METSÄNOMISTAJAT

36 EDUNVALVONTA Yleiskaava on tärkein kaavalaji metsätalouden kannalta Yleiskaavat sisältävät usein paljon metsätalouskäytössä olevaa maata. Tätä kaavaa laadittaessa on tärkeää saada myös metsän ääni kuulumaan. Usein kaavan laatijalla ja siitä päät- tävillä on heikot valmiudet metsä- talouden osalta. Tällöin on tärkeää vaatia kunnollisia selvityksiä kaavan vaikutuksista metsätaloudelle ja sen pohjalta järkeviä merkintöjä myös metsiin. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK:n metsälinja auttavat näissäkin asioissa jäseniään. Metsänomistajan kannattaa olla siis yhteydessä omaan yhdistykseensä, kun huomaa uuden kaavan laadinnan käynnistyneen. Kuinka kaavaan kannattaa vaikuttaa? 1. Vaikuttaminen onnistuu parhai- ten, mitä varhemmin on liikkeel- lä. Viimeistään luonnosvaiheen julkaisun jälkeen on syytä toimia. 2. Kaavaluonnos tulee tutkia huo- lella. Mikä on kaavamerkintä ja mikä on siihen liittyvä määräys? Lisäksi kannattaa tutkia luonto- selvityksiä ja niistä syntyneitä kaavakartan merkintöjä. 3. Kannattaa miettiä kunnan tarpei- ta ja tavoitteita kyseisellä alueel- la. Tehokkainta vaikuttaminen on silloin, kun pystyy esittämään muutoksia, jotka edelleen tur- vaavat kunnan tavoitteet. 4. Lausunnon laatiminen kaavasta Tiina Mansikkamäki Kaava vaikuttaa myös metsässä, mutta voiko metsänomistaja vaikuttaa kaavaan? Timo Hannonen | erityisasiantuntija, LKV | Mhy Päijät-Häme Erilaiset kaavat vaikuttavat myös metsissä. Kaavoissa mukana oleva alue on kasvamassa ja monissa kun- nissa koko kunta on jo yleiskaavan piirissä. Metsätalouden kannalta kaavat eivät yleensä paranna mahdol- lisuuksia metsän käytölle. Asemakaava-alueilla on aina velvoite maisematyöluvan hakemiseen maisemaa muuttaville toimille. Yleiskaavoissakin tämä vaatimus on mahdollinen. Uusissa kaavoissa ei kuitenkaan M-alkuisilla alueilla. Nastolan Seelammi, joka sijaitsee suositun Lapakiston luonnonsuojelualueen lähistöllä.