Etelä-Suomen Metsänhoitoyhdistysten asiakaslehti 2/2022 Metsänomistajat Sivut 25–27 Kirjanpainaja iski kuusikoihin Sivut 8–9 Metsäsertifioinnin uusi kausi käynnistyy Sivut 10–11 Metsäala kaipaa monipuolisia osaajia Sivut 28–29 Taimikonhoito on kannattava sijoitus
2 Tässä lehdessä: Mhy Kanta-Hämeen, Lounais-Hämeen, Päijät-Hämeen, Uusimaan ja Länsi-Uusimaan yhteinen asiakaslehti. Lehti ilmestyy kahdesti vuodessa. Keskiaukeamalla mahdolliset yhdistyskohtaiset sivut. Vastaava toimittaja: Asta Sarkki, asta.sarkki@mtk.fi, 040 148 9933 Toimituskunta: Tiina Mansikkamäki, Kari Korpi, Lauriina Tyrni, Saija Peltola, Kari Kannisto, Asta Sarkki Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Newprint Oy, Raisio Osoiteaineisto: Metsänhoitoyhdistysten asiakasrekisterit. Painosmäärä: 21 500 kpl Kannen pääkuva: PEFC Suomi 4 6 8 10 12 13 16 18 20 21 22 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi Poikkeuksellinen puukauppavuosi 2022 Metsänomistajan verkkopalvelu OmaMetsä Lisää säästöpuita ja leveämpiä suojakaistoja –metsäsertifioinnin uudet vaatimukset käyttöön Mahdollisuuksien metsä kutsuu osaajia Metsänomistajat-ristikko Kuivien paikkojen kuuset kirjanpainajan ja tähtikirjaajan kurittamina Taimikonhoitoon sijoitettu raha on hyvä investointi Uusi palsta –kysy Mhy-asiantuntijalta Sienimetsän saaliista maistuva risotto Opas tuulivoimahankkeista julkaistu Tapahtumat ja webinaarit metsänomistajille MT Metsä Digi -tilauksella luet kaikki Maaseudun Tulevaisuuden ja Aarteen metsäsisällöt ja -palvelut verkossa. Voit lisätä tilaukseesi myös ajankohtaislehti MT Metsän kotiinkannettuna 10 kertaa vuodessa. Tilaa MT Metsä nyt ja ole oman metsäsi asiantuntija. Tarjous on voimassa 20.12.2022 asti kotimaassa. Paperisiin laskuihin lisätään 2,90 € paperilaskulisä. Tilaus jatkuu vaivattomana kestotilauksena kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. Viestimedia Oy / Asiakaspalvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh 020 413 2277 (ark 8-21). Puhelun hinta on 8,35 senttiä/puhelu + 16,69 senttiä/min. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy verkosta viestimedia.fi. Lehti + Digi nyt vain Kestotilauksena 1290 €/kk MT Metsä Digi nyt vain Kestotilauksena 1090 €/kk Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Tilaa netissä! MT.FI/MHYjasen Mainitse tilaustunnus TAM2038 tai käytä oheista QR-koodia LEHTI METSÄSTÄ
3 PÄÄKIRJOITUS Metsän merkitys Hamsterille Saija Peltola | toiminnanjohtaja | Metsänhoitoyhdistys Uusimaa Syyskuun alku. Ulkona sataa vihdoinkin. Vetäisen hätäisesti sadetakin niskaan ja kumisaappaat jalkaan, nappaan ämpärin mukaan ja syöksyn lähimetsään. Vedän keuhkot täyteen ilmaa ja suuntaan kohden tuota huumaavaa tuoksua, joka aivan varmasti lähtee sienistä. Varmoin askelin seuraan tuoksua mäntykankaalle ja siinä se on! Täydellisen pullea lakki, jykevän jalan päässä, suorastaan söpö tatti. Sydän jättää lyönnin väliin ja siinä silmänräpäyksessä minusta tulee Hamsteri. Hamsterin sydämessä läikähtää ja samalla hän tajuaa, että näitä aarteita on silmänkantamattomiin. Silmät kiiluen hän aloittaa sienten keruun ja toivoo ihmettä, että ämpärin laidat kasvaisivat ja hän saisi kerättyä kaikki mukaansa… Kuulostaako tutulta? Meille monille metsän kanssa läheisissä tekemisissä oleville ihmisille metsä on paljon muutakin kuin pelkästään teollisesti hyödynnettävää puutavaraa. Vieläkin kaikesta kansainvälisyydestämme huolimatta, olemme tavan keräilijäkansaa, joka osaa arvostaa metsän moninaisia aineellisia ja aineettomia antimia. Osa niistä on meille niin itsestään selviä, ettemme osaa edes ajatella niiden arvoa. Metsissä samoilu on kiireiselle ihmiselle loistava tilaisuus nauttia omasta tilasta, rauhasta ja hiljaisuudesta. Moni kokeekin metsän myös turvallisemmaksi ympäristöksi kuin hälisevän kaupunkiympäristön. Osalle meistä metsä merkitsee rauhan sijasta tekemistä. Mikä sen rentouttavampaa olisikaan kuin vanha kunnon polttopuusavotta. Siinä nousee kunto, tulee hyvä mieli ja heti näkee kättensä jäljen. Ja mikäpä onkaan hykerryttävämpää kuin tietoisuus talvella säästetyistä lämmityskuluista. Ja sitten olemme me, joille metsä merkitsee evästä pahan päivän varalle. Keräämme sienet ja marjat, säilömme kellarit äärimmilleen ja aiheutamme kotiväelle harmaita hiuksia pohtimalla,” Pitäiskö ostaa neljäs pakastin..?” Kuulutpa sitten mihin ryhmään tahansa, nautitaan metsistämme ja sen tarjoamista antimista hyvällä mielellä. Ja muistakaa, meissä kaikissa asuu pienen pieni hamsteri, joten ottakaa ämpäri mukaan seuraavan kerran, kun menette metsään. Sitä ei koskaan tiedä, minkä aarteen sieltä löytää. Aurinkoisia syyretkiä toivottaen Saija Metsissä samoilu on kiireiselle ihmiselle loistava tilaisuus nauttia omasta tilasta, rauhasta ja hiljaisuudesta.
4 PUUKAUPPA JA -MARKKINAT Puun hintataso on noussut ja ollut vakaa, mutta erityisesti kuitupuun alhainen hinta ihmetyttää. Metsänomistajien odotukset ja metsäteollisuuden näkemykset eivät kohtaa markkinoilla. Metsäteollisuuden keinot varjella kotimaista alhaista kuitupuun hintaa saa hölmöläissadun piirteitä. Metsäteollisuus maksaa Baltian maista tuodulle kuitupuulle jopa kolminkertaista hintaa kotimaiseen verrattuna. Olisi siis kannattavampaa kuljettaa puut ulkomaisiin satamiin ja myydä sitten takaisin suomalaistehtaille. Venäjän tuonnin loppumisen ja kotimaisen puun tarpeen kasvun toivoisi edistävän yhteistä rintamaa. Pieniläpimittaisen puun alhainen hinta on vaikuttanut negatiivisesti metsänhoidon tasoon. Kestävään puuntuotantoon ja saatavuuteen pitää pystyä vaikuttamaan yhdessä. Yksityismetsänomistajat ovat metsäteollisuuden tärkein asiakasryhmä puunhankinnassa ja merkitys kasvaa entisestään. Puukaupan toimivuuden parantaminen on tärkeää ja tilanteen avaamiseksi metsänomistajien on syytä tuntea oikeutensa ja velvollisuutensa. Metsänomistajalla on oikeus joko hyväksyä, hylätä tai tehdä vastatarjouksen puukauppaan. Metsänomistaja voi asettaa itsenäisesti myös puukaupalle pohjahinnan ja tavoitehinnan, joilla on valmis lähtemään toteuttamaan ja hyväksymään tarjouspyyntöjä. Tärkein keino puukaupan toimivuuden parantamiseksi on kilpailuttaminen. Metsäteollisuus varjelee alhaista kuitupuun hintaa erikoisin keinoin Metsäteollisuus on vuosikymmeMetsänomistajalla on oikeus vaatia oikeudenmukainen korvaus puumarkkinoilta Kalle Karttunen | tutkimuspäällikkö | Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Kuva: Petri Pajunen Puumarkkinat kääntyivät nousuun pikkuhiljaa loppukesän ja alkusyksyn myötä. Tilanteeseen nähden on ollut jopa yllättävän rauhallista, sillä vasta puolet teollisuuden yksityismetsistä tarvitsemasta puusta oli ostettu, kun vuotta oli kolmasosa jäljellä. Ensi vuonna puunkäyttötarve tulee nousemaan voimakkaasti.
5 Family Timber Finland Oy:n toimitusjohtaja Juuso Heikkilä: Puukauppavuosi on ollut todella kiireinen. Hiljaisen viime syksyn jälkeen töitä on riittänyt ja kysyntä puulle on ollut hyvä. Ulkomaalainen kysyntä suomalaiselle puulle kasvoi selvästi Venäjän rajoitteiden myötä. Venäläistä puuta ei tullut pelkästään Suomeen vaan vaikutukset ovat Euroopan laajuisia. Sodalla on ollut myös selvät vaikutukset puun toimitusketjun kustannuksiin. Erityisesti energiapuun korjuu ja logistiikkakustannukset ovat nousseet merkittävästi. Eteläinen sijaintimme tarkoittaa sitä, että alueella on käytetty melko paljon tuontihaketta. Näiden määrien poistuessa kotimaisille toimittajille avautuu uusia markkinaosuuksia. Määrien hallittu kasvattaminen nopealla tahdilla on kuitenkin haastavaa. Määrälisäykset keskittyvät pääasiassa karsittuun rankaan, koska sieltä saadaan nopeimmin lisämäärää olemassa olevalla korjuukalustolla. Energiapuussa myös hintakehitys on ollut hyvää. Miltä poikkeuksellinen puukauppavuosi on näyttänyt eteläisessä Suomessa? niä pyrkinyt pitämään puun hintaa alhaisena. Tätä on aiempina vuosina perusteltu metsäteollisuuden ylläpitämiseksi Suomessa. Nyt kuitenkin pohjoismaisen metsäteollisuuden kilpailukyky ja menestys on parantunut huomattavasti. Kysymys on pysyvämmästä muutoksesta. Metsäteollisuus käyttää erikoisia keinoja tällä hetkellä pitääkseen kotimaisen kuitupuun hinnan alhaisena. Puunhankinnassa tällaisia keinoja on muun muassa puun tuonnin lisääminen. Puun tuonnin loppuminen Venäjältä on lisännyt tuontia muualta, vaikka samanlaisiin määriin ei voida päästäkään. Silti yritetään ostaa puuta hinnalla millä hyvänsä. Muina keinoina on muun muassa runkohinnoittelu, jossa voidaan piilottaa kuitupuun hinta runkohintaan. Runkohinnoittelua ei vielä tilastoida erikseen. Lisäksi voidaan lisätä tukkikokoisen puun käyttöä kuiduttavaan teollisuuteen. Kuitupuun hintaa on myös varjeltu nostamalla muiden puutavaralajien hintoja, kuten esimerkiksi energiapuun hintaa. Metsäyhtiöiden tarjoamat bonukset, kaupan kylkiäiset ja vastaavat ovat niin ikään keinoja pitää raakapuun hintaa alhaisena. Kuitupuun hinnan varjeleminen on tulossa tiensä päähän. Tällä hetkellä osa kuitupuusta ohjautuukin energiakäyttöön, josta maksetaan osittain parempaa hintaa. Tämä johtuu energiakriisin myötä kasvaneesta raaka-ainetarpeesta ja energian hinnan noususta. Puun energia-arvo on tällä hetkellä korkea. Yliomavarainen selluteollisuuskin hyötyy korkeasta puun energia-arvosta, myymällä sähköä ja lämpöä markkinoille. Yksittäisen tehtaan sähkönmyynnistä voi tulla jopa satojen miljoonien lisätulo. Yksittäisillä metsänomistajilla mahdollisuus vaikuttaa puukauppaan Metsäteollisuuden varjellessa puun hintaa kaikin keinoin, pitää metsänomistajien tuntea velvollisuutensa puolustaa omia oikeuksiaan. Tärkein tekijä on kilpailuttaa puukaupat. Tämä on järkevintä toteutettuna oman metsänhoitoyhdistyksen kautta. Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilön tekemän tarjousvertailun jälkeen metsänomistaja itse päättää hyväksyykö vai hylkääkö puukaupan. Vaihtoehtona on myös vastatarjouksen esittäminen ostajalle, mikäli metsänomistajan itse puukaupalle asettamat tavoitteet eivät täyty. Metsänomistajien kannattaakin alkaa mieltämään itsensä raakapuukauppiaaksi, joka asettaa hintatavoitteen tuotteilleen.
6 Metsänomistaja Juho Luumi on ollut kymmenisen vuotta. Kolme vuotta sitten hänen metsätilansa liitettiin vanhempien metsätilaan ja muodostettiin yhteismetsä. Päätös yhteismetsään liittymisestä tehtiin tulevaisuus silmällä pitäen, sillä metsä on helpompi tulevaisuudessa jakaa sisarusten kanssa. ”Metsänomistaminen on minulle jotenkin itsestään selvää, maalaispoika kun olen. Minulle on tärkeää, että suvun metsä pysyy jatkossakin yhtenäisenä,” Luumi perustelee. OmaMetsä on metsänomistajan tietopankki OmaMetsän käyttäjäksi Luumi rekisteröityi heti kun palvelu lanseerattiin noin vuosi sitten. ”Sieltä näen helposti metsätilan tiedot, hoitosuositukset ja kuviotiedot olinpa missä tahansa. Metsäsuunnitelmaa käyn siellä myös useasti tarkastelemassa”, Luumi kertoo. Varsinkin paikallinen puun hintakehitys ja markkinatilanne kiinnostavat häntä. Vastuuhenkilönä yhteismetsän asioissa toimii Luumin isä. ”Olen ulkoistanut itseni”, hän naurahtaa. Omaan metsäasiantuntijaan voisi matkoilta pitää yhteyttä OmaMetsän kautta. Vanhempi polvi luottaa vielä perinteisiin yhteydenpitotapoihin. ”Sähköisen palvelun käyttö on ollut hieman hankalaa isälleni, hän ei ole aktiivinen käyttäjä. Nämä digitaaliset palvelut ovat haasteellisia, kun käyttöliittymässä on paljon tietoa. Näppäimet pitäisi olla tosi suuret, jotta käyttö onnistuisi”, Juho Luumi kertoo. Metsä taskussa maailmalla Juho Luumi lentää työn perässä ympäri maailmaa. OmaMetsä-palvelun avulla hän pysyy kärryillä suvun metsien hoidosta olipa olinpaikka sitten Helsinki tai Berliini. Satu Bredenberg Juho Luumi seuraa niin OmaMetsästä kuin mediastakin paikallista puun hintakehitystä ja puumarkkinoita.
7 Mikä OmaMetsä? OmaMetsä on Metsänhoitoyhdistysten verkkopalvelu, jossa hoidat kätevästi metsäomaisuuttasi vaikka omalta kotisohvaltasi. OmaMetsästä näet oman metsäsi tiedot, saat yhteyden omaan metsäasiantuntijaasi ja pyydät vaikkapa tarjousta metsänhoitotöistä. OmaMetsän käyttäjiä on jo yli 30 000. Yhteismetsässä metsänhoitotyöt tilataan välillä paikalliselta Metsänhoitoyhdistykseltä, välillä tehdään itse. Hän itse on kulkenut pienestä pitäen isänsä kanssa metsätöissä. Taimikonhoito ja harvennukset on yleensä tehty itse, ja tietysti polttopuut. ”Isähän työt on yleensä tehnyt, mutta hän alkaa olla jo iäkäs. Töitä ollaan ostettu ja osittain tehty, milloin mitenkin.” OmaMetsä-palvelun kätevää ominaisuutta omille karttamerkinnöille, vaikka hyvistä sienipaikoista, Luumi ei ole nähnyt tarpeelliseksi. ”Karttamerkintöjen tekemiselle minulla ei ole ollut tarvetta, sillä metsä on ollut suvun omistuksessa niin kauan, että se on läpikotaisin tuttu.” Paikallisuus ja edunvalvonta yhdistysten vahvuudet Luumi on tutustunut myös muiden metsätalousyritysten sähköisiin palveluihin ja pitää OmaMetsää vastaavanlaisena palveluna kuin muillakin. Se, mikä yhdistysten toiminnan kuitenkin erottaa muista on paikallisuus ja metsänomistajan puolta pitäminen. ”Saa palveluita ja neuvoja metsäyhtiöiltäkin, mutta Metsänhoitoyhdistysten toiminta on enemmän metsänomistajan puolella”, Luumi kertaa. ”Lisäksi kilpailuttaminen on se tärkein erottava tekijä Metsänhoitoyhdistyksillä, sillä kaikki leimikot ovat yksilöitä”, hän korostaa. Luumi suosittelee OmaMetsää etenkin niille metsänomistajille, jotka eivät ole kovin syvällisesti perehtyneet metsänhoitoon: ”OmaMetsä antaa hyvän yleiskatsauksen, mitä metsässä pitäisi tehdä ja millainen omaisuusarvo siellä on.” Hän toivoo tulevaisuudessa palveluun tietoa myös muista kuin metsän taloudellisista arvoista. OmaMetsäpalvelua kehitetään jatkuvasti uusilla ominaisuuksilla ja sinne ollaan tuomassa mm. metsän hiilitasetiedot. Kuka? Juho Luumi, 46-vuotias metsäteollisuuden myyntipäällikkö. Asuu Helsingissä.
8 On tärkeää tuntea kriteerit Uudistetut metsänhoidon vaatimukset otetaan käyttöön kansainvälisen arvioinnin valmistuttua, tämän hetken arvion mukaan lokakuussa 2022. Osana käyttöönottoa järjestetään laaja koulutuskierros toimijoille ja metsänomistajille uusien vaatimusten sisällöstä. Nämä koulutukset ovat suunnattu varsinkin metsäalan ammattilaisille, jotka tuntevat jo voimassa olevien PEFC FI -standardien sisältöjä. Koulutuskierroksen teoriaosuus järjestettiin maaliskuussa 2022, näiden koulutuksien tallenteet ovat katsottavissa PEFC Suomen kotisivuilla (www.pefc.fi). Metsänhoidon vaatimukset uudistuvat lokakuussa Teksti: Juho Ikonen PEFC Suomi vahvisti helmikuussa 2022 uudet metsien hoitoa ja käyttöä koskevat vaatimukset. Laatimistyöstä vastasi standardityöryhmä, jonka työskentelyyn osallistui yli 60 organisaation kokoonpano, joka kattoi metsänhoidon ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat laajasti ja monipuolisesti. Standardiluonnos on parhaillaan kansainvälisessä PEFC:n arviointi- ja vahvistamisprosessissa. Säästöpuita jätetään hakkuissa hehtaaria kohden 10 elävää ja 10 kuollutta puuta. Kuolleen puun puuttuessa tehdään tekopökkelöitä. Näitä puita ei kerätä pois myöskään tulevissa vaiheissa. Maahan kaatuneet säästöpuut jätetään lahoamaan paikalleen.
9 • Avosoiden reunoille ja vesistöjen varsille jätettävät suojakaistat levenevät ja niillä sallitaan vain poimintahakkuut. Tämä siirtää 3,5 % metsäpintaalasta jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn piiriin. • Säästöpuiden määrä ja järeys kasvavat nykyisin toteutuvasta tasosta. • Puunkorjuussa säästetään kuollutta puustoa ja sen muodostumista edistetään tekemällä tekopökkelöitä. • Tiheikköjä säilytetään ja sekapuustoisuutta lisätään kaikissa metsänkäsittelyn vaiheissa, mikä moni- puolistaa metsäluontoa. • Pohjavesialueita koskevat metsätaloutta koskevat rajoitukset laajenevat. • Täsmennyksiä ja uutuuksia dokumentointia ja organisaation ohjeita koskeviin vaatimuksiin. Asta Sarkki PEFC Suomi Keskeiset muutokset uudistetussa PEFCstandardissa PEFC-sertifiointi jäsenetu Uuden PEFC-standardin käyttöönoton myötä käynnistyy myös uusi PEFC-standardikausi. Jokaisen PEFCsertifiointiin sitoutuneen toimijan ja metsänomistajan tulee erikseen ilmoittautua mukaan uudelle standardikaudelle. Kuluvan PEFC -standardikauden ilmoittautuminen on voimassa vuoden loppuun asti. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä metsänomistajan ei tarvitse tehdä erillistä ilmoitusta siirtymisestä uudelle standardikaudelle, sillä PEFC-metsäsertifiointi on Mhy-jäsenetu ja metsänomistajien ilmoittautuminen toteutetaan ryhmäsertifiointivetoisesti. Pellervon taloustutkimus PTT ja Tapio toteuttivat ulkopuolisen arvion uuden standardin ympäristö- ja talousvaikutuksista. PEFC-sertifioinnilla on laaja vaikutus suomalaisessa metsätaloudessa sen kattaessa yli 90 prosenttia talousmetsien pinta-alasta. Tämän laaja-alaisuuden ja täsmällisten toimien ansiosta standardimuutokset edistävät luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä metsien piirteitä monin keinoin. Tämä metsien monimuotoisuuden ja terveyden edistäminen turvaa samalla metsien hiilensidontaa ja -varastointia. Uusiin vaatimuksiin perehdyttiin maastossa Metsäalan toimijoille, suunnittelijoista muokkausurakoitsijoihin, uudistuvat kriteerit tarkoittavat laajaa perehdytyskierrosta. Vaikka suuret linjat säilyvät, jokaisella kierroksella vaatimuksia muokataan ja sertifioinnin yksi kantava teema on jatkuva parantaminen. Keväällä opeteltiin uusien vaatimusten teoria etäyhteyksin, mutta syksyllä päästiin pitkästä aikaa yhdessä maastoon miettimään kriteereitä käytännön toteutuksen kautta. PEFC Suomen ja Kestävän metsätalouden yhdistyksen (KMY) maastokoulutuskiertue päättyi Hausjärvelle syyskuussa. Hausjärven kohteet löytyivät Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen metsäasiantuntija Marja Tolosen työmailta. Kohteilla pohdittiin muun muassa erityisen tärkeiden elinympäristöjen tunnistamista ja rajaamista, pienvesien huomioon ottamista hakkuiden yhteydessä, pohjavesialueella toimimista, muokkausta ja säästöpuiden valintaa. Kouluttajana toimi Hannes Pasanen Tapio Oy:stä. Vaikka vaatimukset kirjallisessa ohjeessa vaikuttavat selviltä, on kukin kohde omanlaisensa. Yhdessä kohteilla käyty keskustelu on usein arvokkain osa koulutuksia ja samalla jaetaan myös eri organisaatioiden käytäntöjä ja kokemuksia.
10 TÖISSÄ METSÄALALLA Mhy Länsi-Uudenmaan toimihenkilöharjoittelijana viime kesänä työskennellyt Janne Herte, 22, viimeistelee metsätalousinsinöörin opintojaan Hämeen ammattikorkeakoulussa. Kolmannen opiskeluvuoden jälkeen on tarkoitus löytää alan töitä kotiseudulta Nummi-Pusulasta tai lähialueelta. – En ole aikeissa vaihtaa alaa tai muuttaa minnekään, Janne vakuuttaa. Jo yläasteella oli selvää, että tuleva ammatti liittyy jollain tavalla metsään. Metsäkoneenkuljettaja tai metsätalousinsinööri – valinta muhi ja jalostui lukion ajan. – Liikun mielelläni metsässä, harrastan metsästystä ja sukulaisillakin on omistuksessaan vähän metsää. Haluan viettää työpäiväni muuallakin kuin toimistossa. Janne kehaisee opiskelupaikkaansa ja -kavereitaan. – Meillä on todella hyvä porukka koossa! Jokaisella on omanlaisensa tausta, mutta yhteishenki on loistava! Jännitin aluksi pärjäämistäni, mutta se on ollut ihan turhaa, Janne kertoo. Aina on varaa oppia lisää Jannen mukaan metsäalan opinnot ovat osoittautuneet juuri niin monipuolisiksi ja kiehtoviksi kuin hän kuvittelikin. Myös työskentely metsänhoitoyhdistyksessä osoitti ennakkoaavistukset todeksi. – Sain kesän aikana kokea kenttätyön koko kirjon: nauhoitin leimikkoja, arvioin hakkuumahdollisuuksia, tein taimikonhoitokohteiden kartoitusta, taimihuoltoa ja energiapuiden pinomittausta. Metsäasiantuntijoiden matkassa kulkiessani opin joka päivä jotain uutta, hän kiittelee. Alun pelko osaamattomuudesta kukistui nopeasti onnistumisten myötä. Myös kotikylän tuttujen metsänomistajien asialliset ja antoisat kohtaamiset metsäpalstoilla vahvistivat itseluottamusta. – Aina on varaa kehittyä ja oppia lisää! Asiakaspalvelu helpottuu, kun uskaltaa kohdata ihmisiä ja oppii lukemaan heitä. Alussa ei edes tarvitse tietää yhtään mitään. Kaiken tarpeellisen tiedon saa koulusta – viimeistään harjoittelujaksot ja työelämä opettavat työhön, Janne kannustaa metsäalalle mielivää. Vihreän kullan nuoret vaalijat Haluatko työskennellä Suomen tärkeimmän uusiutuvan luonnonvaran parissa? Haluatko vaikuttaa siihen, miten metsiä käytetään ja miten niitä hoidetaan? Metsäala työllistää monipuolisesti ja kestävästi tulevaisuudessakin. Mahdollisuuksien metsä kutsuu osaajia. Metsän kutsu on kuultu! Teksti ja kuva: Liisa Käiväräinen – Harjoitteluaika metsänhoitoyhdistyksessä oli juuri niin antoisaa ja monipuolista kuin toivoinkin, Janne Herte iloitsee. Kirkkonummelainen Niklas Kumpulainen, 28, haaveili merenkulkualan opinnoista, mutta vaihtoikin meren metsään. Vuonna 2015 aloitetut metsätalousinsinööriopinnot keskeytyivät lentokoulun kiehtoviin mainoksiin. Nyt takataskussa on ammattilentäjän lupakirja. – Metsäala ei ole ikinä ollut vaihtoehto B. Pidän sitä kutsumusalana, vaikka teenkin syrjähyppyjä ilmailualalle, Niklas nauraa. Viime kesä kului Mhy Uudenmaan toimihenkilöharjoittelijana. Kesäpäivät täyttyivät monipuolisesta työskentelystä metsänhoito- ja korjuuesimiesten sekä metsäneuvojien apulaisena. – Arvelin etukäteen, että tehtävät olisivat olleet yksipuolisempia. Yllätyin positiivisesti päästessäni niin ennakkoluulottomasti mukaan. Harjoitteluaika muutti mieleni myös Mhy:stä tulevaisuuden mahdollisena työpaikkana, Niklas kuvailee. Hänen tavoitteenaan on valmistua Hämeen ammattikorkeakoulusta ensi vuonna. – Työ on vapaata ja itsenäistä, mutMetsän kuiske kuuluu merta vahvempana Teksti ja kuva: Liisa Käiväräinen Harjoittelujaksot viimeistelevät oppimisen Kutsumusalalta lennokkaita syrjähyppyjä
11 Riihimäkeläinen Emma Kivimäki, 21, kertoo kuulumisiaan Uppsalasta käsin. Hän päätyi sinne syyslukukauden ajaksi vaihto-oppilaaksi Ruotsin maataloustieteelliseen yliopistoon. Oma opinahjo löytyy Evolta Hämeen ammattikorkeakoulusta, jonne tie vei yllättävää reittiä. – Kävin opiskelu- ja uratapahtumassa, Studia-messuilla, jossa kerrottiin metsäalan eri koulutusvaihtoehdoista. Kestävän tulevaisuuden ratkaisut, biotalous, vihreät resurssit ja tietysti lupaavat työllistymismahdollisuudet kiehtoivat, Emma kertoo. Rahan ja vihreiden arvojen tasapainottelua Emmasta on tärkeää, että jo opiskelujen aikana on mahdollista päästä ohjaamaan metsien ekologista, sosiaalista ja taloudellista käyttöä. – Ilmastonmuutos ja biodiversiteetti eli luonnon biologinen monimuotoisuus inspiroivat minua. Syksyn opinnot keskittyvätkin kansainväliseen metsäpolitiikkaan, globaaliin metsäsektoriin ja luonnonsuojelubiologiaan. Emma on kotoisin pieneltä maatilalta, jossa oli myös hevosia. Hän käy kuntosalilla, ulkoilee luonnossa, tekee käsitöitä ja lukee. Pitkän partiotaustan ansiosta metsä on tuttuakin tutumpi toimintaympäristö. – Metsäalalla toimiva asiantuntija ei voi kääntyä liikaa vihreisiin arvoihin, sillä noin viidennes Suomen tavaraviennistä perustuu metsään. Toisaalta luonto kärsii, jos silmissä kiiltää vain raha. Nämä ovat monimutkaisia ja kiehtovia asioita, hän kuvailee. Koko elämä tulee metsästä Ensimmäinen harjoittelukesä sujui Mhy Kanta-Hämeen Lopen-toimistolla istutusten ja taimikoiden varhaisperkauksen parissa. Viime kesänä Lammi, Tuulos ja Kuhmoinen saivat Emmasta toimihenkilöharjoittelijan, joka nauhoitti leimikkoja, teki taimihuoltoa ja teki korjuujälkien laatutarkastuksia sekä etsi uhanalaisia ja rauhoitettuja lajeja. – Metsäteollisuudessa on hyvät tulevaisuudennäkymät ja se koskettaa meitä jokaista enemmän kuin ajattelemmekaan. Koko elämä tulee metsästä, Emma muistuttaa. Vihreät resurssit ohjaavat opiskelua Teksti: Liisa Käiväräinen Kuva: Monica Giuffrida – Metsäalalle tarvitaan tuoretta tietoutta. Luonnossa liikkumisen pääsee yhdistämään sujuvasti asiantuntijuuteen, Emma Kivimäki toteaa. ta porukan tuki ja ammattitaito on käytettävissä. Aion etsiä metsäalalta töitä laajalla skaalalla. Työllistyminen metsäalalle on helppoa Niklas kannustaa nuoria tutustumaan metsäalalla tarjolla oleviin koulutuksiin ja työpaikkoihin. – Jonkinlainen kiinnostus metsäalaan on oltava. Avarakatseisuus on pelkkää plussaa – metsänomistajista löytyy niin puunhalaajia kuin tehometsätalouden kannattajiakin. Kaikkien kanssa on tultava toimeen. Työllistyminen on Niklaksen mukaan helppoa. – Ukrainan kriisi ja puuntuonnin loppuminen Venäjältä ovat lisänneet puun kysyntää, nostaneet hintoja ja samalla tuoneet alalle lisää työpaikkoja, hän arvelee. Metsäteollisuus koskettaa meitä enemmän kuin ajattelemmekaan – Metsäalalla työskentelevältä on löydyttävä avarakatseista otetta, Niklas Kumpulainen toteaa.
12 Metsänomistajat -ristikko Oikea vastaus sivulla 35. | A A P A A A L T O N U O R I L L E S K R I M O I E T A K A T O K A N A T U S V A S A R A R U U M I S V I L T I S A L E T | L M A A L A T A > T A I M I K U T I A S I L T A L A T S I A T M Ä L S Ä U I J A A Ä L Y M I V A N U N A A M A Ä K L Ö E S I L I I N A E L A I V A T A > E S T E H E T I I R T O M A A T Ä T I A R S I H I P A N A T E L I N I Ä T K U O M U A R I E L A K A A A S A V U T A U S K O L > S A A P A S S A H T I L O A T K I S U V I T S A T R U L L I A N E L L A A U K K O E L L I S A T A T A A T A A H T A A T pyydellä Harkimo itseMEITÄ KAIVATTAISIIN LISÄÄ TÄNNE SEKTORILLE! KURJISTAKIN TÄMÄHÄN JO SUJUU! SELITTELYPELI ANTEEKSIANTO LAPIN KOSTEIKKO KIISTELTY NIEMIMAA SUORISTUA VILJAN TUHO PUBISSAKIN -1. MATAMIUSEIN LOPULTA TUHKATTU VASTAVERKOSSAKIN LUETTU HOUKUTTAVAT OSTOKSILLE VAARI VOI RUISKULLAKIN PIIPUSTA ALKUAINE "HIIHTOLEGENDA JUHA" KUSTANTAJAN SUKU VARMA TYLSÄ PULIKOI VARPAILLEKIN TIINA PUMPULIA LAPIN TYTÖT GAIMAN SUOJANA LAUKOO LÄTKÄTÄHTI HAULA LAULUSSA ISO LÄHETTÄÄ VESITSE VIIPYMÄTTÄ SATUTUNTUA HELLÄLTÄ KULTAA PUKANNUT HARJU KERSOJA KEHDOISTA HAUTOIHIN MERENNEITO SUMUJA PIRKANMAALLA TUPRUTA JOKA KERTA LUOTTAMUS SÄPPI SIJAITA METSURIN TYÖVAATETUSTA JUHLAJUOMA ROISKUVIA VÄÄNNETTÄVÄ NOITA HALOO HELSINGISSÄ LIIAN PIENIÄ VAHVISTAA KYMMENIÄ www.sanaris. / laadinta Teemu Pallonen, toteutus Heli Kärkkäinen
13 Metsänomistajat Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistykset korjaavat merkittävän osan yksityismetsien puukaupoista. Korjuupalvelu tekee kauppaa sekä isojen, että pienten ostajien kanssa. Etenkin ilman omaa puunhankintaa toimivat erikoispuun ostajat ja monet pienet ostajat, sekä energiapuun paikalliset käyttäjät ovat riippuvaisia luotettavista toimituskumppaneista. Korjuupalvelu tarkoittaa puukauppaa, jossa metsänomistaja valtuuttaa metsänhoitoyhdistyksen puunmyynnin lisäksi myös korjaamaan puutavaran sovitulta kohteelta. Metsänhoitoyhdistys kilpailuttaa puut eri puunostajille: tukit useille eri sahoille, kuitupuut kuidunostajille, erikoispuut erikoispuun käyttäjille ja energiapuut lämpölaitoksille. Saadusta kilpailutetusta toimitushinnasta vähennetään korjuun kulut. Metsänomistajalle tilitettävä kantohinta vastaa pystykaupan markkinahintaa. Kun kukin puutavaraerä kilpailutetaan juuri tätä puutavaraa käyttävien kesken, saadaan leimikko jaettua monelle eri ostajalle, sekä saadaan näin metsänomistajalle kilpailukykyinen kokonaishinta. Erittäin tärkeässä roolissa on myös metsänhoitoyhdistyksen paikalliset ja laadukkaat yrittäjät, jotka hakkaavat puut tienvarteen. Tämä kokonaisuus tuo yhden kilpailukykyisen paikallisen lisävaihtoehdon puukaupalle. Mitä, mitä…..onko energiapuun ja kuitupuun hinta oikeasti noussut? No niinhän tässä maailman mullistuksessa on käynyt, että Venäjältä lakkasi kuitupuun ja hakkeen tulo sodan seurauksena. Niin, ja silti pitää muun muassa Lahti Energian kaukolämmön kulkea ja vastaavasti sellutehtaiden pyöriä, joten, kyllä vaan, jotain on tapahtunut hintarintamallakin. Korjuupalvelu osaltaan keskittyy juuri tähän osa-alueeseen, ja tosiaankin toimitushinnat ovat nyt täysin eri tasolla kuin vielä viime talvena ja keväänä. Päijät-Hämeessä hinnannousu on tapahtunut myös korjuupalvelun kohteissa. Ja se on poikkeuksellinen kertanousu, jota metsänomistajat voivat hoitohakkuissaan hyödyntää. Tämä tarkoittaa vielä viime kevääseen verrattuna, että esimerkiksi ensiharvennuksiin on nyt saatavissa satojen eurojen lisätili hehtaarille. Järeissä harvennuksissa ero on vielä suurempi. Muutos ei vielä kokonaisuudessaan näy hintatilastoissa, joten kannattaa kysyä tarkempi tilanne paikallisesti. Samaan aikaan on ilmaantunut myös monenlaisia erikoispuun käyttäjiä, jotka ovat myös valmiita maksamaan selkeästi kovempaa hintaa tarvitsemastaan puusta. Metsänomistajien kannattaa nyt ehdottomasti kysyä tilanne korjuuesimiehiltämme, metsäasiantuntijoilta tai vaikkapa suoraan johtajalta. Korjuupalvelun terveisin: Jari Yli-Talonen Ps: kokeilemme parhaillaan leimikon järeyteen perustuvaa hinnoittelua, joten siihenkin kannattaa nyt tutustua! Mitä tarkoittaa metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelu? Kuvat Anna-Maria Jäpölä Korjuupalvelu toteuttaa ja valvoo hakkuun. Korjuupalvelu hoitaa puiden kuljetuksen metsästä tehtaalle.
14 Metsänomistajat Päijät-Häme PUUKAUPPA Puukauppavuonna 2022 Päijät-Hämeen alueella on ollut myyjän markkinat. Aikaisemmat ennätysvuodet ovat rikkoutumassa ainakin keskikantohintojen osalta. Keskihintataso on koko vuoden ajan ollut kaikissa hakkuutavoissa voimakkaasti nouseva. Vuoden toteutuva keskikantohintataso tulee ylittämään reilusti aikaisemmat ennätysvuodet. Puulla on ollut koko vuoden ajan poikkeuksellisen hyvä kysyntä, joka on näkynyt koko vuoden ajan jatkuneena keskihintatason nousuna. Hyvä kysyntä on jatkunut myös syksyn ajan talviharvennuksia myöten. Mhy:n kautta kulkevien puukaupan toimeksiantojen osuus leimikoista nousee uuteen ennätykseen. Korjuupalvelun rooli voimistuu merkittävästi mm. kovan energiapuun kysynnän vuoksi Puunkorjuupalvelun osalta on tehty kilpailutuksen kautta hinnaltaan poikkeuksellisen jyrkästi nousevat niin energia- kuin ainespuukaupat, joten pystymme aikaisempaa paremmin keskittymään alueellamme ensiharvennus- ja harvennusrästien purkamiseen kilpailukykyisin hinnoin. Erityisesti keskitymme hoito- ja korjuukeskittymien systemaattiseen etsimiseen, jotta saamme normaalia pienemmätkin kuviot kustannustehokkaasti hoidon ja hakkuun piiriin. Myös järeät harvennukset ovat kysyttyjä kohteita. Mhy toimii ainespuukaupan lisäksi edelleen energiapuun välittäjänä valtakirjalla metsänomistajiensa lukuun. Toimitusmäärät ovat poikkeuksellisesti jopa tuplaantumassa. Myös erikoispuun määrät ja kysyntä on noussut aivan uudelle tasolle, myös tukin osalta. Puukauppa Päijät-Hämeessä Vuoden 2022 puukauppa on jatkunut positiivisessa vireessä! Alla alueemme kilpailutettujen pystykauppojen keskihinnat. elo- Valtakirjakaupat, ensiharvennusten keskikantohinnat €/m3 syyskuu Tukkipuu 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2022 Mänty 43,8 48,6 49,0 50,1 51,5 48,1 48,2 Kuusi 46,6 50,0 50,4 49,7 47,9 49,6 49,8 Koivu 36,0 37,5 37,0 38,2 38,3 41,1 42,2 Kuitupuu 2017 2018 2019 2020 2021. 2022. 2 2022. Mänty 12,7 14,2 15,5 16,4 15,3 15,6 15,8 Kuusi 13,0 14,5 14,9 16,5 14,9 15,9 15,9 Koivu 11,9 13,8 14,3 15,7 14,6 15,5 15,6 Valtakirjakaupat, harvennuksien keskihinnat €/m3 elo-syyskuu Tukkipuu 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2022. Mänty 51,9 56,9 55,4 54,7 58,3 60,1 66,7 Kuusi 52,4 57,4 56,3 56,6 60,1 61,2 67,9 Koivu 39,7 43,4 42,3 42,6 42,5 46,4 48,8 Kuitupuu 2017 2018 2019 2020 2021. 2022. 2022. Mänty 15,8 18,0 19,0 18,1 19,9 19,8 20,1 Kuusi 15,9 18,6 19,5 19,3 19,8 19,9 20,2 Koivu 15,0 17,4 18,1 18,3 18,5 19,3 19,4 Valtakirjakaupat, päätehakkuiden keskihinnat €/m3 elo-syyskuu Tukkipuu 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2022. Mänty 58,0 64,9 60,3 60,5 66,7 68,1 73,8 Kuusi 59,7 67,4 63,3 62,6 69,0 70,6 74,2 Koivu 46,4 50,1 48,7 47,2 49,3 52,5 54,9 Mänty kokorunko 52,9 57,8 55,5 55,1 61,9 65,6 Kuusi kokorunko 54,9 59,5 58,0 57,8 64,5 66,2 Kuitupuu 2017 2018 2019 2020 2021. 2022. 2 2022. Mänty 18,4 20,8 21,4 21,8 22,6 22,7 22,8 Kuusi 20,0 22,4 23,3 23,8 23,2 23,8 26,8 Koivu 17,7 20,3 20,7 21,1 21,6 21,8 23,1
15 Metsänomistajat Päijät-Häme Puukaupan toimeksiantojen osuus yhdistyksen tekemistä puunmyyntisuunnitelmista on nousemassa ensimmäistä kertaa reilusti yli 80 prosentin tasolle. Vuosien kuluessa on tehty runsaasti hintavertailuja ja valtakirjakauppojen kautta saatujen tarjouksien erot ovat välillä olleet jopa hämmentävän suuria. Yksittäisissäkin kaupoissa kyseessä on usein tuhansien eurojen erot. Metsänomistajat tukeutuvat metsänhoitoyhdistyksen puukaupalliseen osaamiseen, ja erityisen suuri rooli kilpailutuksen lisäksi on katkontaaineiston hyödyntämisellä parhaan tarjouksen etsimisessä. Tarjousten ja puutavaralajien laatujen ja kantohintojen erilaisuus ja esim. runkohintatar- jousten vertailu perinteisiin tarjouksiin verratessa ovat nostaneet voimakkaasti valtakirjakaupan suosiota. Puukaupallinen tiedottaminen Puukaupallinen tiedottaminen on hoidettu suunnitelmallisesti kuukausittain kaikkia eri kanavia hyödyntäen lehdistöstä aina Facebookiin saakka. Metsänomistajalle on erittäin tärkeässä roolissa ajantasainen, alueellinen hintatietous hakkuutavoittain. Tietoa löytyy Päijät-Hämeen osalta mm. jäsenlehdissä, mhy:n nettisivuilla, sähköisissä jäsentiedotteissa ja uutiskirjeissä. Päijät-Hämeen toteutunut keskihintataso on pääsääntöisesti korkeampi kuin valtakunnallisissa ja alueellisissa tilastoissa. Puukaupallisen edunvalvontamme perusteemana on, että valtakirjakaupan avulla metsänomistajat varmistavat, että leimikot kilpailutetaan kaikkien puunostajien kesken sekä leimikkokohtaisesti vertaillaan myös tukinkatkonnan sekä erikoispuiden vaikutukset lopulliseen kokonaishintaan. Myös runkohinnan käyttö on selvästi lisännyt vertailujen tarvetta. Korjuupalvelu tuo osaltaan yhden lisävaihtoehdon puukauppoihin ja kilpailutuksiin. Uutena vaihtoehtona on korjuupalvelukohteissa leimikoiden järeyshinnoittelu. Olemme jatkossakin aktiivisesti mukana ja metsänomistajien apuna puukaupallisessa edunvalvonnassa. Puukauppaterveisin: Jari Yli-Talonen, johtaja MÄT 2007 54,91 56,52 60,27 62,46 67,09 73,15 71,18 72,17 70,09 69,49 64,42 64,87 65,6 KUT 2007 56,08 57,67 61,06 63,3 70,25 74,91 73,29 73,42 69,03 68,72 65,06 63,97 66,4 MÄT 2018 60,17 59,41 61,15 62,81 64,91 66,29 65,53 65,72 65,92 67,58 67,71 63,37 64,2 KUT 2018 61,3 62,24 63,12 67,85 66,81 68,66 69,11 67,77 68,47 69,54 67,98 65,78 66,6 MÄT 2021 63,33 62,07 65,12 65,5 67,32 68,77 69,14 68,85 67,17 67,17 67,15 65,97 66,5 KUT 2021 65,37 63,4 66,44 69,54 69,82 70,63 70,54 70,56 68,58 68,08 68,82 67,43 68,3 MÄT 2022 65,95 66,32 67,3 68 67,5 72,1 70,1 74 73,3 KUT 2022 68,6 68,34 70,5 68,8 71,8 73,8 72,8 74,7 73,5 48 51 54 57 60 63 66 69 72 75 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Valtakirjakauppojen harvennusten keskihinnat kuukausittain 2007, 2018, 2021 ja 2022 Päijät-Hämeessä MÄT 2007 KUT 2007 MÄT 2018 KUT 2018 MÄT 2021 KUT 2021 MÄT 2022 KUT 2022 50 55 60 65 70 75 80 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Valtakirjakauppojen päätehakkuiden keskihinnat kuukausittain 2007, 2018, 2021 ja 2022 Päijät-Hämeessä MÄT 2007 KUT 2007 MÄT 2018 KUT 2018 MÄT 2021 KUT 2021 MÄT 2022 KUT 2022 MÄT 2 07 54,91 56,52 60,27 62,46 67,09 73,15 71,18 72,17 70,09 69,49 64,42 64,87 65,6 KUT 2 07 56,08 57,67 61,06 63,3 70,25 74,91 73,29 73,42 69,03 68,72 65,06 63,97 6,4 MÄT 2018 60,17 59,41 61,15 62,81 64,91 6,29 65,53 65,72 65,92 67,58 67,71 63,37 64,2 KUT 2018 61,3 62,24 63,12 67,85 6,81 68, 6 69, 1 67, 7 68,47 69,54 67,98 65,78 6,6 MÄT 2021 63, 3 62,07 65,12 65,5 67,32 68, 7 69,14 68,85 67,17 67,17 67,15 65,97 6,5 KUT 2021 65,37 63,4 6, 4 69,54 69,82 70,63 70,54 70,56 68,58 68,08 68,82 67,43 68,3 MÄT 20 2 65,95 6,32 67,3 68 67,5 72,1 70,1 74 73,3 KUT 20 2 68,6 68,34 70,5 68,8 71,8 73,8 72,8 74,7 73,5 48 51 54 57 60 63 6 69 72 75 ta mi helmi m alis huhti touko kesä heinä elo s ys loka marras jo lu Valtakirjakau pojen harve nusten keskihi nat k ukausi tain 2 07, 2018, 2021 ja 20 2 Päijät-Hä e sä MÄT 2 07 KUT 2 07 MÄT 2018 KUT 2018 MÄT 2021 KUT 2021 MÄT 20 2 KUT 20 2 50 5 60 65 70 75 80 ta mi helmi m alis huhti touko kesä heinä elo s ys loka marras jo lu Valtakirjakau pojen p äteha kuiden keskihi nat k ukausi tain 2 07, 2018, 2021 ja 20 2 Päijät-Hä e sä MÄT 2 07 KUT 2 07 MÄT 2018 KUT 2018 MÄT 2021 KUT 2021 MÄT 20 2 KUT 20 2 Puukaupan toimeksiannot
16 Metsänomistajat Päijät-Häme Metsäiltamia päästiin viettämään kolmen vuoden tauon jälkeen elokuussa Vesivehmaan Jenkkapirtillä. Jenkkapirtille kokoontui helteisenä kesäiltana reilu 800 metsänomistajaa ja yhteistyökumppania. Tapahtumassa esiteltiin metsänhoitoyhdistyksen ja yhteistyökumppaneiden toimintaa. Mukana olivat OP, Versowood, Koskisen Oy, Suomen metsäkeskus, Family Timber Finland, Metsämiesten Säätiö, Metsänomistajien yhteismetsä, Bitcomp sekä Green Carbon. Tilaisuuden pääpuhuja Matti Kärkkäinen joutui perumaan tulonsa viime hetkellä. Ajankohtaista metsäasiaa kuultiin mhy Päijät-Hämeen hallituksen puheenjohtajalta JukkaPekka Katajalta sekä johtajalta Jari Yli-Taloselta. Yllätysnumerona oli Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendin luovutus metsäasiantuntija Jukka Mäkiselle. Loppuilta vietettiin Teemu Harjukarin ja Samppa Valo bandin musiikin tahtiin tanssahdellessa. Metsänomistajat kokoontuivat Metsäiltamissa Kuvat Tiina Mansikkamäki Kärkölän alueen metsäasiantuntijalle Jukka Mäkiselle myönnettiin Metsämiesten Säätiön ”Työyhteisön hyvä tyyppi” -stipendi elokuussa. Stipendin arvo on 500 euroa. Stipendiä esittivät Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeestä neljä toimihenkilöä, sekä johtaja Jari Yli-Talonen. Stipendin perusteluksi todettiin seuraavaa: "Jukan kyky neuvoa ja auttaa rauhassa ilman kiireen tuntua on auttanut työkavereita suuresti uuden ohjelmiston käyttöönotossa. Hän jaksaa kouluttaa ja neuvoa samoja asioita yhä uudelleen, ja onkin herättänyt ihmetystä toimihenkilöiden keskuudessa lehmänhermoillaan. Jukka ei ole tuonut esille omia työkiireitään lainkaan. Jukka on hoitanut sinnikkäästi tätä työllistävää lisäpestiään Kärkölän alueen metsäasiantuntijan työn ohella.” Myönnetyistä Työyhteisön Hyvistä Tyypeistä tiedotteet Säätiön verkkosivulla ja lisätietoa stipendeistä: www.mmsaatio.fi/stipendit Metsäasiantuntija Jukka Mäkiselle myönnettiin työyhteisön hyvä tyyppi -stipendi
17 Metsänomistajat Päijät-Häme Taimi-Tapion taimitarhat siirtyivät Pohjan Taimi Oy:lle Vietnamilaiset metsähallinnon edustajat tutustuivat suomalaiseen yksityismetsätalouteen ja hakkuisiin mhy:n vieraana syyskuussa Heinolassa. Vietnamissa metsätalous painottuu kuitupuun kasvatukseen, joten harvennukset ja puun jalostus tukkipuuna kiinnostivat. Suomalaista hakkuukonetta insinöörityön taidonnäytteenä jamotokuskia arvostettiin suuresti, koska toiminta ja päätöksenteko hakkuutyömaalla ovat yhden henkilön vastuulla. Vietnamissa koneellinen puunkorjuu on vielä harvinaista. Mari Sarvaala Mhy Päijät-Häme kehittää toimintojaan Mhy Päijät-Hämeen hallitus on 24.8.2022 pitämässään kokouksessa päättänyt toimintojen uudelleenorganisoinnista. MHY on käynnistänyt yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut yhdessä metsätyöntekijöiden ja toimihenkilöiden edustajien kanssa. Neuvottelut käydään tuotannollisin ja taloudellisin perustein tavoitteena turvata Mhy:n kannattava toiminta myös tulevaisuudessa. Neuvotteluissa käydään läpi muutokset toimialueissa, tehtävissä, toimenkuvauksissa, palkkaustavoissa sekä joidenkin toimintojen osalta tarkastellaan niiden taloudellista järkevyyttä tavoitteena keskittyä ydinliiketoimintaan ja metsänomistajien palvelujen parantamiseen. Käyttöönotetut ohjelmistokokonaisuudet mahdollistavat ja vaativat jatkossa tehtävien uudelleenorganisointia. Toimintaa kehittämällä varmistamme jäsenillemme laadukkaat ja monipuoliset palvelut nopeastikin muuttuvassa maailman tilanteessa. Ketään ei ole tarkoitus irtisanoa. Aleksi Mustonen Pohjan Taimi jatkoi kasvuaan hankkimalla kaksi taimitarhaa Taimi-Tapio Oy:n konkurssipesältä. Hankitut taimitarhat sijaitsevat Vierumäellä ja Virttaalla. Nyt Pohjan Taimi Oy palvelee asiakkaita viiden taimitarhan tuotannolla. Taimitarhojen toiminta on siirretty Pohjan Taimelle syksyllä. Taimia on saatavilla normaalisti.
18 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen asiantuntijat palveluksessasi ETELÄINEN ALUE Minna Lautala metsäasiantuntija, ympäristötuki ja METSO 040 521 4072 eteläosat Pekka Peltola metsäasiantuntija 044 209 7528 eteläosat Asikkala Kustaankuja 2, 17200 Vääksy Marko Pasanen metsäasiantuntija 0400 197 000 + Hollolan Vesikansa Arttu Juhola metsäasiantuntija 044 542 0057 koko mhy POHJOINEN ALUE Nastola Kukkastie 24, 15560 Nastola Tarja Heinonen metsäasiantuntija 040 839 0524 Hämeenkoski Tampereentie 632, 16800 Hämeenkoski Thomas Lilja metsäasiantuntija 044 566 8670 Hollola Kansankatu 8, 15870 Hollola Mikko Heikkinen metsäasiantuntija 0400 798 153 Anna-Maria Jäpölä korjuuesimies 044 313 8088 Asikkala/Hollola/ Lahti/Kärkölä Sysmä Väihkyläntie 2, 19700 Sysmä Jussi Leppäaho metsäasiantuntija 040 547 0473 pohjoisosat Reijo Ikonen metsäasiantuntija 040 848 4862 eteläosat Hartola Metsolantie 7, 19600 Hartola Juha Nevalainen metsäasiantuntija 0400 371 664 pohjoisosat Teppo Laine korjuuesimies 044 542 0046 Hartola/Sysmä Marko Tuominen korjuuesimies 040 743 7377 Nastola/Heinola Heinola Kaivokatu 8, 18100 Heinola Sini Kalliokoski metsäasiantuntija 044 542 0071 Sini Kalliokoski metsäasiantuntija 044 542 0071 Perttu Ylisirniö metsäasiantuntija 0400 371 651 pohjoisosat Kärkölä Virkatie 1, 16600 Järvelä Jukka Mäkinen metsäasiantuntija 044 342 0079 Antti Alhola korjuupäällikkö korjuuesimies Padasjoki 040 591 0166 Mari Sarvaala projektipäällikkö 044 342 0068 Juhani Jaskari erityisasiantuntija metsäsuunnittelu ja tila-arviot 0400 713 600 Hollola/Kärkölä/ Lahti/Asikkala Markku Nieminen erityisasiantuntija metsäsuunnittelu ja tila-arviot 040 547 0472 Sysmä/Hartola Tiina Mansikkamäki erityisasiantuntija luonnonhoito, jatkuva kasvatus, tiedotus, erikoissuunnitelmat, tila-arviot, Asikkala 044 209 7544 Timo Hannonen erityisasiantuntija kiinteistönvälitys LKV metsäomaisuuden hallintapalvelut 040 740 3442 ERIKOISPALVELUT Jyrki Mäkiranta erityisasiantuntija kiinteistönvälitys LKV kaupanvahvistaja luonnonhoito tiet ja ojat 050 307 6801 Piia Perälä erityisasiantuntija kiinteistönvälittäjä LKV kaupanvahvistaja tila-arviot Padasjoki 0440 337 529 Taina Wallenius metsäasiantuntija 040 530 7767 Antti Alhola korjuupäällikkö korjuuesimies Padasjoki 040 591 0166 Padasjoki Keskustie 25 A 3, 17500 Padasjoki HALLINTO KORJUUESIMIEHET Jari Yli-Talonen johtaja 040 848 4861 Seppo Sorjonen hallintopäällikkö 044 209 7555 Katja Laukkanen toimistoassistentti 044 705 6936 Toimihenkilöiden sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@mhy.fi Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme • (03) 855 4300 • paijathame@mhy.fi • www.mhy.fi/paijat-hame Liisa Bergius toimistoassistentti 044 033 7520 Valter Carlson metsäesimies 044 720 7202
19 Metsänomistajat Päijät-Häme Olen Anna-Maria Jäpölä, aloitin korjuuesimiehenä Päijät- Hämeen mhy:llä kesällä Marjut Makkosen siirryttyä uusiin haasteisiin. Toimialueeni ovat Asikkala, Hollola, Kärkölä, Lahti ja Sysmän eteläosat. Otin korjuuesimiehen työn vastaan innolla ja mielenkiinnolla. Työ on ollut hyvin vaihtelevaa ja vauhdikasta. Mukavinta on saada tehdä yhteistyötä monen eri tahon, kollegoiden, korjuu- ja kuljetusyrittäjien, sekä asiakkaiden kanssa. Olen aiemmin työskennellyt tutkimus- ja kehitystyön parissa kemiantekniikan alalla. Muutto Asikkalaan muutama vuosi sitten sai minut hakeutumaan metsätalousinsinöörin opintoihin Evolle, josta valmistuin syksyllä 2021. Koin metsäalan tarjoavan hyvin laaja-alaisen työllistymismahdollisuuden. Olin myös pitkään haaveillut luonnonläheisemmästä työstä, sillä maa- ja metsätilalla varttuneena metsillä on aina ollut erityinen paikka sydämessäni. Taloudellisen turvan lisäksi metsät tarjoavat henkistä hyvinvointia. Vietänkin metsässä myös vapaa-aikaani suunnistaen, retkeillen ja marjastaen. Ollaan yhteydessä puukauppojen tiimoilta! Anna- Marian tavoittaa numerosta 044 313 8088 tai sähköpostitse anna-maria.japola@mhy.fi. Puunkorjuupalvelun uusi kasvo esittäytyy Tiina Mansikkamäki aloitti työt luonnonhoidon erityisasiantuntijana syyskuun alussa. Uudella työnkuvalla halutaan vahvistaa luonnonhoidon osaamista ja luonnonhoitohankkeiden toteutusta mhy Päijät-Hämeen alueella. Uuteen työnkuvaan kuuluu tällä hetkellä ympäristötukisopimusten laatimista, luonnonhoito- ja suojeluasioista tiedottamista sekä erikoismetsäsuunnitelmien tekoa, joissa painotetaan muun muassa luontoarvoja tai erirakenteista metsänkasvatusta. Tulevaisuudessa on tarkoitus toteuttaa luonnonhoitohankkeita, kuten lehtojen hoitoa. Tiina vastaa myös mhy:n tiedottamisesta, toteuttaa Hämeen ilmastoturva -hanketta ja tekee metsäarvioita Asikkalan alueella. Tiinan tavoittaa numerosta 044 209 7544 tai sähköpostitse tiina.mansikkamaki@mhy.fi Luonnonhoidon erityisasiantuntija Mhy Päijät-Hämeeseen
20 Metsänomistajat Päijät-Häme Karstulassa toimii varsin mielenkiintoinen perheyritys, Hirsityö Heikkilä Oy. Kasvavaa yritystä pyörittävät veljekset Johannes, Ilkka ja Martti Heikkilä. Yrityksen on perustanut heidän isänsä Erkki Heikkilä lähes kaksi vuosikymmentä sitten. Yrityksessä veistetään männystä ja haavasta taloja, savusaunoja ja arkkitehtuurisesti haastavia rakennuksia. Yritys korjaa myös vanhoja, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita puurakennuksia. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 356 000 euroa. Laatua ja käsin veistoa arvostetaan Puurakentamisen arvostus on noussut viime vuosina niin yksityisessä kuin julkisessa rakentamisessa. Puutyö Heikkilän suurin hanke on ollut Keski-Suomen sairaalan rakentamiseen osallistuminen. Sairaalan sisään rakennettiin hirrestä noin sataneliöinen lasten leikkitila ja liiketila, joiden lisäksi sisustuselementteinä toteutettiin piilulankkuseiniä sisätiloihin ja sisäänkäyntien yhteyteen. Puu on erinomainen rakennusmateriaali varsinkin sairaaloissa, koska puulla on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia ihmisen psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. Yritys on päässyt mukaan suuriin rakennushankkeisiin laadukkaan työn ansiosta. Heikkilän veljesten tärkein arvo on laadukas ja yksilöllinen kädenjälki. Puut veistetään käsin ja pinta piilutetaan. Laatu ulottuu metsään asti; tekijät valitsevat itse kaadettavat puut. Hirren käsittelyssä käytetään apuna nykyaikaisia työkaluja, mutta jokaisessa työvaiheessa hyödynnetään ennen kaikkea perinteisiä hirsirakentamisen käsityötaitoja. Yrityksellä on etunaan myös lämmin tila, jossa veisto toteutetaan. Puuta hankitaan monista lähteistä Viime vuonna Hirsityö Heikkilä osti ja käytti 500 kuutiota mäntyä, sekä pienen määrän haapaa. Puu tulee pääasiassa Keski-Suomen metsistä, mutta yritys on hiljattain laajentanut hankinta-aluettaan etelämmäs. Yritys ostaa puuta suoraan isänniltä, sekä yhteistyökumppaneiden kautta. Yhteistyö on juuri aloitettu metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen kanssa. Yritys hyödyntää vain hyvälaatuista mäntyä, joka on vähintään 40 cm halkaisijaltaan. Sopivat puut valikoidaan metsästä ja leimataan. Korjuu tehdään joko metsurityönä, tai päätehakkuun yhteydessä motolla. Puut kaadetaan perinteiseen tapaan talvella, jolloin puuaines säilyy paremmin eikä se sinisty. Hirsityö Heikkilän kädenjälki näkyy Keski-Suomen sairaalassa. Pieni perheyritys toteuttaa suuria rakennushankkeita Teksti: Tiina Mansikkamäki | Mhy Päijät-Häme, kuvat: Hirsityö Heikkilä Laatupuulla kysyntää! Mhy Päijät-Häme hakee laadukkaita mäntyjä hirsirakentamisen raakaaineeksi. Kysy tarjous alueesi metsäasiantuntijalta! Perheyrityksen toiminta perustuu perinteisiin käsityötaitoihin. Hirsityö Heikkilä kaataa itse osan käyttämästään puusta.
21 Metsänomistajat Päijät-Häme Toimijat tutustumassa Vehkosuonojan ennallistamiseen syyskuussa. Ojan varrelle rakennettiin kolme patoa, joiden avulla on nostettu vedenpintaa ja ohjattu vedenkulkua vanhoihin luonnonuomiin. Ennallistamistöiden yhtenä tavoitteena on luontaisen tulvametsän kaltaisen korpielinympäristön luominen. Vehkosuonojaa ennallistettiin kesällä Vehkosuonojan hankkeen myötä aloitettiin monitavoitteinen luonnonhoitotyö Vehkosuonojan ja Äiniönjoen alueella, jossa laajat, ojitetut turvemaat ja suoriksi kaivetut uomat ovat omiaan tuottamaan erittäin voimakkaita ja runsaita huuhtoumia, jotka lopulta päätyvät Päijänteeseen. Hankkeen toteutuksesta vastannut Jyrki Mäkiranta esittelee tekemäänsä vaneripatoa. Tulva-aikoina vesi pääsee kulkemaan padon yli. Padon yläpuolelta vesi on ohjattu vanhaan uomaan, jossa sammal suodattaa tehokkaasti vettä. Riistapainotteinen allas, jonka suunnittelussa on otettu huomioon vesilinnusto. Allas on vaihtelevan muotoinen, luiskat ovat loivat ja altaan keskelle on jäänyt pieni saareke. Altaiden avulla hidastetaan vedenvirtaamista, jolloin vedenlaatu paranee.
22 Metsänomistajat Päijät-Häme Päijät-Hämeessä oli kaksi luonnonvarakeskuksen feromonipyydysryhmää, joiden avulla seurattiin kirjanpainajien määriä ja kehitystä kesän aikana. Mhy Päijät-Häme vastasi Sysmän pyydysten tyhjentämisestä. Sysmän seurantapaikalla kirjanpainajien määrä jäi onneksi alhaiseksi, 6 500 kappaleeseen. Toisella seurantapaikalla Lahden Nastolassa riskiraja ylittyi reilusti. Pyydyksiin jäi kesän aikana 28 000 kirjanpainajaa. Riskirajaksi on määritelty 15 000 kirjanpainajaa. Puustotuhojen riski kasvaa siinä vaiheessa kesää, kun tämä riskiraja on ylitetty. Hyönteistuhojen vuoksi mhy Päijät-Hämeen alueella on tehty metsänkäyttöilmoituksia 111 hehtaarin alalle tämän vuoden aikana. Luku on yliarvio varsinaisista tuhoista, koska useimmiten tuhopuiden lisäksi hakataan isompi alue. Tuhohakkuita joudutaan tekemään koko yhdistyksen alueella, mutta lukumääräisesti hakkuut painottuvat alueen eteläosiin. Luku sisältää kaikki hyönteistuhot, mutta valtaosa tuhoista on kirjanpainajan aikaansaannosta. Suomessa on tehty metsänkäyttöilmoituksia kuluvana vuonna yhteensä reilulle 2000 hehtaarille hyönteistuhojen takia. Päijät-Hämeessä on havaittu monin paikoin kuivuneita kuusen latvoja vuoden 2021 kesän jäljiltä. Kyseessä on ollut kuusentähtikirjaaja. Tyypillisesti tähtikirjaajan jälkiä näkee hakkuualojen, peltojen ja muiden aukeiden alojen reunoilla, sekä kuivilla kasvupaikoilla, kuten mäkisillä aloilla. Tämä kaarnakuoriainen kuivattaa kuusen latvan, mutta ei tapa puuta. Kuusentähtikirjaaja ei aiheuta laajaa tuhoa. Kaarnakuoriaiset ovat aiheuttaneet paikallisia puustotuhoja Päijät-Hämeessä Teksti ja kuva: Tiina Mansikkamäki | luonnonhoidon erityisasiantuntija | Mhy Päijät-Häme metsänhoitoy Metsänomistajan paras ystävä. Aarre kertoo kaiken metsäsi tuotosta ja hyvinvoinnista. Tilaa ilmainen näytenumero ja tutustu Aarteen runsaaseen metsäsisältöön osoitteessa aarrelehti.fi/jasenetu JÄSENETU Jäsenetu on voimassa 20.12.2022 asti kotimaassa. Yksi etu / talous. Tutustumisetu koskee talouksia, joihin ei ole viimeisen 3kk aikana ollut Aarteen tilausta. Näytelehdellä ei voi jatkaa olemassa olevaa Aarteen tilausta. Tutustumis- etu jäsenille! Aarre-näytenumero 0€ 1 nro
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=