METSÄNOMISTAJAT
3 PÄÄKIRJOITUS Miksi metsäalan ääni ei kuulu? Kari Korpi / toiminnanjohtaja / Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaa Memetsäalalla toimivat työntekijät, urakoitsijat jametsänomistajat olemme jääneet pahasti ala- kynteen julkisessa ilmastokeskustelussa. Tuntuu, että joudumme nykyisin aina puolustelemaan tekemisiämme. Olemme muuttuneet julkisessa keskustelussa hyväntekijöistä pahantekijöiksi. Toisin oli vielä kymmenkunta vuotta sitten. Silloin mediassa puhuttiin positiiviseen sävyyn suunnitteilla olevista metsäteollisuuden investoinneista. Kehuttiin perhemetsätaloutta ja Suomessa kävi jatkuvasti ul- komaisia vierailuryhmiä ottamassa oppia kestävästä ja luontoarvot huomioivasta metsätaloudesta. Mikä on muuttunut? Ilmastonmuutos on säikäyttänyt ja on ymmärretty metsien merkitys hiilinieluna. Toki ilmastonmuutoksen torjunta on todella tärkeätä, eikä aikaa saa hukata. Tavoite on selvä, mutta kei- noista voidaan olla eri mieltä. Mikäli esimerkiksi avohakkuu kiellettäisiin, ei lopputulos olisi sitä mitä kuvitellaan. Avohakkuun vaihtoehdoksi esitetty jatkuva kasvatus soveltuu ehkä parhaiten turvemaille, jossa taimet- tuminen on hyvää. Lahovikaisissa kuusikoissa hakkuutavan lopputulos olisi varmasti iso pettymys. Laho leviäisi entisestään ja lopputuloksena olisi surkean näköisiä, pystyyn kuolleita, kasvunsa lopettaneita kuu- sikoita. En voi ymmärtää, miten sellainen metsä voisi olla parempi hiilinielu kuin terve ja hyvin kasvava, mosaiikkimainen eteläsuomalainen metsä, jossa on keskimäärin yhden-kolmen hehtaarin suuruisia, eri kehitysvaiheessa olevia metsikkökuviota. Metsänomistajilla pitää säilyä päätösvalta hakkuutavasta. Ilmastonmuutos on lisännyt ja lisää vääjäämättä myrskyjä. Esimer- kiksi Saksassa on ollut useita pahoja myrskyjä viime vuosina, ja puita on kaatunut yli sata miljoonaa kuutiota. Myrskyjen seurauksena hyönteistuhot ovat räjähtäneet käsiin. Aluksi tuhoalueelta yritettiin poistaa sairastuneita puita jatkuvan kasvatuksen menetelmin, mutta pian huomattiin, että avo- hakkuu oli ainoa mahdollisuus estää hyönteistuhojen le- viäminen. Saksassa on myös kantapään kautta opittu, että hyönteistuhoja estetään parhaiten pitämällä metsät terveinä sekametsinä ja hyvässä kasvukunnossa. Tämä johtopäätös on varmasti edessä meillä Suomessakin. Vaimoni, joka joutui kesälomallamme tahtomattaan edusta- maan ”suurta yleisöä” kyllästyi jatkuviin esitelmiini hyvästä metsänhoidosta ja kysyi: Miksi te metsämiehet ette pidä julkisesti isompaa ääntä? Miksi media ei kerro tavallisille ihmisille mistä on kyse, että emme kuvittelisi avohak- kuun kieltämisen olevan onni ja autuus? Niinpä – mei- dän kaikkien pitäisi rohkeammin puolustaa julkisesti metsäelinkeinoamme ja oikaista vääriä käsityksiä. Hyvän metsänhoidon puolesta 15.9.2021 Kari Korpi
Made with FlippingBook
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=