7 yritystä. Lisäksi kasvatamme pakuria. Kasvatamme myös siperiankissoja, mutta kissat asuvat sisällä ja ovat enemmänkin koko perheen harrastus, Saarinen naurahtaa. Viime vuonna Saarisen metsästä kahdeksan hehtaarin alue hyväksyttiin METSO-ohjelmaan, jonka läpimeno oli iloinen yllätys. Alue on pääosin suota, joten siitä ei olisi taloudellisesti suurta hyötyä. Pihapiiriin on vuosien aikana rakentunut myös melko kattava arboretum, jossa tällä hetkellä kasvaa 190 eri puulajia, eniten on lehtikuusia, pihlajia, koivuja ja pihtoja. - Puulajiharrastus tuo meille jo nyt paljon iloa ja toivottavasti myös muut hyötyvät siitä jonain päivänä. Talousmetsissä suositaan sekametsiä Metsien käsittelyssä Saarinen säästää mahdollisuuksien mukaan alikasvustoa sekä hienoja puuyksilöitä, olivatpa ne sitten haapoja, raitoja tai esimerkiksi vaahteroita. Näistä pitävät myös linnut, pörriäiset sekä perhoset, jotka pihapiirissä ovatkin lisääntyneet, kun asiaan on kiinnitetty huomiota. - Lisäksi jätämme harvennuksilla metsään aina riistatiheiköitä, jotta isommatkin eläimet viihtyisivät metsissämme. Hakkuita tehdessä koitamme myös hyödyntää kaiken puun ja kerätä myös energiapuuta. Itse emme kuitenkaan käytä haketta, vaan lämmitämme aurinkoenergialla. Saarinen on myös laajentanut puulajien määrää kasvatusmetsissäkin, ja he ovat istuttaneet esimerkiksi kynäjalavaa, tervaleppää ja lehtosaarnia. Näin yritetään varautua mahdollisimman hyvin myös ilmaston muuttumiseen. Metsänhoitoyhdistysten asiantuntijat apuna Saarinen käyttää monipuolisesti Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen palveluita. Esimerkiksi lannoitukset ja osa taimikonhoidoista hoituvat yhdistyksen kautta ja lisäksi hän kilpailuttaa aina isommat puukaupat. Koska metsätalous on osa elinkeinoa, hänen mielestään ei ole järkevää sitoutua myymään puuta aina samalle ostajalle, vaan varmistaa, että saa joka kerta puistaan parhaan hinnan. - Säännölliset metsäkäynnit ja keskustelut metsäasiantuntijan kanssa ovat tärkeitä. Olen saanut paljon apua ja hyviä neuvoja Jarmo Ravantilta Lopella ja Jukka Mäkiseltä Kärkölässä. - Joitain metsänhoitotoimenpiteitä teemme itsekin, mutta Mhy on erittäin tärkeä yhteistyökumppani myös töiden toteutuksessa. Yhdistyksellä on tärkeä rooli puukauppojemme kilpailutuksessa. - Ymmärrän Metsänhoitoyhdistyksen arvon edunvalvonta-asioissa. Olen myös valtuutettuna PäijätHämeessä. Metsäasiat kiinnostavat kovasti ja haluan oppia lisää, jotta olen ajan tasalla metsäasioista ja pystyn jatkossakin hoitamaan metsiäni mahdollisimman hyvin, Saarinen kertoo. Saarinen on hyödyntänyt metsänhoitoyhdistyksien jäsenyyksiään myös käymällä mhy:n järjestämillä retkillä ja esimerkiksi kesätapahtumissa. Hän toteaakin, että jäsenmaksu on ehdottomasti hintansa arvoinen! Tuurenpihlaja on Hannele Saarisen kotipihan arboretumin yksi suosikkipuulajeista.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=