25 sentin kohdalleen. -Osa tarjouksista on runkohinnalla, osa erottelee tukin ja kuidun. Tässä vaiheessa yleensä lasken vertailun vuoksi, paljonko tukkiprosentin pitäisi olla, jotta se ohittaa parhaan runkohintatarjouksen, kuvaa Kuorinki. -Katkonta-aineisto koostuu toteutuneiden, samankaltaista puustoa olevien kauppojen pohjalta. Katkontaaineistolla pystytään varmistamaan se, mitkä yhtiöt ottavat parhaiten talteen tukin. Tämä aineisto löytyy vain metsänhoitoyhdistykseltä, valottaa Mäkinen. Jos luulit, että se oli siinä, erehdyt. -Uudistushakkuukohteissa voi olla hyvä myydä havut. Niitäkin voidaan hinnoitella useammalla tavalla ja laskelmaa sekoittaa sekin, että osa ostajista haluaa siirtää osan tukin hinnasta havuihin tilastoteknisistä syistä, jotta tukin keskihinta ei nousisi. - Havujen keräys voi viivästyttää viljelyketjua ja siitä voi olla haittaa, jos ajomatka kulkee taimikon läpi. Nämä kaikki huomioidaan puukauppaa tehdessä, Kuorinki mainitsee. Tarjouksissa isoja eroja Entä sitten kaikki ekstrat, ennakot ja isot myyntipuheet? -Kaikki ne koukut, mitkä tulevat rahana loppumittauksen yhteydessä, lasketaan tarjousvertailuun. Muut asiat voidaan kirjata ja metsänomistaja sitten itse arvottaa ne, kertoo Kuorinki. Kun puusta on hyvä kysyntä, markkinatilanne tuo eroa ostajien tarjouksiin. Jarmo Kuorinki on hiljattain laskenut tavanomaisen 400 motin kaupan, jossa ostajien ero oli 1500 euroa. Huomattavasti suuremmassa leimikossa ero olikin jo kymmeniä tuhansia euroja eli uuden auton verran. Ammattilaisen vertailun avulla löytyy tarjous, joka oikeasti on hyvä. Mistä sen erottaa, jos metsänomistaja myy itse? -Ostomiehillä on kovia myyntipuheita ja joku myyjä saattaa tarttua yksittäiseen hyvältä kuulostavaan tarjoukseen, jolloin unohtuu miettiä mikä se hintataso olikaan. Vain kilpailuttamalla tietää tekikö hyvän kaupan, Kuorinki korostaa. Laatua arvostetaan Mutta ei hätiköidä. Nyt on saatu tarjoukset järjestykseen vasta eurojen suhteen. -Jos kärjessä on kolme tiukkaa tarjousta, kirjoitan asian auki metsänomistajalle ja kirjaan mukaan myös omia havaintoja, kuten ”tällä ostajalla homma toimii”, Kuorinki paljastaa. Varsinkin harvennuksilla moni metsänomistaja arvostaa laatua eli hyvää harvennusjälkeä. Silloin saattaa painaa arvio motokuskista ja kalustosta, jotka ”uskaltaa päästää mihin vaan” tai siitä, jos korjuujäljessä on toistuvasti sanomista. -Näistähän tiedetään vain korjuunvalvonnan ansiosta. Jos myyt puut suoraan, ei leimikolla käy välttämättä kuin moto-, ajokone- ja rekkakuskit, Kuorinki huomauttaa. Jukka Mäkinen painottaa paikallisuuden tuomaa etua. -Paikallinen metsäasiantuntija tuntee alueensa puunostajat ja urakoitsijat, sekä eri ostajien tarpeet ja ajantasaisen hintatilanteen. Nyt kaikki tieto on olemassa ja metsänomistaja valitsee, kenelle haluaa myydä, jos haluaa. Tässä vaiheessa kerrataan puukaupan toimeksiannon hinta. Keskimääräisessä 400-500 kuution kaupassa hinta on noin 400600 euron tuntumassa ja sekin vähennyskelpoinen kulu. -Valtakirjakaupan hinnassa on ihan kaikki korjuunvalvontaa myöten. Metsänomistaja on voinut saada tuhansien eurojen edun kilpailutuksesta, joten kokonaisuuteen ja hyötyyn nähden se on pieni kulu. Pidemmittä puheitta: nimi paperiin ja vastuu siirtyy metsänhoitoyhdistykselle. Metsäasiantuntijasi ilmoittaa ostajalle, tekee metsänkäyttöilmoituksen ja tarkastaa kauppakirjan. Sitten jäädään odottelemaan ilmoitusta korjuun alkamisesta. Metsänomistajat Päijät-Häme Kenen kanssa puukauppa onnistuu parhaiten? Vain hölmö jättää kilpailuttamatta ostajat, mutta jos useampi ostaja on samalla viivalla, voi valintaan vaikuttaa esimerkiksi tarkaksi tiedetty motokuski.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=