23 Metsänomistajat Päijät-Häme Padasjoen metsätyöryhmän puheenjohtaja, retken johtajana toiminut Pekka Salonen valotti pitäjän metsien nykytilaa. – Padasjoen metsät olivat kymmenkunta vuotta sitten Suomen puustoisimmat. Metsien rakenne oli sellainen, että oli paljon suhteellisen iäkkäitä kuusikoita. Näitä kuusikoita laitetaan parasta aikaa kumoon, ja myytävää on paljon. Hakkuukypsien metsien osuus tulee säilymään Padasjoella korkeana edelleenkin, hän kertoi. – Suuri tavoite on säilyttää hyvä metsien puusto Padasjoella. Keskeinen haaste on nuorten metsien hyvä ja oikea-aikainen hoito. Padasjoella monet vanhat pellot on viljelty metsälle sen jälkeen, kun peltoviljely on loppunut. Aarnialueella Evolla Kotisten 232 hehtaarin aarnimetsään tutustuttaessa mukaan liittyi Lammin biologisen aseman tutkimuskoordinaattori John Loehr. Kotinen on pitkäaikainen seuranta-alue, jonka vanhin puu, 500-vuotias mänty kuoli pari vuotta sitten. Alueen mäntyjen keski-ikä on yli 200 vuotta, sillä ydinalue on ollut rauhoitettuna jo toista sataa vuotta. Kotisten alue on yksi Evon alueen tutkimuksellisesti arvokkaimmista alueista, jossa metsän metsän kehityskaaren seuraamiseen on ihanteelliset edellytykset. Laajoilta tutkimusalueilta vuosien varrella talteen otetut näytteet auttavat metsien tutkimusta nykyäänkin. Vanhan metsän vahvuus on sen monimuotoisuus, jonka ansioista esimerkiksi kirjanpainajien aiheuttamat vahingot voivat olla pienemmät kuin nuoremmissa, yhden puulajin metsissä. Bussimatkalla tutustuttiin lisäksi Niemisjärven alueeseen. Padasjoelle palattiin Haarajärven, Kelkutteen ja Taruksen kautta. Metsäkeskuksen Jouni Rantala luennoi bussissa energiapuun korjuusta. – Kemera-tukea on vielä mahdollista saada nuoren metsän hoitoon, Rantala muistutti. Tämä metsäkeskuksen myöntämä tuki on tarkoitettu yksityisten maanomistajien metsänhoidon tukemiseen. Rantala kertoi, että Ukrainan sodan vaikutusten vuoksi energiapuumarkkina on viriämässä, ja energiapuun hinta on lähtenyt nousemaan. Nuoren metsän hoitoa Antti Alhola Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen Padasjoen toimistosta esitteli nuoren metsän hoitokohdetta, joka oli puustoltaan sekametsää. Kohteessa oli kaksi metsäkuviota, noin 17 vuotta vanhaa luontaisesti uudistettua nuorta kasvatusmetsää, yhteisalaltaan nelisen hehtaaria. Metsäkeskus on myöntänyt kohteeseen nuoren metsän kunnostustukea 450 euroa hehtaaria kohden. Tavoitteena on saada hyvälaatuista puuta nopeasti kasvava puusto. Harvennuksessa suositaan rauduskoivua sekä mäntyä. Lähtötilanteessa runkoja oli hehtaarilla noin 3000 kappaletta, joista poistetaan noin 1500–2000 runkoa hehtaaria kohden. Sivutuotteena arvioidaan kertyvän noin 40 kuutiota energiakokopuuta hehtaaria kohden. – Energiapuu ohjautuu Lahti Energialle, joka on lisäämässä kotimaisen energiapuun käyttöä, Alhola kertoi. Retkeläiset saivat kysyä metsäkoneenkuljettaja Jari Leppäseltä hänen työstään kohteella. Miten yleistä on, että metsänomistaja käy työmaalla? – Aika harvoin. Tämä on yksinäistä hommaa, joten aina on mukava vaihtaa pari sanaa, sysmäläinen metsäkoneen kuljettaja naurahti. Padasjoen metsäpäivässä tutustuttiin alueen metsiin ja niiden hoitoon Teksti ja kuva: Padasjoen Sanomat Padasjoen metsätyöryhmä, Metsäkeskus ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistys järjestivät elokuussa Energiaa metsästä -metsäretken, jossa tutustuttiin Evon metsiin, metsäalan oppilaitokseen ja aluetta koskeviin uusiin suunnitelmiin. Lisäksi vierailtiin nuoren metsän hoitokohteessa.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=