsien luonnonhoitoa. Luonnonhoidossa säästetään ja lisätään metsän monimuotoisuudelle arvokkaita rakennepiirteitä, jotka toimivat uhanalaisten eliöiden elinympäristöinä ja ravintona. Käytännössä tämä näkyy mm. hakkuissa jätettävinä säästöpuina. Lahopuusta on riippuvaisia jopa 5000 metsälajia. Elävät säästöpuut ovat tulevaisuuden lahopuuta, eikä niitä tule korjata tuulenkaatoina pois. Hehtaarille täytyy jättää vähintään 10 elävää ja 10 kuollutta puuta uudistettujen PEFC-metsäsertifioinnin vaatimusten myötä. Jollei kuollutta puuta ole tarpeeksi, tehdään 2-5 tekopökkelöä hehtaarille. Lehtipuiden osuutta kannattaa myös lisätä. Sekametsät kestävät muuttuvaa ilmastoakin paremmin. Yksityismetsien suojelupinta-ala kasvaa maanomistajille vapaaehtoisen METSO-ohjelman myötä. Uhanalaiset lajit pärjäävät monimuotoisissa, käsittelemättömissä metsissä. METSO-kohteiden suojeluarvot lähentelevät jopa kansallispuistoja, kun tutkitaan kohteiden luontoarvoja ja niiden kytkeytyvyyttä (METSO-väliarvio 2018, Kotiaho et al.). Vapaaehtoinen suojelu on paitsi hyväksyttävää, myös tehokasta. METSO-ohjelma on edennyt hienosti ja vuoden 2025 välitavoitteet ollaan saavuttamassa. METSO jatkuu vuoteen 2030 asti. Paikkatieto apuna Uhanalaiset lajit huomioidaan metsien käsittelyssä vain, mikäli tietoa on tarpeeksi käytössä. LUONTO Metsälajien uhanalaisuus – Punainen kirja Teksti Markus Nissinen, ympäristöasiantuntija | MTK-metsänomistajat Suomen luonnossa elää noin 48 000 lajia, joista 22 000 uhanalaisuus on pystytty selvittämään. Arvioiduista lajeista puolet on metsälajeja. Julkisen keskustelun perusteella juuri metsälajit ovat pulassa. Miten on käytännössä? Lähteikkö on rehevä, monen harvinaisen kasvi- ja eliölajin kasvupaikka. Erilaiset käävät kasvavat lahossa koivupökkelössä.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=