METSÄNOMISTAJAT

13 Metsänomistajat Päijät-Häme Lisäkuutioita maanomistajalle ja ilmastolle Teksti ja kuvat: Annika Suvivuo Pelkkä metsän omistaminen ei tuota hiilensidontaan aitoa plussaa. Siksi padasjokelainen Päivi Hoimela vahvisti kesällä metsänsä hiilinielua. Mhy Päijät-Häme toteutti tänä vuonna ensimmäiset lannoitukseen pohjautuvat hiilinieluhankkeet. Pa- dasjokelaisen Päivi Hoimelan mailla Nyystölässä kasvatuslannoitettiin ke- säkuussa 9 hehtaaria nuorta metsää. – Määrä on minimi yhdelle helikop- terinousulle. Se voitaisiin muodostaa myös yhteishankkeena naapureiden kanssa, agrologi Hoimela kertoo. Metsäsalpietaria lennätettiin män- tyvaltaisen 30–40 vuotiaan kasvatus- metsän kuivahkolle kankaalle sekä mustikkaturvemaalle. Jälkimmäisel- tä lannoituksen ulkopuolelle rajattiin pohjavesialue. Metsänomistajalta ei ennakkotoimia vaadittu. – Nukuin kesäkuun kuumina öinä ulkona riippumatossa. Yhtenä aamu- na kuulin helikopterin ääntä ja ajatte- lin että sieltä se nyt tulee. Hanke edellytti tuoretta metsä- varatietoa, asiantuntijan tekemää maastokäyntiä ja hiilisuunnitelmaa. Lannoite tuli Hoimelan kulueräksi, mutta hiilisopimus tuo hänelle myös vuosittaisen kompensaatiokorvauk- sen. Sen suuruus määräytyy kunkin kohteen mukaan, mutta nyrkkisään- tönä voidaan pitää noin 20 € /ha vuodessa. Aitoa lisäisyyttä lannoituksin Päivi Hoimela teki viiden vuoden hiilisopimuksen kolmelle eri met- säkuviolleen. Tuona aikana marjat, sienet ja juhannuskoivut voi edelleen hakea maastosta, mutta metsänhoi- don toimet taukoavat. Aloite hankkeeseen tuli mhy:n Minna Lautalalta . Sopimuskump- panina toimii Green Carbon Finland, jonka mukaan jokainen puiden nor- maalikasvun päälle tuleva lisäkasvu- kuutio sitoo ilmakehästä noin tonnin hiilidioksidia. Tähän niin sanottuun lisäisyyteen pohjautuen Green Car- bon myy yrityksille kompensaatio- yksiköitä hyvittämään jo toteutuneita hiilipäästöjä. Hiilinieluhankkeisiin haetaan eri- tyisesti hoidettuja, terveitä ja hyvä- kasvuisia metsiä. Sellaisia Hoimela ei välttämättä lannoittaisi, vaikka kasvatuslannoitus onkin tilalla tuttu juttu jo parin sukupolven ajalta. – Ennen en ole siinä yhteydessä aja- tellut ilmastoa. Nyt olen herännyt sii- hen, että näin voin tehdä jotain pientä ilmaston hyväksi. Mhy hoiti hankkeen paperityöt sekä lannoituksen tilaamisen kol- mannelta osapuolelta. – Itse en saa lannoittaa, koska laatu- standardi vaatii hankkeen läpinäky- vyyttä ja sen vaikutusten todennet- tavuutta, kertoo Hoimela, joka aikoo jatkossa perehtyä metsien hiilinielui- hin vielä lisää. Asiaa kannattaakin seurata. Elo- kuun lopulla Sitra ehdotti hiilikor- vauksen pilotointia. Mallissa met- sänomistajille maksettaisiin tukea hiilivaraston kasvattamisesta. Lannoituksen vaikutuksia mäntyjen kasvuun on kiinnostavaa seurata tulevina vuosina. Luonnon kirjo kaikessa monimuotoisuudessaan tallentuu Päivi Hoimelan kameraan. Tällä kertaa kuvassa on aitoristikki verkkoineen.