Etelä-Suomen metsänhoitoyhdistysten asiakaslehti 20.9.2023 sivu 5 sivu 12 Sivu 16 Harvennukset puukaupan veturina Metsätiestä on moneksi Pakurista nopeaa tuottoa 2 2023 Uutta kasvua metsiin Nurmijärveltä sivu 8
2 Mhy Kanta-Hämeen, Lounais-Hämeen, Päijät-Hämeen, Uusimaan ja Länsi-Uusimaan yhteinen asiakaslehti. Lehti ilmestyy kahdesti vuodessa. Keskiaukeamalla mahdolliset yhdistyskohtaiset sivut. Vastaava toimittaja: Mari Sarvaala, mari.sarvaala@mhy.fi, 044 3420068 Toimituskunta: Kari Korpi, Mari Sarvaala, Salla Koskela, Saija Peltola, Kari Kannisto, Asta Sarkki Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Newprint Oy, Raisio Osoiteaineisto: Metsänhoitoyhdistysten asiakasrekisterit Painosmäärä: 20 750 kpl Kannen kuva: Kari Sallinen. Taimitarhapäällikkö Fanni Palomäki esittelee douglaskuusta. Jänikset ovat järsineet etualan lehtikuusia. PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi SISÄLTÖ Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Kotiin kannettuna ja ruudullasi aina kun haluat. Tilaa Metsälehti MHY-jäsenetuna erikoishintaan! TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Polku omaan metsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 85 € Norm. 163 €, etusi 78 € HUOM! Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? 3 Pääkirjoitus Eurooppalaisten metsänomistajien yhteistyötä tarvitaan 4 Puukauppa ja -markkinat Metsänomistajien asema kestää suhdannevaihtelut 6 Metsänomistaja Metsä monikäyttöinen tulonlähde 8 Yhteistyö Taimitarha: ’’Näin heitä täällä meillä hoidetaan’’ 10 Kysy metsäasiantuntijalta 12 Metsäomaisuus Hyvä metsätie tilakaupan avaintekijä 13 Vinkit ilmastokestävään metsänomistukseen 14 Luonto Puntarissa talousmetsien luonnonhoidon hyödyt ja kustannukset 16 Yhteistyö Pakuri puristaa koivuista nopeaa tuottoa 18 Metsänomistaja Metalli taipuu maidontuottajan käsissä lahjaesineiksi 20 Hiilensidonta Metsänomistajat eivät lähde ilmaiseksi hiilensitojiksi 21 Metsänomistajat-ristikko 22 Tapahtumakalenteri
3 PÄÄKIRJOITUS Metsillä on hyvin erilainen merkitys eri puolilla Eurooppaa. Yksityisten metsänomistajien tilakoko vaihtelee muutamasta hehtaarista tuhansiin hehtaareihin. Kuten Suomessakin, tyypillistä Euroopassa on yksityisten perheiden metsänomistus. Euroopan metsänomistajien liitto CEPF ajaa yksityismetsänomistuksen etuja ja vahvistaa metsänomistajien asemaa EU:n metsäpolitiikassa. Liitto koostuu 22 Euroopan maan metsänomistajajärjestöstä, jotka edustavat 16 miljoonaa metsänomistajaa. Suomea edustaa MTK. Vuonna 1996 perustettu CEPF on Brysselissä EU-parlamentin läheisyydessä. Tänä kesänä CEPF-liiton yleiskokous järjestettiin Suomessa. Minulla oli suuri kunnia edustaa Metsänhoitoyhdistystä kansainvälisen seurueen keskusteluissa ja maastoretkeilyllä Kanta-Hämeessä. Vieraamme arvostivat suuresti Metsänhoitoyhdistyksen toimintaa ja asiantuntemusta. Metsäasiantuntemus on heikkoa EU-komissiossa ja -parlamentissa sekä niiden poliittiset tavoitteet ovat ristiriitaisia. Toisaalta halutaan edistää hiiltä varastoivaa puurakentamista. Toisaalta vastustetaan hakkuita, vaaditaan lisää metsien suojelua ja ennallistamistoimia. Euroopan metsät sitovat yli 360 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Vaikka metsätuhot ja hakkuut ovat lisääntyneet selvästi 1950-lukuun verrattuna, samaan aikaan puuvaranto on yli kaksinkertaistunut. Eurooppalaiset metsänomistajat ovat sitoutuneet vahvasti ilmastonmuutoksen torjuntaan, mutta eivät pysty ratkaisemaan koko ongelmaa. CEPF-liiton jäsenistö omistaa 60 % Euroopan metsäalasta. Keskimääräinen metsätila on 13 hehtaaria ja alle kolmen hehtaarin tiloja on 65 %. Pienet metsätilat muodostavat paikoin laajoja hoitamattomia pusikoita, mikä lisää tuhoriskejä. Ilmaston lämpeneminen näkyy voimakkaimmin Keski-Euroopan ja Välimeren maissa, joissa kaarnakuoriais- ja palotuhot ovat lisääntyneet voimakkaasti. Vuoristoalueet ja harva tieverkosto vaikeuttavat alueiden saavutettavuutta ja metsäpalojen torjuntaa. Metsänomistajat haluavat säilyttää metsiä koskevan poliittisen päätösvallan EU:n jäsenvaltioissa, koska kansallisella tasolla on paljon enemmän metsäosaamista. Hyvä metsänhoito, hakkuut, hiiltä sitova puurakentaminen ja puutuotteet ovat avaintekijöitä sekä metsätuhojen torjunnassa että ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Ilmastopäästöt voidaan jopa puolittaa puurakentamisella. Lisäksi kuusen rinnalle tarvitaan tuhoja kestävämpiä puulajeja. CEPF-liiton toiminta on välttämätöntä metsänomistajien tavoitteiden saavuttamiseksi. Painava viesti on, että jokaisen toimialasektorin tulee sitoutua ja taistella ilmastonmuutosta vastaan. Eurooppalaiset kokousedustajat tutustuivat hakkuisiin Kanta-Hämeessä. Eurooppalaisten metsänomistajien yhteistyötä tarvitaan Eija Vallius, johtaja | Mhy Kanta-Häme Eurooppalaiset metsänomistajat ovat sitoutuneet ilmastonmuutoksen torjuntaan, mutta eivät pysty ratkaisemaan koko ongelmaa.
4 PUUKAUPPA- JA MARKKINAT Talouden suhdanteet vaihtelevat, mutta metsänomistajuus kestää. Suomalaiset yksityismetsänomistajat kattavat puunmyynneillään valtaosan metsäteollisuuden puuntarpeesta. Puun hinta muodostuu markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Puun hinnan merkitys on huomattavasti suurempi metsänomistajan kannattavuuteen kuin metsäteollisuusuudelle esimerkiksi sellun valmistuksessa. Metsänomistaja ei voi vaikuttaa sellun kysyntään tai sen maailmanmarkkinahinnan kehitykseen. Sellun hinta on alkuvuodesta laskenut johtuen heikommasta globaalista kysynnästä. Toisaalta tehtaiden kapasiteetin rajoitukset ovat vaikuttaneet nopeasti. Varastot ovat supistuneet ja hinnat ovat lähteneet uudelleen nousuun. Sellusta valmistetuille tuotteille on jatkossakin kysyntää. Taloudelliset laskusuhdanteet kuuluvat markkinatalouteen ja metsäsektoriin edelleen. Metsäsektorilta supistuu tuotantoa, mutta myös uutta kapasiteettia ollaan ottamassa käyttöön. Puun tarve kasvaa jatkossakin. Puun tarvetta lisää myös energiateollisuuden tarpeet. Energiapuusta Metsänomistajien asema kestää suhdannevaihtelut Teksti Kalle Karttunen, tutkimuspäällikkö | Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Kuva Mikko Palojärvi Metsänomistajat ovat tottuneet suhdanteiden vaihteluihin, ulkopuolelta asetettaviin vaatimuksiin ja paineisiin. Totuus on, että puumarkkinat toimivat nykyisin täysin markkinaehtoisesti. Puumarkkinoille onkin tullut tervettä kilpailua ja monipuolisuutta. Puukaupat kannattaa kilpailuttaa ja ajoittaa oikein. Kantohinnoissa on tapahtunut selvä notkahdus syksyn alussa. 3 5 7 9 11131517192123252729313335 0 50 000 100 000 150 000 200 000 Myyntimäärät viikoittain Häme-Uusimaa, m3 Vuosi 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 26,31 27,54 26,37 19,39 27,64 28,16 27,02 25,36 25,43 25,91 19,00 55,93 58,29 49,35 73,75 74,24 69,97 71,81 73,06 68,08 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 36 / 2023 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Häme-Uusimaa Valitse näytettävä vuosi / vuodet 2023 3 5 7 9 11131517192123252729313335 0 50 000 100 000 150 000 200 000 Myyntimäärät viikoittain Häme-Uusimaa, m3 Vuosi 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 26,31 27,54 26,37 19,39 27,64 28,16 27,02 25,36 25,43 25,91 19,00 55,93 58,29 49,35 73,75 74,24 69,97 71,81 73,06 68,08 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 36 / 2023 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Häme-Uusimaa Valitse näytettävä vuosi / vuodet 2023 3 5 7 9 11131517192123252729313335 0 50 000 100 000 150 000 200 000 Myyntimäärät viikoittain Häme-Uusimaa, m3 Vuosi 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 26,31 27,54 26,37 19,39 27,64 28,16 27,02 25,36 25,43 25,91 19,00 55,93 58,29 49,35 73,75 74,24 69,97 71,81 73,06 68,08 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 36 / 2023 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Häme-Uusimaa Valitse näytettävä vuosi / vuodet 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. Puun hinnan merkitys on huomattavasti suurempi metsänomistajan kannattavuuteen kuin metsäteollisuusuudelle.
5 onkin muodostunut aito puutavaralaji muiden joukkoon ja siitä maksetaan paikoin korkeampaa kantohintaa kuin kuitupuusta. Yhteen ostajaan ei kannata sitoutua Miten metsänomistaja voi vaikuttaa taloudelliseen tulokseensa? Metsänomistajuuden kannattavuuteen vaikuttaa hyvä ja oikea-aikainen metsänhoito sekä puukaupan ajoitus ja kilpailuttaminen. Metsänhoidolla pidetään yllä terveitä taloudellisesti tuottoisia metsiä. Puukauppojen ajoittaminen hintahuippuihin voi olla hankalaa, mutta ne kannattaa kilpailuttaa suhdanteista riippumatta. Tällä hetkellä puun ostajien välillä on erittäin suuret erot, joten kilpailuttamisella saatava hyöty on merkittävä. Yhteen ostajaan sitoutumisen järkevyyttä kannattaa miettiä viimeistään, kun kilpailutuksella toinen ostaja maksaa huomattavasti korkeampia hintoja kuin mitä metsänomistaja saa sitoutumalla puukaupan mahdollisiin kylkiäisiin ja bonuksiin. Yhteen ostajaan sitoutuminen ei ole järkevää missään suhdanteessa. Oikeudenmukainen puun hinta pitää yllä hyvää metsänhoitoa pitkällä aikavälillä. Nyt onkin mahdollisuus metsänhoidollisiin hakkuisiin, kun pieniläpimittaiselle puulle on kysyntää. Hyvän metsänhoidon ja reilujen puukauppojen toteuttaminen on kaikkien osapuolien yhteinen etu. Kesän vaihtuessa syksyyn puukaupassa tapahtui käänne. Hakkuissa on kiintiöitä, havutukkileimikoita ei hakata heti, ostajat ovat valikoivia. Toisaalta kuitua ja energiapuuta sisältävät leimikot kiinnostavat. Metsäasiantuntija Thomas Liljan alueella Hämeenkoskella Päijät-Hämeessä on huomattu muutos puukaupan vireessä. - Harvennusten hinnat ja menekki ovat säilyneet, erityisesti jos ei tule tukkia. Energiaranka menee hyvin eteenpäin. Kun keväällä ostajilta tuli 5-6 tarjousta, nyt tarjoajia on 2-4. Lilja kannustaa metsänomistajia edelleen puukaupoille. – Metsä edellä kannattaa mennä. Harvennukset on parempi tehdä ajoissa kuin myöhään. Hoidettu metsä on samalla paras lääke tulevaisuuden tuhoja vastaan. – Vaikka päätehakkuissa hinnat ovat tulleet alaspäin kevään huipusta, niin hinnat ovat toistaiseksi hyvät. Pelkona on, että hinnat sukeltavat oikeasti. Kelirikkoleimikko kelpaa aina Länsi-Uudellamaalla Karjalohjalla ja Sammatissa metsänasiantuntija Juho Tiaisen alueella puunostajilla tuntuu olevan hyvä pystyvaranto jo ostetuissa tukkivaltaisissa leimikoissa. – Kuitupuuvaltaiset harvennukset ja polttoon menevä ranka ovat ostoslistan kärjessä. Jos päätehakkuita haluaa säästellä, markkinoita niille on myöhemminkin. Kun Ukrainan sota joskus päättyy, koko Euroopan osallistumista Ukrainan jälleenrakentamiseen tarvitaan. Silloin on menekkiä sahatavaralle. Koivutukkia menisi enemmän eteläisessä Suomessa kuin sitä löytyy. Tarpeen myötä hintakin on poikkeuksellisen korkea. – Koivutukkia ei löydy kovin helposti, puhtaita koivikoita ei ole tarjolla. Koivu hakataan sekametsistä ja siinä tulee sivussa aina muitakin puulajeja, Tiainen kuvailee. Onneksi vielä on yhden tyyppinen leimikko, joka kelpaa aina. Kelirikkokohteet ovat aina haluttuja, niistä kilpaillaan. Kovan maan leimikko, joka on kantavan asfalttitien varressa, saa ostajat liikkeelle. Harvennukset puukaupan veturina Teksti Mari Sarvaala | Mhy Päijät-Häme Kuva Mikko Palojärvi Valonpilkahdukset puukaupassa rajoittuvat koivuun, energiarankaan ja harvennusleimikoihin. Hyvän metsänhoidon ja reilujen puukauppojen toteuttaminen on kaikkien osapuolien yhteinen etu. Kuljettaja näkee rungon tietoja näytöltä ja voi vaikuttaa katkontaan.
6 METSÄNOMISTAJA - Metsä on yksi tulonlähteistämme. Virkistysarvo on kuitenkin suuressa osassa, varsinkin marjastus ja sienestys sekä retkeily, jota teemme perheen kanssa viikoittain. Oma laavu kävelymatkan päässä pihasta on ahkerassa käytössä, Hannele Saarinen kertoo. Oma luonnonsuojelualue ja arboretum Saarinen asuu tilallaan Kärkölässä miehensä sekä kahden poikansa kanssa. Saarisen isänäidin suvun tila on peltojen ja metsien keskellä ja tulot pääasiassa tulevatkin niistä. Toinen metsätila löytyy Lopelta, joka on Saarisen äidin peruja. Metsät ja laajat tilukset mahdollistavat myös muiden tulonlähteiden kuin pelkän metsätalouden hankkimisen. - Meillä on maastoliikennelupa yhdelle metsäalueelle, jonne olemme aloittelemassa maastoautoilu- Metsä monikäyttöinen tulonlähde Teksti ja kuvat Salla Koskela, operaatioasiantuntija | Mhy Kanta-Häme Hannele Saariselle on tärkeää pitää metsänsä monimuotoisina sekä monipuolisessa käytössä. Saarisen metsistä löytyy tavallista talousmetsää, mutta myös oma suojelualue ja lisää käyttötarkoituksia on suunnitelmissa. Oma laavu lähellä kotia on tärkeä paikka koko Saarisen perheelle.
7 yritystä. Lisäksi kasvatamme pakuria. Kasvatamme myös siperiankissoja, mutta kissat asuvat sisällä ja ovat enemmänkin koko perheen harrastus, Saarinen naurahtaa. Viime vuonna Saarisen metsästä kahdeksan hehtaarin alue hyväksyttiin METSO-ohjelmaan, jonka läpimeno oli iloinen yllätys. Alue on pääosin suota, joten siitä ei olisi taloudellisesti suurta hyötyä. Pihapiiriin on vuosien aikana rakentunut myös melko kattava arboretum, jossa tällä hetkellä kasvaa 190 eri puulajia, eniten on lehtikuusia, pihlajia, koivuja ja pihtoja. - Puulajiharrastus tuo meille jo nyt paljon iloa ja toivottavasti myös muut hyötyvät siitä jonain päivänä. Talousmetsissä suositaan sekametsiä Metsien käsittelyssä Saarinen säästää mahdollisuuksien mukaan alikasvustoa sekä hienoja puuyksilöitä, olivatpa ne sitten haapoja, raitoja tai esimerkiksi vaahteroita. Näistä pitävät myös linnut, pörriäiset sekä perhoset, jotka pihapiirissä ovatkin lisääntyneet, kun asiaan on kiinnitetty huomiota. - Lisäksi jätämme harvennuksilla metsään aina riistatiheiköitä, jotta isommatkin eläimet viihtyisivät metsissämme. Hakkuita tehdessä koitamme myös hyödyntää kaiken puun ja kerätä myös energiapuuta. Itse emme kuitenkaan käytä haketta, vaan lämmitämme aurinkoenergialla. Saarinen on myös laajentanut puulajien määrää kasvatusmetsissäkin, ja he ovat istuttaneet esimerkiksi kynäjalavaa, tervaleppää ja lehtosaarnia. Näin yritetään varautua mahdollisimman hyvin myös ilmaston muuttumiseen. Metsänhoitoyhdistysten asiantuntijat apuna Saarinen käyttää monipuolisesti Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen palveluita. Esimerkiksi lannoitukset ja osa taimikonhoidoista hoituvat yhdistyksen kautta ja lisäksi hän kilpailuttaa aina isommat puukaupat. Koska metsätalous on osa elinkeinoa, hänen mielestään ei ole järkevää sitoutua myymään puuta aina samalle ostajalle, vaan varmistaa, että saa joka kerta puistaan parhaan hinnan. - Säännölliset metsäkäynnit ja keskustelut metsäasiantuntijan kanssa ovat tärkeitä. Olen saanut paljon apua ja hyviä neuvoja Jarmo Ravantilta Lopella ja Jukka Mäkiseltä Kärkölässä. - Joitain metsänhoitotoimenpiteitä teemme itsekin, mutta Mhy on erittäin tärkeä yhteistyökumppani myös töiden toteutuksessa. Yhdistyksellä on tärkeä rooli puukauppojemme kilpailutuksessa. - Ymmärrän Metsänhoitoyhdistyksen arvon edunvalvonta-asioissa. Olen myös valtuutettuna PäijätHämeessä. Metsäasiat kiinnostavat kovasti ja haluan oppia lisää, jotta olen ajan tasalla metsäasioista ja pystyn jatkossakin hoitamaan metsiäni mahdollisimman hyvin, Saarinen kertoo. Saarinen on hyödyntänyt metsänhoitoyhdistyksien jäsenyyksiään myös käymällä mhy:n järjestämillä retkillä ja esimerkiksi kesätapahtumissa. Hän toteaakin, että jäsenmaksu on ehdottomasti hintansa arvoinen! Tuurenpihlaja on Hannele Saarisen kotipihan arboretumin yksi suosikkipuulajeista.
8 YHTEISTYÖ Taimet valmistellaan talven viettoon antamalla niille vähitellen vähemmän valoa, jotta ne luulevat päivän lyhenneen, ja lataamalla ne täyteen ravinteita. Sitten ne poimitaan istutuskennoista, pakataan 90 taimen laatikoihin ja varastoidaan neljän asteen pakkaseen odottamaan kevään istutuskautta. - Meillä kaikki taimet pakastetaan talveksi, kertoo koko Fin Forelian myyntipäällikkö Johan Grönros. - Ero ulkona talvehtivien taimien kasvuun lähdössä on merkittävä. Juuret säilyvät elinvoimiaisina, ja puut kasvavat laadukkaammin. Mitä nopeammin puu kasvaa, sitä paremmin se tuottaa ja sitoo hiiltä. Taimet eivät kasva itsestään Nopeasti ajateltuna voisi luulla, että taimet kasvavat itsestään sen jälkeen, kun ne siemenistä kylvetään, kunhan niitä kastelee jonkun verran. - Näin heitä täällä hoidetaan, toteaa Röykän taimitarhapäällikkö Fanni Palomäki hellästi kuin henkilöistä esitellessään kasvihuoneessa vettä ja lannoitetta sadettimesta nauttivia kesällä kylvettyjä taimia. Onnistuneen taimen lähtökohta on ennakkotilaus ja tulevan taimen istutusalue. Eri alueille, kuten eteläiseen Ruotsiin ja Pohjois-Suomeen, on omat siemenensä. Taimien ominaisuudet nopeampaan kasvuun kehittyvät koko ajan. Lisäksi metsänomistajilla on omia toiveita, joiden mukaan taimia hoidetaan. Juuripaakut pitää ’’ladata’’ oikein. - Heitä kastellaan oikeassa lämpötilassa ja kosteudessa sekä huolehditaan ravinne- ja energiatasapainosta. Taimet siirretään kasvihuoneesta ulos seitsemän viikon ikäisinä. Ulkona torjutaan hallaa ja tuholaisia sekä pidetään huoli, että ilma kiertää kasvulaatikoiden ympärillä. Röykässä vuosittain tuotetun 17 miljoonan taimen kasvattamiseksi on kylvettävä hukan takia 20 miljoonaa tainta. Yksivuotiset taimet kylvetään keväällä ja pakastetaan ennen talvea. Kaksivuotiset taimet kylvetään kesällä, ne viettävät ensimmäisen talven ulkona ja seuraavan pakkasessa. ’’Hämäystekniikkaa’’ käytetään taiFin Forelian Nurmijärven taimitarhalta vuosittain 17 miljoonaa puuntainta ’’Näin heitä täällä meillä hoidetaan’’ Teksti ja kuvat Kari Sallinen Fin Forelian taimitarhalla Nurmijärven Röykässä on alkamassa vuoden kiireisin aika. ’’Hämäystekniikka” saa taimet sekaisin vuodenajoista ja ne kasvattavat enemmän elintärkeitä silmuja. Fin Forelian myyntipäällikkö Johan Grönros ja Röykän taimitarhapäällikkö Fanni Palomäki skoolaavat kuusentaimilla onnistuneen kasvukauden kunniaksi.
9 miin muun muassa valokäsittelyllä, joka saa ne sekaisin vuodenajoista, ja ne kasvattavat enemmän elintärkeitä silmuja. Työläintä aikaa taimitarhalla on kylvöaikaan kevät sekä syksy. Silloin Röykässä tarvitaan 60 työntekijää. Talvella riittää viisi henkilöä tekemään huoltotöitä ja suunnitelmia. - Työntekijöitä olemme saaneet kotimaan lisäksi TE-toimiston kansainvälisen haun ja suhteiden avulla Virosta, Thaimaasta, Kambodzasta ja Ukrainasta. Meillä on hyvä yhteen hiileen puhaltava yhteisö. Metsänhoitoyhdistykset ovat suurin asiakas Röykän taimitarhalla kasvatetaan monenlaisia kuusia, ’’tavallisten’’ lisäksi kirjanpainajaa kestäviä douglaskuusia ja lehtikuusia, erilaisia koivuja sekä mäntyä. Tuholaisten varalle parasta on elinvoimainen taimi ja sille sopiva kasvupaikka. - Kuusia taimista on 60 prosenttia. Männyn suosio on viime vuosina ollut kasvussa, koska on huomattu, että kuivassa maassa kuusi ei kasva kunnolla ja on altis kirjanpainajalle, kertoo Johan Grönros. Puolet Röykän taimista menee metsänhoitoyhdistysten kautta metsänomistajille. Metsäyhtiöt ja Metsähallitus ovat myös isoja ostajia. Fin Forelian taimia voi myös tilata 90 kappaleen laatikoittain nettikaupasta. Fin Forelia on suurin neljästä Suomen suurimmasta puuntaimien tuottajasta. - Kun aloitimme tuotantoa, oli kuu- della taimitarhalla vajaat 50 miljoonaa tainta. Nyt tarhoja on neljä ja tuotanto ollut viime vuodet tasaisesti 60 miljoonaa, kertoo Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen. - 30 viime vuoden ajan taimien kulutus on ollut vuosittain Suomessa 160 miljoonaa. Vakaus on hyvä asia, mutta vaikka olemme saaneet tehostettua ja toiminnan kannattavaksi, investointivaraa ei ole. Taimien hinnat ovat turhan matalalla. - Meidän kasvumme on tullut ulkomaan 10 miljoonan taimen viennistä, pääasiassa Viroon ja Ruotsiin. Kaikki mitä sinne menee, on tuottavampaa kuin Suomen myynti. Nurmijärven tarha kasvattaa valtaosan ulkomaan taimista, sanoo Salminen. Tällainen on ero tavallisella männyntaimella ja valokäsittelyn avulla (vas.) runsaasti silmuja tehneellä taimella, esittelevät Johan Grönros ja Fanni Palomäki. Hyvän taimen juuristo on runsas ja kasvaa jo ulos paakusta. Fin Forelia Juuret 50 vuoden takaa monesta taimitarhasta Metsähallitus kokosi tarhoja omistukseensa ja perusti yhtiön 2007 Yhtiössä toimineet johtohenkilöt ostivat sen 2017 Taimitarhoja neljä: Nurmijärvi, Saarijärvi, Kerimäki, Rovaniemi Suomen suurin puuntaimien tuottaja Taimia vuodessa 60 miljoonaa Liikevaihto reilut 9 miljoonaa euroa Röykän taimitarha Taimia vuodessa 17 miljoonaa Liikevaihto 2-3 miljoonaa euroa Pinta-ala 43 ha, taimituotannossa 25 ha Henkilökuntaa sesongin mukaan 5-60
10 Uudistushakkuun jälkeen vuorossa on maanmuokkaus. Muokkaus on tärkeä vaihe uuden metsän aikaansaamiseksi. Muokkausmenetelmiä on erilaisia ja soveltuvan muokkausmenetelmän valinta riippuu maapohjan viljavuudesta. Muokattuja kohtia tehdään istutus- tai kylvötiheyttä vastaava määrä. Muokkaustapaa voidaan vaihdella uudistusalalla maapohjan kivisyyden, maalajin karkeuden ja kosteuden läpäisevyyden mukaan. Muokkaajalla on oltava ”pelisilmää” maaperän ominaisuuksien mukaan. Vähän maanpintaa paljastavissa muokkausmenetelmissä äestyksessä ja laikutuksessa kivennäismaata raapaistaan esiin ja taimi istutetaan paljastuneeseen kohtaan. Äestys ja laikutus soveltuvat karkeille ja keskikarkeille, vettä läpäiseville maille, tyypillisille männyn kasvupaikoille. Ravinteisimmilla kuusen ja koivun kasvupaikoilla, jotka ovat usein hienojakoisempaa maalajia, tarvitaan enemmän maanpintaa paljastavaa muokkausta. Tällöin humus käännetään ja kivennäismaasta tehdään erilaisia mättäitä. Mättään sisällä kosteus säilyy pidempään ja hajoavasta humuksesta vapautuu ravinteita taimen käyttöön. Laikkumätästyksessä mätäs käännetään istutuskohdaksi kivennäismaahan tehdyn laikun viereen ja siihen jää kaksinkertainen humuskerros. Kääntömätästyksessä mätäs käännetään kaivettuun kohtaan ylösalaisin, jolloin maanpinta jää tasaisemmaksi kulkea. Navero- ja ojitusmätästyksessä maata käännetään istutuskohdiksi kaivetun ojan tai naveron viereen ja samalla hoidetaan kohteen vesitaloutta. Metsänomistaja päättää muokkausmenetelmän ja siitä kannattaa keskustella metsäasiantuntijan kanssa jo hakkuiden yhteydessä uudistamistapaa pohdittaessa. Kimmo Iso-Tuisku Kaivinkoneen tekemissä laikkumättäissä maakerros jää kohoumaksi, joka vähentää kilpailevan kasvillisuuden kasvua taimen ympärille. Kysy metsäasiantuntijalta FAKTAA Maata on muokattu metsässä niin runsaasti ja isoin kuopin, että kulkija kaatuilee. Onko miedompia tapoja, olen kuullut kääntömätästyksestä? Vastaajana metsäesihenkilö Tiia Mauri Mhy Kanta-Häme Mielelläni luovuttaisin metsäni jo lapsilleni, kun täytin juuri 70 vuotta. Metsää on 18 hehtaaria ja olen hakannut sitä säästeliäästi. Minulla on kolme lasta ja haluan olla heitä kohtaan tasapuolinen. Ajattelin lahjoittaa tilan heille yhteiseksi. Onko tässä jotain, mitä minun pitäisi tietää lisää? Suunnittelemasi sukupolvenvaihdos on mahdollinen, mutta kannattaa miettiä ainakin seuraavia asioita. Yhteisomistus edellyttää aina yksimielisiä päätöksiä. Jos omistajat eivät ole yksimielisiä, mitään ei tapahdu. Kuitenkin kuka tahansa omistajista voi hakea Maanmittauslaitokselta tilan jakoa omiksi kiinteistöiksi halkomistoimituksella, joka maksaa aika paljon ja maksajina ovat kaikki omistajat. 18 hehtaarin tilalla ei ole metsälahjavähennys käytössä. Jos tilan omistus vaihdetaan kaupalla, saa uusi omistaja vähentää 60 % tilan hankintamenosta tulevista puukaupoista. Tämä keventää merkittävästi kokonaisuutena verojen maksua. Sukupolvenvaihdokset ovat aina yksilöllisiä tapauksia, joissa taloudellinen vaikutus on usein suuri. Siksi asioita kannattaa miettiä huolella ja käyttää asiantuntija-apua. Vastaajana erikoisasiantuntija Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme
11 1. 2. 3. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet osa suoma- laista metsänomistajayh- teisöä ja tuet samalla maailman parasta metsien hoitoa. Yhdessä pystymme puolustamaan metsien monimuotoista käyttöä - nyt ja tulevaisuudessa. Meillä metsänomistajat päättävät. Siksi mielestämme metsänomistaja on paras henkilö kertomaan yhdistyksen jäsenyydestä: ”Metsänhoitoyhdistys on todella puolueeton ja ainoa metsänomistajien etua ajava tässä maassa. Yhdistyksellä ei ole omistajia, joilla olisi tuotto-odotuksia yhdistyksestä.” Me puolustamme metsänomistajien oikeuksia niin paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tätä et muilta metsäpalveluntarjoajilta saa. Teemme metsänomistajan hyväksi mm. vaikuttajaviestintää, metsäasiantuntijoidemme koulutusta sekä tarjoamme erityisosaamisen niin puukauppa-, luonnonhoito- kuin kaavoitusasioissakin. Mhy.fi Metsässä hyvä Oma metsäasiantuntija Jäsenenä saat oman metsä- asiantuntijan, joka auttaa sinua metsäomaisuutesi hoidossa. mhy.fi/yhteystiedot PEFC-sertifiointi Sertifiointi varmistaa, että metsiäsi hoidetaan vastuullisesti. Saat sen kauttamme automaattisesti. Kilpailutettujen puu- kauppojen hintatiedot Pysyt ajantasalla paikkakuntasi puun hinnoista keräämämme hintatietojen avulla. Jäsenyys tuo myös rahanarvoisia etuja, mm.: Tervetuloa metsänomistajien omaan yhteisöön! 1. 2. 3. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet osa suoma- laista metsänomistajayh- teisöä ja tuet samalla maailman parasta metsien hoitoa. Yhdessä pystymme puolustamaan metsien monimuotoista käyttöä - nyt ja tulevaisuudessa. Meillä metsänomistajat päättävät. Siksi mielestämme metsänomistaja on paras henkilö kertomaan yhdistyksen jäsenyydestä: ”Metsänhoitoyhdistys on todella puolueeton ja ainoa metsänomistajien etua ajava tässä maassa. Yhdistyksellä ei ole omistajia, joilla olisi tuotto-odotuksia yhdistyksestä.” Me puolustamme metsänomistajien oikeuksia niin paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tätä et muilta metsäpalveluntarjoajilta saa. Teemme metsänomistajan hyväksi mm. vaikuttajaviestintää, metsäasiantuntijoidemme koulutusta sekä tarjoamme erityisosaamisen niin puukauppa-, luonnonhoito- kuin kaavoitusasioissakin. Mhy.fi Metsässä hyvä Oma metsäasiantuntija Jäsenenä saat oman metsä- asiantuntijan, joka auttaa sinua metsäomaisuutesi hoidossa. mhy.fi/yhteystiedot PEFC-sertifiointi Sertifiointi varmistaa, että metsiäsi hoidetaan vastuullisesti. Saat sen kauttamme automaattisesti. mhy.fi/metsäsertifiointi Katso kaikki jäsenedut: mhy.fi/jasenedut tai käytä koodia MTK Hankintojen edut MTK:n neuvottelemat rahanarvoiset jäsenhinnat useilta eri toimijoilta. mtkhankinnat.fi Koulutus ja tapahtumat Järjestämme vuosittain lukuisia jäsenille ilmaisia webinaareja, kursseja ja tilaisuuksia. mhy.fi/tapahtumat Kilpailutettujen puu- kauppojen hintatiedot Pysyt ajantasalla paikkakuntasi puun hinnoista keräämämme hintatietojen avulla. mtk.fi/puumarkkinat Jäsenyys tuo myös rahanarvoisia etuja, mm.: Tervetuloa metsänomistajien omaan yhteisöön! Oiva-jäsenportaali Oivasta löydät mm. jäsenkortin ja -laskut sekä verkko- opiston koulutukset www.mhy.fi/liity-jaseneksi/oiva- jasenpalveluportaali Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys tuo rahanarvoisia etuja Olen kuullut tapauksista, joissa peurat ja kauriit ovat syöneet vastaistutettuja koivuntaimia yhdessä yössä kun selkänsä kääntää. On olemassa Trico-merkkinen kasvinsuojeluaine, jota käytetään hirvieläinten aiheuttamien tuhojen torjuntaan tyypillisemmin männyntaimikoissa. Tricossa vaikuttava aine on lampaanrasva, joka on pahanhajuista. Taimikoissa ainetta ruiskutetaan esimerkiksi käsikäyttöisellä paineruiskulla syksyllä. Aine tarttuu taimiin valkoiseksi kerrokseksi ja se säilyy talven yli. Tricoa voi käyttää keväällä istutuksen yhteydessä koivuntaimille. Kun taimet ovat vielä nipussa pussissa tai laatikossa, niin käsittelee ne Tricolla ja antaa aineen kuivua ennen istutusta. 2-4 metrin taimikoissa hirviä voi torjua rajaamalla taimikko hirvinauhalla. Metsänomistajien omitoimisissa kokeiluissa olen kuunnut myös kahvinporoista, saippuasta ja pyykin huuhteluaineesta karkotteena. Ko. aineiden tehosta ei ole varmuutta, mutta ajatuksena voisi olla, että haju on eläimille vieras, ei tavallisesti luonnosta löytyvä, joten ne karttavat sitä. Lehtipuiden poisto taimikonhoidossa kasvatettavien taimien ympäriltä on tärkeää hirvituhojen estämiseksi. Jänikset ovat syöneet metsässä vastaistutettuja koivuntaimia ja hirvet herkuttelevat männyillä, voiko tuhoja estää etukäteen? Vastaajana metsäasiantuntija Niina Nupponen Mhy Uusimaa Hirven katkaisema männyn latva. Taimi haarautuu monilatvaiseksi. Mari Sarvaala
12 METSÄOMAISUUS Puusto, sen hinta ja puuntuotannolliset tekijät tuottavat suurimman osan metsätiloilta saatavista ja odotettavissa olevista tuotoista. Ne ovat vielä toistaiseksi tärkeimpiä tilojen hintaan vaikuttavia tekijöitä. Ostotarjouksia tehdessään puun ostajat ottavat huomioon markkinatilanteen lisäksi myös korjuukustannukset. Tutkimusten mukaan metsäkuljetusmatka autotien varteen vaikuttaa pystykaupoissa suoraan puusta maksettavaan kantohintaan. Alle 300 metrin etäisyyksillä ei ole ollut suurta vaikutusta hintaan, mutta matkan ylittäessä 300 metriä lisäys alentaa kantohintaa keskimäärin 0,2 €/m3/100 metriä. Yksittäistapauksissa metsäkuljetuksen kustannuksissa voi olla paljonkin vaihtelua suuntaan tai toiseen mm. kysynnästä, puulajista, järeydestä, puun ostajasta ja tilojen sijainnista johtuen. Metsätie nostaa puun ja kiinteistöjen hintaa Metsäteollisuus tarvitsee raakapuuta ympärivuotisesti. Puun kuljettaminen tiettömien taipaleiden takaa on kallista. Hyvä metsätie nostaa puun hintaa metsäkuljetusmatkan lyhenemisen, kantavuuden paranemisen ja kesäkorjuukelpoisuuden myötä. Hyvän tiestön vaikutus puun hintaa nostavasti voi olla tapauksesta riippuen useita euroja. Autolla ajokelpoiset tiet helpottavat myös hoitotöiden tekemistä ja mahdollisten tuhojen havaitsemista ja korjaamista. Haja-asutusalueilla huomattava osa kiinteistömarkkinoilla olevista kohteista sijaitsee metsäautoteiden varsilla. Liikkumisen helppous ja kohteiden hyvä saavutettavuus lisäävät kiinnostavuutta ja edistävät kaupankäyntiä. Kohteista kiinnostuneiden tarjoajien määrän lisääntyessä yleensä myös kohteista saatava hinta nousee. Maa- ja metsätilojen lisäksi tämä koskee kaikenlaisia kohteita, myös vapaaajan kiinteistöjä. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on merkittävä Monet isompina runkoteinä rakennetut metsätiet ovat nykyään valtion paikallisteitä tai muita kyläteitä. Metsätalouden harjoittamisen lisäksi metsätiet ovat tarpeellisia myös maataloudelle, muille yrittäjille, paikalliselle asutukselle sekä vapaa-ajan asukkaille, metsästäjille, marjastajille, sienestäjille ja muille luonnossa liikkujille. Tarpeellisia ne ovat myös pelastuslaitokselle ja sairaankuljetukselle. Metsätiestä on moneksi! Hyvä metsätie tilakaupan avaintekijä Teksti ja kuva Jyrki Mäkiranta, erityisasiantuntija tiet ja ojat, kaupanvahvistaja, LKV | Mhy Päijät-Häme Maassamme on noin 130 000 kilometriä haja-asutusalueiden kiinteistöjen saavutettavuuden kannalta tärkeitä metsäteitä. Ne on rakennettu pääasiassa metsätalouden tarpeisiin, mutta niitä käytetään huomattavalta osalta muuhunkin. Kiinteistökaupassa ja hinnan muodostuksessa kohteen tiestö on yksi avaintekijöistä. Metsätiet palvelevat yhteiskuntaa laajasti.
13 Metsänomistajat Päijät-Häme Päätoimittaja: Jari Yli-Talonen p. 040 848 4861 Toimituskunta: Tiina Mansikkamäki p. 044 209 7544 Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Oy Painopaikka: Newprint Oy, Raisio Painosmäärä: 6950 kpl Osoiteaineisto: Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen asiakasrekisterit Etelä-Suomen Metsänhoitoyhdistysten asiakaslehti 2/2023 Mhy Päijät-Hämeen omat sivut Metsänhoitoyhdistykset korjaavat merkittävän osan yksityismetsien puukaupoista. Korjuupalvelu tekee kauppaa sekä isojen että pienten ostajien kanssa. Ilman omaa puunhankintaa toimivat erikoispuun ostajat ja monet pienet ostajat, sekä energiapuun paikalliset käyttäjät ovat riippuvaisia luotettavista toimituskumppaneista. Mhy Päijät-Hämeen paikalliset yrittäjät toimivat pääosin harvennushakkuiden parissa. Tavoitteenamme on saada alueemme harvennusten hoitorästejä kuntoon. Uusien aloittavien motoketjujen avulla pääsemme hyödyntämään metsänomistajillemme hyvän energiapuun ja kuidun sekä koivutukin kysynnän sekä hintojen nousun. Mitä tarkoittaa metsänhoito- yhdistyksen korjuupalvelu? Korjuupalvelu tarkoittaa puukauppaa, jossa metsänomistaja valtuuttaa metsänhoitoyhdistyksen puunmyynnin lisäksi myös korjaamaan puutavaran sovitulta kohteelta. Metsänhoitoyhdistys kilpailuttaa puut eri puunostajille: tukit useille eri sahoille, kuitupuut kuidunostajille, erikoispuut erikoispuun käyttäjille ja energiapuut lämpölaitoksille. Saadusta kilpailutetusta toimitushinnasta vähennetään korjuun kulut. Metsänomistajalle tilitettävä kantohinta vastaa pystykaupan markkinahintaa. Kun kukin puutavaraerä kilpailutetaan juuri tätä puutavaraa käyttävien kesken, saadaan metsänomistajalle kilpailukykyinen kokonaishinta. Erittäin tärkeässä roolissa on myös metsänhoitoyhdistyksen paikalliset ja laadukkaat yrittäjät, jotka hakkaavat puut tienvarteen. Tämä kokonaisuus tuo yhden kilpailukykyisen paikallisen lisävaihtoehdon puukaupalle. Puunhinnat ovat nousseet Päijät-Hämeessä puun hinnannousu on tapahtunut myös korjuupalvelun toimituskohteissa. Kyseessä on poikkeuksellinen kertanousu, jota metsänomistajat voivat nyt hoitohakkuissaan hyödyntää. Tämä tarkoittaa vielä viime vuosiin verrattuna, että esimerkiksi ensiharvennuksiin on nyt saatavissa jopa tonnin lisätili hehtaarille. Järeissä harvennuksissa ero on vielä suurempi. Metsänomistajien kannattaa nyt ehdottomasti kysyä tilanne korjuuesimiehiltämme, metsäasiantuntijoilta tai vaikkapa suoraan johtajalta. Korjuupalvelun terveisin, Jari Yli-Talonen, johtaja P.S. Kokeilemme parhaillaan leimikon järeyteen perustuvaa hinnoittelua, joten siihenkin kannattaa nyt tutustua! Ville Orti Metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelu saa uusista motoketjuista apuja alueen hoitohakkuiden tekemiseen
14 Metsänomistajat Päijät-Häme Puun kantohinnat jatkoivat nousuaan heinäkuun alkuun saakka. Nyt nousu on taittunut kaikissa keskihinnoissa siirtyen useamman viikon kestäneeseen lievään laskuun. Kuitu- ja energiapuun, sekä koivutukin keskihinnat ovat pysyneet korkealla Päijät-Hämeessä erityisesti korjuupalvelun harvennuskohteissa. Harvennusten poikkeukselliset keskihinnat kannattaa hyödyntää laittamalla hoitohakkuut ja harvennukset myyntilistalle. Esimerkiksi 500 motin harvennuksen myynnistä saattaa saada nyt jopa kymppitonnin verran enemmän kantorahaa aikaisempiin vuosiin verratessa! Puun kysyntä ja hintojen poikkeuksellinen kehitys kannattaa hyödyntää kilpailuttamalla leimikot. Saatuja tarjouksia tulee normaalia enemmän ja niiden välillä on ollut erittäin suuria eroja. Korjuupalvelu tarjoaa yhden hyvän lisämahdollisuuden hoitaa hoitohakkuut kuntoon hyödyntäen kohonneita kantohintoja. Muun muassa energiarangan kysyntä ja hinta ovat nyt poikkeuksellisen kovia ja hinnat ovat jatkaneet jo vuoden verran nousuaan. Esimerkiksi ensiharvennuksista tulee jopa yli 100 % korkeampia kanto- Puun kysyntä jatkuu hyvänä, mutta osto on jo valikoivaa Vuonna 2023 puukauppa on käynyt erittäin vilkkaana! Alla alueemme kilpailutettujen pystykauppojen keskihinnat Tammi- Valtakirjakaupat, ensiharvennusten keskikantohinnat €/m3 heinäkuu elokuu Tukkipuu 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2023 Mänty 48,6 49,0 50,1 51,5 47,3 53,7 60,1 Kuusi 50,0 50,4 49,7 47,9 52,1 56,1 61,8 Koivu 37,5 37,0 38,2 38,3 41,5 52,3 65,3 Kuitupuu 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2023 Mänty 14,2 15,5 16,4 15,3 16,4 24,9 28,8 Kuusi 14,5 14,9 16,5 14,9 16,4 24,7 27,9 Koivu 13,8 14,3 15,7 14,6 16,1 24,5 28,4 Valtakirjakaupat, harvennusten keskikantohinnat €/m3 tammi-heinä elokuu Tukkipuu 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2023 Mänty 56,9 55,4 54,7 58,3 59,9 64,7 67,2 Kuusi 57,4 56,3 56,6 60,1 61,4 63,8 67,4 Koivu 43,4 42,3 42,6 42,5 48,1 58,6 66,5 Kuitupuu 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2023 Mänty 18,0 19,0 18,1 19,9 20,3 28,1 30,1 Kuusi 18,6 19,5 19,3 19,8 20,4 28,2 30,4 Koivu 17,4 18,1 18,3 18,5 20,1 27,9 31,2 Valtakirjakaupat, päätehakkuiden keskikantohinnat €/m3 tammi-heinä elokuu Tukkipuu 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2023 Mänty 64,9 60,3 60,5 66,7 68,9 73,7 71,7 Kuusi 67,4 63,3 62,6 69,0 71,2 74,7 75,2 Koivu 50,1 48,7 47,2 49,3 54,4 66,8 73,9 Mänty kokorunko 57,8 55,5 55,1 61,9 66,1 69,4 68,8 Kuusi kokorunko 59,5 58,0 57,8 64,5 66,5 72,2 69,4 Kuitupuu 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2023 Mänty 20,8 21,4 21,8 22,6 22,9 31,5 33,8 Kuusi 22,4 23,3 23,8 23,2 24,1 33,4 34,1 Koivu 20,3 20,7 21,1 21,6 22,8 31,8 34,7
15 Metsänomistajat Päijät-Häme Vuosi €/ha 2015 215,6 2016 237,1 2017 229,6 2018 292,4 2019 231,9 2020 213,8 2021 302,5 2022* 325,4 *Ennakkotieto hintatarjouksia kuin reilu vuosi sitten! Juuri harvennusten kysynnässä saattaa jo olla kohdekohtaisia haasteita myynnissä ja tällöinkin korjuupalvelu varmistaa kohteen puiden myynnin onnistumisen. Syksyn aikana kannattaa lähteä tilakäynnille metsäasiantuntijan kanssa ja laittaa vähintäänkin kiireelliset harvennukset myyntiin! Puukaupallinen edunvalvonta on metsänhoitoyhdistyksen tärkein yksittäinen edunvalvonnallinen tehtävä. Puukauppaterveisin, Jari Yli-Talonen, johtaja Yksityismetsätalouden hehtaari- kohtainen liiketulos vuosina 2015– 2022 Päijät-Hämeen maakunnassa Johanna Kokko
16 Metsänomistajat Päijät-Häme Korjuupalvelun kesän urakkana oli Kärkölän kunnan rakennuttaman 16 kilometrin siirtoviemärin alueen hakkuut Kärkölästä Hollolan Herralaan. Puiden hakkuun ja korjuun hoiti paikallinen Palomaan Metsätyö, jolla on urakointisopimus metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Yrittäjä Teemu Jääskeläinen on tottunut erilaisin työmaihin normaalien metsänhakkuiden ohella. – Moottoritien rampit, hirviaita Lohjalla, Vantaan lentoaseman ympäristö, niissä kaikissa on tullut tehtyä hakkuutöitä. Usein urakka on kokonaisuus, johon kuuluu hakkuun ja lähikuljetuksen lisäksi myös puiden kaukokuljetus puutavara-autoilla, Jääskeläinen kuvaa erikoiskohteiden hakkuita. – Pitkiin työmatkoihin, erikoisiin työaikoihin liikenteen joukossa ja sitä välttäen on tottunut. Nythän ollaankin ihan kotinurkilla Hämeenkoskelta. Yhteispelillä urakkaa eteenpäin Kärkölän metsäasiantuntija Jukka Mäkinen toimi linkkinä metsänomistajien suuntaan. – Maanomistajia työmaa-alueella on reilu 50, osalla on peltoja. Toteutimme hakkuita huomioiden metsänomistajien toiveita ja välitimme puita yhteismyyntiin metsänomistajan niin halutessa. Viemärityömaan leveys on 20 metriä, josta kaikki puusto poistettiin. Monessa kohdassa tarvittiin hakkuun ennakkoraivausta tai raivattiin myös taimikkoa pois. Raivaussahatyöt teki valtaosin mhy:n metsuri Lars Luukkanen. Metsänhoitoyhdistyksen osuus urakasta alkaa olla valmis. Metsäisiltä osuuksilta poistettiin puuta 2300 mottia kahdeksan kilometrin matkalta. Muiden urakoitsijoiden tekemät kaivuutyöt ovat nyt käynnissä, lisäksi tulee kallionluohintaa ja Riihimäentien alitus. Seuraavana erikoiskohteena mhy:tä ja korjuupalvelua työllistävät linkkimastojen alustojen puuston raivaukset ja hakkuut. Korjuupalvelulla työn alla erikoiskohteita Teksti ja kuvat Mari Sarvaala | Mhy Päijät-Häme Normaalien metsäleimikoiden lisäksi metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelulla on erikoishakkuita. Palomaan metsätyön hakkuukone työssään siirtoviemärin työmaalla Kärkölässä. Helteisenä kesäkuun päivänä yhdistyksemme työntekijöitä osallistui yhdessä muiden lähialueiden metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöiden kanssa FCS-sertifikaatin maastokoulutukseen. Olimme jo toukokuun puolella opiskelleet käytännön teoriaa etäkoulutuksessa ja nyt jalkauduimme Nastolan ja Iitin metsiin katsomaan käytänteitä tarkemmin. Maastokohteina meillä oli kaksi avohakkuukohdetta, metsälakikohde ja pienvesikohde. Kouluttajana meillä toimi Tapiolta luonnonhoidon asiantuntija Teemu Huikuri ja järjestäjänä MTK Metsänomistajilta asiantuntija Karoliina Haikoski. Toimihenkilöt FSC-sertifioinnin maastokoulutuksessa Teksti ja kuva: Elina Virtanen, projektisuunnittelija | Mhy Päijät-Häme Toimihenkilöt tutustumassa FSC:n suojavyöhykkeen määrittämiseen maastossa. Teemu Jääskeläinen
17 Metsänomistajat Päijät-Häme Kalliolan Kaivin Oy Matti Lehtimäki toimii vuonna 2021 perustetun Kalliolan Kaivin Oy:n yrittäjänä. – Olen 35-vuotias yrittäjä, kotoisin Padasjoelta, mutta nykyään asun Hollolassa. Koulutukseltani olen metsäkoneenkuljettaja ja olen tehnyt harvesterinkuljettajan töitä 14 vuotta Päijät-Hämeessä ja lähialueilla, kertoo Lehtimäki. Toisena kuljettajana energiapuusavotoilla touhuilee Olli Suullinen. Suullinen on 28-vuotias padasjokelainen ja koulutukseltaan harvesterinkuljettaja. Kalustona yrityksellä on kaivinkone Volvo ECR145CL varustettuna TMK:n energiapuukouralla, jossa on joukkokeräin, karsintaterä, sekä metrin mittainen kiinteä jatkopuomi. - Tyypillisiä työkohteita meillä ovat peltojen ja metsäteiden vierustat, sekä nuorten metsien kunnostukset. Toimialueena yrityksellä on metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen eteläinen alue, eli Padasjoki, Asikkala, Lahti (myös Nastola), Hollola (myös Hämeenkoski). - Rohkeasti vain ottamaan yhteyttä oman alueesi metsänhoitoyhdistykseen, niin laitetaan nuoret metsät, peltojen reunat ja metsäautotiet kuntoon, Lehtimäki kehottaa. - Näinäkin aikoina, kun maailma heilahtelee, niin metsät tuottavat ja kasvavat joka vuosi. Korjuupalvelu vahvistui uusilla yrittäjillä Koneurakointi Piipponen Oy Koneurakointi Piipponen Oy on pitkän linjan tekijä. Pertti Piipponen ja Markku Piipponen ovat luotsanneet yritystä jo usean vuosikymmenen ajan. - Me ollaan toimittu 36 vuotta Päijät-Hämeen alueella, ensin 15 vuotta vieraan palveluksessa ja viimeiset 21 vuotta ollaan tehty töitä pääasiassa yrittäjänä Sysmän, Hartolan, Heinolan ja Asikkalan alueella. Suurin osa alueen metsänomistajista tuntee meidät ja tietää että työnjälki on hyvää, kertoo Pertti Piipponen. Yrityksellä on motokuskeina omistajien lisäksi Markus Valtonen ja OlliPekka Ilván. Ajokonekuskeina toimivat tällä hetkellä Antti Ilvan, sekä aliurakoitsijoina Pekka Kilpinen ja Juuso Kilpinen. Kalustoa löytyy usean moton verran; Komatsu 931, Komatsu 901,4, Ponsse Scorpion sekä Ponsse Scorpion King. Ajokoneina yrityksellä on Ponsse Elk ja kaksi Ponsse Buffaloa. - Teemme kaikenlaisia kohteita; harvennuksista uudistushakkuisiin, kuvailee Pertti Piipponen. Korjuupalvelun työmaat ovat harvennushakkuupainotteisia. Matti Lehtimäki hoitaa nuoria metsiä kuntoon kaivinkoneella, jossa on energiapuukoura. Matti Lehtimäki Olli-Pekka Ilván toimii yrityksen motokuskina. Teppo Laine
18 Metsänomistajat Päijät-Häme Mhy Päijät-Hämeen alueella toteutettiin opinnäytetyönä korjuujäljen tarkastusmittauksia ensiharvennuskohteilla 28.4.-19.5.2023 välisenä aikana. Tarkastuksella haluttiin selvittää, kuinka ensiharvennusten laatu vastaa nyt voimassa olevia metsänhoidon suosituksia sekä PEFC-sertifikaatin kriteerejä jäävän puuston tiheyden, korjuuvaurioiden ja sekapuustoisuuden osalta. Työllä haluttiin selvittää paitsi ensiharvennusten laatu, myös löytää mahdolliset parannuskohteet toiminnan kehittämistä varten. Ensiharvennusten onnistumista haluttiin selvittää paikallisesti, ja verrata tuloksia Metsäkeskuksen loppuvuonna 2022 julkaisemaan tietoon ensiharvennusten laadusta Keski-Suomessa. Metsäkeskuksen julkaiseman tiedon mukaan korjuujälki ei ollut valtaosalla kohteista lain minimivaatimusten mukaista. Mittauksia tehtiin ympäri mhy Päijät-Hämeen toiminta-aluetta Tarkastusmittauksia suoritettiin kaikissa Mhy Päijät-Hämeen toimialueen kunnissa yhteensä 34 kuviolla. Mukaan otettiin kaikkien eri toimijoiden toteuttamia hakkuita. Kaikki tarkastusmittaukset tehtiin maastotarkastuksina. Tämän tarkastusmittauksen yhteydessä ei tehty drone-kuvauksia. Kuvioilla mitattiin Metsäkeskuksen tarkastusohjeen mukaiset korjuujälkitunnukset koealoilta; runkoluku, pohjapinta-ala, poistuma, pohjapinta-alalla painotettu läpimitta, valtapituus, ajouraväli, ajouraleveys, maastopainaumat ja puustovauriot, eli runko- ja juurivauriot. Ensiharvennukset on hakattu sopivaan tiheyteen Parhaiten Mhy Päijät-Hämeen alueella onnistuttiin suhteessa metsänEnsiharvennusten korjuujälki todettiin hyväksi Päijät-Hämeessä - korjattavaakin löytyi Teksti: Jari Yli-Talonen, johtaja | Mhy Päijät-Häme Ensiharvennusten korjuujälki on ollut tapetilla viime talvesta lähtien. Mhy Päijät-Häme selvitti maastomittauksin alueemme tilanteen. Tulokset osoittavat, että Päijät-Hämeessä ei hakata ensiharvennuksia liian harvaksi. Ville Orti
19 Metsänomistajat Päijät-Häme hoidon suosituksiin maastovaurioiden ja puustovaurioiden välttämisessä, sekä tavoitteen mukaisen ajouravälin toteuttamisessa; vähintään 79 prosenttia kohteista oli toteutunut suositusten mukaisesti. Ajouravälin keskiarvo oli 20 metriä, jonka tavoitteena on 19 metriä tai enemmän. Maastovaurioiden osuus oli keskimäärin 1,6 prosenttia, joka alittaa kirkkaasti tavoitteena olevan viisi prosenttia. Myös puustovaurioiden osuus oli keskimäärin alhainen, 2,3 prosenttia, kun tavoiteprosentti on enintään viisi. Suositusten mukainen ajouraleveys olisi enintään 4,6 metriä, mutta mitatuilla kohteilla ajouraleveyksien keskiarvo oli tasan viisi metriä. Ajouraleveyksissä oli onnistuttu suositusten mukaisesti 12 prosentilla kuvioista ja lainmukaisesti 88 prosentilla kuvioista. Yksi tärkeä mitattu tieto puuston tulevaisuuden kehityksen kannalta on riittävä kasvatettava puuston määrä hakkuun jälkeen. Jäävän puuston osalta on onnistuttu suositusten tai lain mukaisesti miltei kaikilla kuvioilla. Kahdella kuviolla, jotka olivat kuusikoita, jäävän puuston määrä oli niukasti alle lakirajan. Näillä kuvioilla ajouraverkoston vaikutus mitatuille koealoille oli kuitenkin keskimäärästä suurempi, mikä osaltaan selittänee tulosta. Puuston tiheys oli mitatuilla aloilla suositusten mukainen noin neljäsosalla kuvioista ja lainmukainen 70 prosentilla kuvioista. Nuoret metsät ovat sekapuustoisia Mittausten avulla tarkasteltiin myös PEFC-sertifikaatin edellyttämän sekapuustoisuuden toteutumista. Sekapuustoisuudella tarkoitetaan, että metsässä on pääpuulajin lisäksi yhtä tai useampaa puulajia lehtipuita suosien. Sekapuustoisuus on huomioitu tuloksissa koealoilta laskettujen puulajien mukaisesti. 32 kuviolla 34:stä kasvoi ensiharvennuksen jälkeen pääpuulajin lisäksi yhtä tai useampaa puulajia. Kaksi kuviota, joilla kasvoi ainoastaan yhtä puulajia, olivat ojitetuille kohteille istutettuja kuusikoita. Kokenut metsäkoneyrittäjä pitää korjuujäljen valvontaa tärkeänä PT-Forest Oy:n yrittäjä Pasi Toivonen kuuntelee kiinnostuneena tarkastusten tuloksia. Toivonen on saamassa pian viidennen ketjun mhy:n korjuupalvelun hakkuille. Toivosen lisäksi hakkuukoneita ajaa neljä vakituista kuljettajaa. Tällä hetkellä yrityksellä on lisäksi yksi ajokone-harjoittelija. Metsäkuljetus hoituu pääosin kumppanuusyrittäjien toimesta. - No sehän se on se ikuinen haaste, että ei tulisi korjuuvaurioita, 20 vuotta metsäkoneyrittäjänä toiminut Toivonen sanoo ajourien leveydestä. Varsinkin rinteillä tulee helposti kolhuja puihin ajokoneen tolpista. Urien leveys ja korjuuvauriot täytyisi koittaa pitää balanssissa. - Kuljettajille on painotettu, että korjuuvaurioita ei saisi tulla ollenkaan, ja kun siihen kaikin keinoin pyritään, niin yleensä selvitään muutamalla kolhulla. Kohteet ja kelit määrittävät sen, tuleeko maastovaurioita. Joskus on pakko keskeyttää hakkuu, jos maa ei kestä koneita. - Täytyy olla tyytyväinen, että korjuujälki on ollut pääsääntöisesti pykälien rajoissa. Se on selvä asia, että harvennusvoimakkuus täytyy olla suositusten mukainen, ei pidä mennä lakirajoille. Jatkossa pitää edelleen painottaa kiinnittämään huomiota uraleveyteen ja harvennusvoimakkuuksiin, jotta pysyttäisiin suositusten mukaisissa rajoissa. Toivosen hakkuilla tehdään omavalvontaa, jokaisessa koneessa on yrityksen oma lokikirja, johon merkitään mittaustulokset. Jokaiselta leimikolta on ohjeistettu ottamaan hakkuun aikana kolmesta neljään koealaa neljän metrin kepin avulla. - Tällä seurataan jäävän puuston runkomäärää hehtaarilla, kertoo Toivonen. Tarkastuksen tulosten pohjalta kehitetään toimintaa Tulosten perusteella voidaan todeta, että ensiharvennukset on pääasiassa toteutettu lainmukaisesti, mutta kiitettävään tulokseen riittää parannettavaa erityisesti ajourien leveydessä. Suositusten mukaisesta kokonaisarvioinnista jäädään useimmiten suosituksiin nähden juuri liian leveiden ajourien vuoksi. Saatuja tuloksia tullaan hyödyntämään hakkuukonekuljettajien koulutuksessa, sillä tuloksia on saatu myös kuljettajakohtaisesti. Päijät-Hämeessä mitattujen ensiharvennusten tulokset. Suositusten mukainen: Tapion laatimat metsäalalla yleisesti noudatettavat metsänhoidon suositukset Lain mukainen: Metsälaissa säädetty minimirajat Virheellinen: Ei noudata kumpaakaan yllä mainituista Korjuujälkitunnus Suositusten mukainen Lain mukainen Virheellinen Ajouraväli 79 % 21 % 0 % Ajouraleveys 12 % 88 % 0 % Puustovauriot 79 % 21 % 0 % Maastovauriot 91 % 9 % 0 % Jäävä puusto 24 % 70 % 6 % Kokonaisarvostelu 0 % 94 % 6 %
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=