30 Vastaajana metsäarviointi- ja kiinteistöasiantuntija (LKV) Jaakko Aho Mhy Kanta-Hämeestä. Metsävähennys on verotuksellinen keino tukea tuotantovälineen eli metsän hankintaa metsätaloudessa. Tulevista puukauppatuloista voidaan tulouttaa 60 % ilman pääomaveroa ennen kulujen vähentämistä, kunnes koko metsävähennyspohja on käytetty. Metsävähennyspohjaa muodostuu 60 % metsän hankintahinnasta. Yhteensä 100 000 euron puhtaan metsätilan kaupassa metsävähennyspohjaa muodostuisi 60 000 €. Esimerkiksi 50 000 euron puumaksutulosta uusi omistaja voi tehdä metsävähennystä 60 % eli 30 000 €. Tästä osuudesta ei makseta pääomaveroa. Verotettava osuus pääomatulosta jää 20 000 euroon, ja tästä osuudesta vähennetään vuotuiset poistot ennen pääomaveron laskemista. Metsävähennyksen käyttämiselle ei ole aikarajaa. Esimerkkitapauksessa verohyöty voi olla enimmillään 19 200 €. Jos uusi omistaja tekee kerralla 100 000 euron puukaupan, hän voi käyttää metsävähennyspohjan 60 000 € kerralla. Pääomavero olisi 30 000 euroon asti 30 % ja sen ylittävältä osalta 34 %. Jos hakkuut jakautuvat tulevaisuuteen useaksi pienemmäksi hakkuutuloksi, verohyöty on vähintään 18 000 €. Kannattaa huomata, että pienin mahdollinen metsävähennys on 1 500 €, mikä vastaa vähintään 2 500 €:n puukauppatuloa. Kysy metsäasiantuntijalta Lauriina Tyrni | Operaatioasiantuntija | Mhy Kanta-Häme Etelä-Suomen Metsänhoitoyhdistysten asiakaslehdessä aloitetaan uusi Kysy metsäasiantuntijalta-palsta. Tällä ensimmäisellä palstalla metsäaiheisiin kysymyksiin vastaavat Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen asiantuntijat. Mikäli sinulla on itselläsi esimerkiksi jokin metsänhoitoon, verotukseen tai vaikkapa metsäteihin liittyvä kysymys, voit lähettää sen seuraavan asiakaslehden palstalle. Asiantuntijamme vastaavat siihen ammattilaisen näkökulmasta. Ohjeet kysymyksen lähettämiseen ovat erillisessä infolaatikossa. Voit mielelläsi lähettää kysymyksesi myös kuvan kera, joka julkaistaan lehdessä kysymyksesi kanssa. Vastaajana metsäasiantuntija Wertti Särkimäki Mhy Kanta-Hämeestä. Suojuspuuhakkuun tavoitteena on kuusivaltaisen metsän luontainen uudistuminen. Hakkuussa jätetään pystyyn kuusia noin 100–300 kpl hehtaarille. Osa jätettävistä puista kannattaa olla myös koivuja ja mäntyjä riippuen siitä, millaisella kasvupaikalla ollaan. Suojuspuuhakkuuta voidaan miettiä, kun kyseessä on kuusikko, joka ei ole tuulituhoriski alueella. Maaperän tulisi lisäksi olla jo valmiiksi hyvin taimettunut. Maannouseman eli juurikäävän vaivaamille alueille suojuspuuhakkuuta ei suositella. Juurikäävän saastuttamissa paikoissa kannattaa tehdä avohakkuu ja puulajin vaihtaminen koivuun tai mäntyyn. Suojuspuuhakkuun jälkeen pystyyn jätetyt siemenpuut kaadetaan pois sitten, kun maaperä on hyvin taimettunut. Kysymys: Mitä tarkoittaa metsävähennys ja mikä on sen arvo esimerkiksi 100 000 euron metsätilakaupassa? Kysymys: Mitä kuusikon suojuspuuhakkuu tarkoittaa ja millaisessa tilanteessa tällainen hakkuu voitaisiin tehdä?
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=