22.2.2023 Etelä-Suomen metsänhoitoyhdistysten asiakaslehti sivu 8 sivu 12 Sivu 14 Saha täyttää koivun ja haavan mentävän aukon Metsänhoidon tukia riittää tuleviksi vuosiksi Kulotus parantaa monimuotoisuutta 1 2023 Metsä kasvattaa luontopäiväkodissa sivu 16
2 SISÄLTÖ Mhy Kanta-Hämeen, Lounais-Hämeen, Päijät-Hämeen, Uusimaan ja Länsi-Uusimaan yhteinen asiakaslehti. Lehti ilmestyy kahdesti vuodessa. Keskiaukeamalla mahdolliset yhdistyskohtaiset sivut. Vastaava toimittaja: Mari Sarvaala, mari.sarvaala@mhy.fi, 044 3420068 Toimituskunta: Kari Korpi, Mari Sarvaala, Salla Koskela, Saija Peltola, Kari Kannisto, Asta Sarkki Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Newprint Oy, Raisio Osoiteaineisto: Metsänhoitoyhdistysten asiakasrekisterit Painosmäärä: 21 900 kpl Kannen kuva: Asta Sarkki 3 4 6 8 10 12 13 14 16 18 21 23 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi Pääkirjoitus Kiivasta keskustelua metsistä Puukauppa ja -markkinat Harvennuspuuta ei kannata halpuuttaa Metsäenergia Roskapuusta ympäristölle ja kukkarolle edullista lämpöä Yhteistyö Koivu- ja haapasaha pystyyn Urjalassa Kysy metsäasiantuntijalta Tuet Kemeran viimeinen vuosi alkoi Metsätilat.fi-välityspalvelu – varmoin askelin metsätilakaupan maastoissa Luonnonhoito Tuli lisää monimuotoisuutta ja avustaa metsänhoidossa Luontopäiväkodissa ei ole huonoja ulkoilukelejä Vapaa-aika Mallusjoen miesvoimistelujoukkue räjäytti huumoripankin Metsänomistajat-ristikko Tapahtumakalenteri Sveitsi tunnetaan vauraana ja hyvinvoivana eurooppalaisena Alppimaana. Tämä yhdistetty metsä- ja luontomatka tutustuttaa meidät maan aitoon maaseutuun, sen kauniiseen luontoon ja ystävällisiin ihmisiin. Oppaana ja asiantuntijana matkalla toimii suomalainen Teija, joka on pitkään asunut maassa ja tuntee maan tavat, luonnon, historian ja runsaasti paikallisia ihmisiä. Hän pystyy autenttisesti tutustuttamaan meidät paikalliseen elämään. Etelä-Suomen MHY:iden metsämatka Sveitsiin 23.–27.5.2023 www.kontiki.fi MATKAN HINTA 1 950 €/hlö Matkan hintaan sisältyy suora lento Helsinki–Zürich–Helsinki lentoveroineen ja matkatavaroineen • majoitus jaetussa 2-hengen huoneessa aamiaisineen • ohjelman mukaiset kuljetukset • ohjelman mukaiset ateriat: 2 x lounas, 4 x illallinen, osittain ruokajuomineen • suomalainen paikallisopas mukana alkaen / päättyen Zürich • Metsänhoitoyhdistyksen edustaja mukana alkaen / päättyen Helsinki • palvelu- ja toimistomaksut Lisämaksusta yhden hengen huone 220 € • ennakkoon varatut istumapaikat lennolla • muut mahdolliset palvelut Ilmoittautuminen viimeistään 28.2.2023 Pidätämme oikeuden muutoksiin. Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd/Trio Travels. Tutustu päiväkohtaiseen matkaohjelmaan www.kontiki.fi Lisätiedot ja varaukset myös puh. 09 466 300 ilman palvelumaksua.
3 Puuta hakataan nyt metsistä paljon, eikä se ole jäänyt kenellekään epäselväksi. Kun ajelee autolla, niin hakkuuaukkoja riittää ja näkyy valtateiden varsillakin. Tuttu ja turvallinen metsäinen näkymä on muuttunut muistoksi. Usein puunmyyntiä, myyntihalukkuutta ja hakkuita säätelee puun kantohinnan kehitys. Mutta on paljon muitakin syitä. Yksi syy taitaa nyt olla välillä aivan mahdottomaksi mennyt metsäkeskustelu. Metsäkeskustelu ja edunvalvonta ovat epäonnistuneet totaalisesti, jos metsänomistaja myy puuta siksi, että sitä ei hänen mielestään saa kohta myydä ollenkaan. Kun tulee iso ja paha EU, joka kieltää kaiken. Tämä on aivan yleinen käsitys, jota vielä lietsotaan sekä mediassa että somessa. Tässä, kuten monessa muussakin asiassa, ratkaisee se, miltä asia näyttää, eikä se, mikä on totta ja todellisuutta. Ylilyöntejä on voinut olla yksittäisissä hakkuissa, mutta pääsääntöisesti meillä on hoidettu metsiämme erittäin hyvin. Onko tässä valtakunnassa muuten jotain valvotumpia systeemejä kuin metsien hoito? Samalla pitää muistaa, että metsät ovat aivan totaalisen ratkaisevassa asemassa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Tätäkään totuutta ei voi kukaan kieltää. Luonnon monimuotoisuus, hakkuiden rajoittaminen, metsien suojelu, hiilinielut, päästöt, kestävä metsätalous, ennallistaminen, taksonomia. Käsitteitä käsitteiden perään ja mitä erilaisimpia tutkimustuloksia riittää. Näyttää siltä, että tutkimuksia käytetään pääosin omaan ajatusmaailmaan sopivalla tavalla. Lopputuloksena on todellinen sekamelska. Tavallinen kadun tallaaja ei todellakaan pysty sanomaan, onko meillä metsänhoidossa, hakkuissa, metsien tulevassa käytössä ja hiilinielussa jokin ongelma vai ei. Pitäisikö olla hakkaamatta puuta, jotta hiilivarasto vankistuisi vai pitäisikö hakata enemmän, jotta saataisiin lisää kasvavaa metsää ja sitä kautta tehokkaampi hiilinielu? Kun keskustelu kuumenee, niin sitä käydään myös kasvavassa määrin puutteellisin tiedoin ja ylettömällä tunnepitoisuudella, jopa tietoisesti harhaanjohtavasti. Ja tässä savotassa media ei todellakaan saa puhtaita papereita, päinvastoin! Nyt tarvitaan suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä kaikilta, koska yhtä totuutta ei ole. Kunhan muistaisimme, että metsissä kyse on todellakin suomalaisten kansallisomaisuudesta, jota pitää hoitaa hyvin ja kestävästi, nyt ja tulevaisuudessa. Mutta mikä tärkeintä, meidän on tehtävä päätökset itse. Ilman tätä järjetöntä ja ihmeellisesti värittynyttä riitelyä. Jos me emme pysty siihen itse, niin varmaa on, että päätökset metsistämme tekee ihan joku muu meidän puolestamme! PÄÄKIRJOITUS Onko tässä valtakunnassa jotain valvotumpia systeemejä kuin metsien hoito? Jari Yli-Talonen, johtaja | Mhy Päijät-Häme Kiivasta keskustelua metsistä
4 PUUKAUPPA- JA MARKKINAT Puumarkkinatilanne kuumenee. Metsäyhtiöt ovat osoittaneet olevansa valmiita kilpailemaan puusta nousevin hinnoin. Niiden puustamaksukyky onkin kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla. Kolmen suurimman metsäyhtiön viime vuoden tulokset tulevat ylittämään historialliset viisi miljardia euroa. Puumarkkinoiden hinnan kehittymiseen ei voida olla tyytyväisiä, sillä tuottajahintojen nousu on ollut vaisua verrattuna metsäyhtiöiden tuloskehitykseen. Reiluuttaminen ei ole ollut todellisuutta metsäsektorilla. Reiluuttamista toteutetaan käytännössä puukaupan kilpailuttamisella ja korjuulaadun valvonnalla. Metsänhoitoyhdistyksissä nämä ovat puukauppapalveluiden ykkösasioita metsänomistajan etujen ajamiseksi. Halpa puu on myrkkyä metsänhoidolle Metsäteollisuuden halu maksaa puusta metsänomistajille on ollut selvässä kasvussa, sillä puun hinta on noussut vuoden sisällä 10–30 prosenttia puutavaralajista riippuen. Sen sijaan pitkällä aikavälillä maksuhalu on romahtanut. Tätä voidaan tarkastella katsomalla puun reaalista hintakehitystä, jossa yleinen hintojen nousu otetaan huomioon. Puun hintakehitys on näin laskien romahtanut pitkällä aikavälillä. Erityisesti havukuidun ja koivutukin hintakehitys on huolestuttava. Esimerkiksi mäntykuidusta maksettiin 35 vuotta sitten yli 10 euroa (nykyinen hinta noin 22 €/m3) tämänhetkistä hintatasoa enemmän ja koivutukista lähes 30 euroa enemmän kuutiometriltä (nykyinen hinta noin 50 €/m3). Puun halpuuttaminen on ollut metsäyhtiöille kannattavaa, mutta Harvennuspuuta ei kannata halpuuttaa Teksti Kalle Karttunen, tutkimuspäällikkö | Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | Kuva Johanna Kokkola Harvennuksien kilpailuttamisella saavutetaan parempi hinta ja laatu puumarkkinoilla. Nyt on kysyntää harvennuspuulle, kunhan toimitaan reilun pelin säännöillä. Pystykauppojen kantohinnat olivat helmikuussa talvileimikoissa hyvällä tasolla. Puun hinta on noussut vuoden sisällä 10–30 prosenttia puutavaralajista riippuen. 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 0 50 000 100 000 150 000 Vuosi 2021 2022 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 0 10 20 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 23,47 25,40 22,73 17,32 25,03 26,25 23,33 17,68 22,78 23,78 22,77 16,90 49,98 52,04 44,18 75,03 76,11 66,64 72,39 74,24 65,27 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 5 / 2023 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 0 50 000 100 000 Vuosi 2021 2022 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 0 1 20 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 23,47 25,40 22,73 17,32 25,03 26,25 23,33 17,68 22,78 23,78 22,77 16,90 49,98 52,04 44,18 75,03 76,11 66,64 72,39 74,24 65,27 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 5 / 2023 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 0 50 000 100 000 Vuosi 2021 2022 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 0 20 40 6 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 10 20 uitupuun kantohinnat, €/ 3, telä- uo i, hakkuutapa: ystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 3 47 25 40 22,73 17,32 25,0 26 25 23,33 17,68 8 23 78 22,77 16,90 9 9 52,04 44,18 75 03 76,11 66,64 72 39 74,24 65,27 antohinnat telä- uo i, viikko 5 / 2023 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusit kki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Puun tuottajahintojen nousu on ollut vaisua verrattuna metsäyhtiöiden tuloskehitykseen. Lähde: Metsäteollisuus ry.
5 Säiden puolesta talvi on ollut puunkorjuussa kaksipiippuinen. Metsänpohjat eivät kanna, mutta onneksi tiet ovat jäässä. Korjuuesimies Petteri Pentti Mhy Uusimaasta kuvailee kelejä eteläisessä Suomessa. - Pysyviä talvikelejä ei ole tullut, suojasää, vesisateet ja plussa-asteet ovat riesana. Marras-joulukuun pakkaset eivät ehtinee muodostaa routaa metsään, vaan pohja on aivan sulaa. Kun lumikin on hävinnyt, niin kantavaa kerrosta ei muodostu. Tiet alkutalven pakkaset kuitenkin kovetti ja ne ovat kestäneet, ainakin toistaiseksi. - Puu liikkuu hyvin tehtaille, kunhan se saadaan tien varteen. Peltovarastot ovat kestäneet, kun ne on saatu jäädytettyä ja vähäinen lumi tallottua. Mhy Uusimaan alueella talvi loppuu tyypillisesti jo helmikuun jälkeen ja kesää odotetaan. – Kesät alkavat olla nykyisin parasta aikaa korjuulle, silloin päästään kuivalla kelillä myös turvekankaille. Salpauselkien pohjoispuolella Mhy Päijät-Hämeessä on ollut samanlaisia haasteita talven korjuussa. Korjuupäällikkö Antti Alholan mukaan maaliskuussa päästään vielä talvikohteille, mutta osa jää korjaamatta. Katseet siirretään kevääseen. - Kun talvi alkoi jo joulukuussa, päästiin talvikohteille hyvissä ajoin. Kelirikkokohteita jäi varastoon, joilla päästään alkuun, vaikka uusia tarvitaan lisää. Kesäkohteita hankitaan kaiken aikaa. Metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelulle tyypillisiä kohteita ovat kuitupuuvaltaiset ensiharvennukset ja harvennukset. - Hoitohakkuut kannattaa tehdä aina ajallaan. Kuidun ja energiapuun hyvä hintataso ja menekki eivät ainakaan ole esteinä, kalustoakin on saatavilla, kannustaa Alhola metsänomistajia. Haastava talvi puunkorjuussa Teksti ja kuva Mari Sarvaala metsänhoidolle se on ollut myrkkyä. Metsänhoidon taso onkin laskenut. Tämä näkyy taimikonhoitomäärien tippumisena sekä nuoren metsän kunnostustarpeen ja ensiharvennusrästien kasvamisena. Kilpailutus ja korjuunvalvonta ratkaisevat Viime aikoina on kantautunut huolestuttavia mittaustuloksia liian voimakkaista ensiharvennuksien toteuttamisista. Puun halpa hinta on vähentänyt kiinnostusta investoida metsänhoitoon ja mahdollisesti osatekijänä heikentänyt korjuun laatua. Halpuuttaminen on kääntynyt metsäteollisuutta itseään vastaan. Metsänhoitoyhdistyksen kautta kilpailutetut puukaupat sisältävät riippumattoman kolmannen osapuolen toteuttaman korjuun valvonnan. Itsessään puukaupan kilpailutuksella saadaan reiluin tarjous puun ostajilta. Se ei vielä takaa puunkorjuun reiluutta metsän tulevan kehityksen kannalta. Toteuttamalla puukaupan kilpailutus metsänhoitoyhdistyksen kautta saadaan puukaupan toteuttamiselle kilpailutuksen lisäksi korjuun valvonta. Se takaa hyvän metsänhoidon suosituksen mukaisen hakkuun ja puun korjuun sekä metsänomistajan oikeusturvan mukaisen edunvalvonnan. Talven korjuukelit ovat olleet haastavat, mutta metsäkoneilla on riittänyt töitä, kun tehtailla on tarvetta raaka-aineelle. Korjuunvalvontaa tehdään muun muassa mittaamalla jäävän puuston pohjapinta-alaa relaskoopilla.
6 Traktorin koura työntää puupöllejä hakkurin kitaan, ja pienet puunpalaset suihkuavat kaaressa traktorin peräkärryyn Lohjan Tavolassa Turun moottoritien kupeessa. Nummen Perusenergia Oy:n toimitusjohtaja Markku Iso-Markku seuraa tuttua näkyä, kun urakoitsija Juha Pullinen hakettaa kahden puupinon välissä lumppeja, tärkeämpään kelpaamattomia pöllinpätkiä. - Erittäin hyvin meillä menee siihen nähden, minkälainen alku yrityksellä oli. Olemme löytäneet paikkamme lähienergiamarkkinoilla, myhäilee Iso-Markku. Aluksi ei uskottu, nyt luottoa löytyy Länsiuusimaalainen lähienergian tuottaja Osuuskunta Nummen Perusenergia perustettiin 12 miehen voimin 1996. Tuolloin puuenergian käyttö lähti Suomessa vahvaan kasvuun. Kului kuitenkin seitsemän vuotta ennen kuin mitään tapahtui. - Kiertelimme ottamassa oppia ja markkinoimme hakkeesta tuotettua lämpöenergiaa kunnille ja yrityksille. Meitä kuunneltiin, mutta meitä ei uskottu. Vasta vuonna 2003 perustettiin ensimmäinen lämpölaitos Oinolan koulukeskukseen. Sen jälkeen alettiin uskoa, ja usko bioenergiaan on vaan vahvistunut. - Kyllä meillä oli ja on yhä maailmaakin parantavia ajatuksia, myöntää Iso-Markku. - Halusimme löytää käyttöä ja markkinat hukkapuulle, joka ei kelvannut oikein mihinkään. Nyt hakMETSÄENERGIA Roskapuusta ympäristölle ja kukkarolle edullista lämpöä Teksti ja kuvat Kari Sallinen Nummen Perusenergia Oy on löytänyt paikkansa bioenergiamarkkinoilla. - Haketukseen sopivaa puutavaraa on saatu riittävästi ja hakkeen hyödyntäminen kiinnostaa entistä enemmän, kertoo Nummen Perusenergian toimitusjohtaja Markku Iso-Markku.
7 keella korvataan kalliimpaa öljyä ja kaasua. Hakkeeksi silputtuna puu ei jää turhan päiten metsään lahoamaan ja hitaasti ’’palamaan’’, vaan korvaa ilmastoystävällisesti uusiutumattomia fossiilisia polttoaineita. Työntekijöitä yrityksellä ei ole kuin Iso-Markku. Haketukseen, kuljetuksiin ja laitosten hoitoon käytetään urakoitsijaa. Nummella asuva eläkeläinen Markku Iso-Markku on opiskellut aikoinaan metsänhoitajaksi. Hän on ollut ammattikasvatushallituksen palveluksessa Lapin metsätyökoulun johtaja ja myöhemmin luomuviljelijä. Pienellä toimijalla tärkeä rooli Nummen Perusenergialla on oma lokeronsa bioenergiabisneksessä. - Ei tässä kyllä rikastumaan pääse, mutta markkina on olemassa. Saamme hyötykäyttöön pieniä eriä puuta, jotka eivät muille kelpaa ja pystymme toimittamaan hakkeen pienille lämpölaitoksille, joihin isoilla toimijoilla ei ole kiinnostusta tai teknisiä valmiuksia. Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaa välittää Nummen Perusenergialle valtaosan noin 7000 motin energiapuumäärästä. Tavolassa jutuntekopäivänä tehty hake vietiin traktorin peräkärryssä 13 kilometrin päähän Karjalohjalle Hortiherttuan kasvihuoneille. - Tämä on lähienergiaa. 30 kilometrin kuljetusmatka alkaa olla jo kannattavuuden ylärajoilla. Yhtiö on ollut tasaisessa kasvussa ja lähentelee 500 000 euron liikevaihtoa. Osakkaina on 42 yksityishenkilöä sekä Metsänhoitoyhdistys LänsiUusimaa, jonka metsäasiantuntija Pertti Vuoristo oli aikoinaan perustamassa yritystä. Toiminnan laajennuttua osuuskunta muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 2012. Asiakkaita on nyt kahdeksan, joista suurin on Lohjan kaupunki. Sillä on yksi oma lämpölaitos ja Lohjan kaupungin energiahuoltoyhtiö Loherilla kolme. Hakelämpöä menee kouluihin, laitoksiin, asuntoihin ja yrityksille. Listalla ovat Kansan raamattuseuran Vivamon kurssikeskus Lohjalla, elämystavaratalo-kahvio Kasvihuoneilmiö Nummella ja venetehdas Finnmaster Boats Sammatissa. Sopimuksia yrityksellä on kahdenlaisia. Osa lämpölaitoksista hoidetaan kokonaan yhtiön toimesta, osaan toimitetaan vain hake. - Toimitimme viime vuonna lämpöenergiaa yli 8000 megawattituntia. Meillä on yksi uusi sopimuskin tekeillä, sillä Ruduksen betonitehtaalla Lohjalla halutaan korvata kaasun käyttöä bioenergialla, paljastaa Markku Iso-Markku. Yhtiönsä ja alan tulevaisuuteen IsoMarkku suhtautuu hötkyilemättä. -Tämähän on järkevää puuhaa ja kannattaa tehdä. En odota mitään isoa buumia, mutta kasvua voi vähän tulla. Karjalohjan Hortiherttuan kasvihuoneille haketta kärrätään ympäri vuoden, kesälläkin, ja enemmän kuin muille Nummen Perusenergian asiakkaille. Tässä sitä on, hyödyllistä ja edullista lämpöenergiaa, esittelevät haketta kuljettava Vesa Saaranen (vas.) ja Markku Iso-Markku.
8 UrjalaWoodin nykyisen toimitusjohtajan Petri Saaren isoisä aloitti yrityksen perinteisten urjalalaisten keinutuolien valmistuksella noin sata vuotta sitten. Petrin vanhemmat jatkoivat samaa linjaa kalustetuotannolla. Vuonna 2004, kun yritys siirtyi Petri Saarelle, tehtiin kalusteita ja sahattiin raamisahalla koivua vain omiin tarpeisiin. Sen jälkeen on käynnistetty paljon erilaisia uusia projekteja. - Alamäkeä on ollut rajusti ja montaa monessa, kuvailee Saari yrittäjäuraansa. - Aina kun keksin jotain uutta, on kokeiltava. Minun luonteellani on parempi kehittää uutta kuin tehdä vuosikymmeniä yhtä ja samaa hommaa. Osa jutuista on kyllä mennyt täysin pieleen. UrjalaWood jatkaa sahauksen ohella erikoisliimalevyjen tilauspohjaista tuotantoa ja puuaihioiden sekä keinutuolien valmistusta. Sota Ukrainassa on vaikuttanut yhtiöön paljon. Puunhankinnan vaikeutumisen lisäksi asiakkaiden myyntimarkkinat ovat sekaisin. Sahaa vasta käynnistelty Sahakalustona on nyt alkuun pyörösahalinja. Sillä voi sahata 30-50 kuutiometriä koivua päivässä. - Saha on ihan lähtöpisteessä, eikä paljon kokemuksia vielä ole. SahausYHTEISTYÖ Rohkeutta yrittämiseen riittää – koivu- ja haapasaha pystyyn Urjalassa Teksti ja kuvat Heli Mutkala Perinteiseltä puunjalostustontilta Urjalan ja Forssan rajalla on tammikuun alusta kuulunut uusia ääniä. UrjalaWood Oy aloitti koivun ja haavan sahaamisen upouudessa hallissaan. Näkymät ovat valoisat, kunhan puunhankinta sujuu ja sahattavaa riittää. Petri Saarella riittää ideoita ja yrittäjäluonnetta. Pihamaalla on sahattua koivua ja taustalla kaksikamarinen v. 2021 valmistunut kuivaamorakennus.
9 ta on nyt tehty puolessatoista vuorossa. Tuotannon käynnistyessä toden teolla voisi työpaikkoja olla 10-20, kun niitä nyt on kuusi, visioi Saari. - Tavoitteena on luoda saha, joka käyttää puuta 20-30 000 kuutiometriä vuodessa, ei mitään satojen tuhansien mottien laitosta. Mieluiten lähdetään varovasti liikkeelle ja kasvatetaan toimintaa aina suojasäillä, kuten lumipalloa. Koivun ja haavan sahaus on viime vuodet ollut vähäistä. Lähin koivusaha on Viitasaarella. UrjalaWoodin tämän vuoden alussa käynnistynyt uusi saha täyttää aukkoa. Kesällä 2021 valmistui kaksikamarinen sahatavaran kuivaamo ja lämpökeskus. - Alkuun kuivaamo pyöri vuoden täysillä. Kamareihin mahtuu 110 kuutiota valmista tavaraa, ja 50 mm:n koivulankku kestää kuivua 4-6 viikkoa. Kun sahaus saadaan kunnolla käyntiin, kuivaus jatkuu, kertoilee Saari. Monena vuonna on tehty koesahauksia. Asiakkaita ja sahaustapoja on haettu. Ihan uutta on kesällä aloitettava havuerikoispuun sahaus. Asiakkaita erikoistavaralle löytyy, mutta väkisin osa tuotoksesta on ihan tavallista sahatavaraa. Haapa- ja koivutukkia tarvitaan Aloittavalle yritykselle raaka-aineen saanti on suorastaan kohtalon kysymys. Suunnitelmissa on suurempi laitos, mutta kynnyskysymykseksi nousee puun saatavuus. Koivusta on kova pula. Vielä toissa vuonna sitä tuotiin paljon Venäjältä. Nyt ostetaan kotimaista koivua ja haapaa. Hankinta-alue on 150-200 kilometrin säde laitoksen ympärillä. Haussa on koivusaha- ja haapatukin laatuvaatimukset täyttävä puu. Metsänomistajien talviaikainen hankintahakkuupuu käy hyvin. Mielellään Petri Saari käy leimikossa etukäteen varmistamassa puun laadun. Tarkoitus on sahata niin paljon kuin raaka-ainetta saadaan. Yhteistoiminta metsänhoitoyhdistysten kanssa on tärkeää ja ne toimittavatkin valtaosan raaka-aineesta ”pihakauppoina”. Mhy:sten nykyisessä liiketoiminnassa Saari pitää hyvänä ammattimaisuutta ja ensisijaisen tärkeänä kotimaan laitosten puuhuoltoa. Monitoimimies kehittää Petri Saari on yrityksensä toimitusjohtaja, puunhankintaosasto, myyntimies ja markkinoija – tällä hetkellä myös sahuri. Hän ideoi yrityksessään jatkuvasti uutta. Harva rohkenee. - Se on se luova hulluus varmaan, Saari nauraa ja jatkaa, - mulla on ollut kiinnostus sahaamiseen termospullon korkuisesta asti. Nuorekas ja poikamainen Saari on ehtinyt elämässä paljon. Nuorena miehenä hän opiskeli Hämeen ammattikorkeakoulussa tietotekniikan insinööriksi. Reilut kaksi vuotta Espoossa ja softatestaukset saivat riittää. Vuonna 2002 hän muutti takaisin Urjalaan ja töihin vanhempiensa firmaan. Sahalinjasto odottaa seuraavaa koivutukkia käsittelyyn. UrjalaWoodin sahan on tarkoitus käyttää puuta 20-30 000 kuutiometriä vuodessa. Metsänhoitoyhdistykset toimittavat valtaosan raaka-aineesta. HUOMIO!
10 Kysy metsäasiantuntijalta Taimia voi istuttaa koko sulan maan ajan keväästä syksyyn. Lumien sulattua voi tulla vielä yöpakkasia ja alavilla mailla on tunnetusti hallanvaara kesäkuulle asti, joten kiirehtiä ei kannata. Moni istuttaja vaan on niin tohkeissaan, että haluaa aloittaa istutusurakan jo heti toukokuun ensipäivinä. Tutkimuksissa on todettu, että lämpöiseen maahan huolella istutetut taimet lähtevät kasvuun paremmin ja niiden juurtuminen on nopeampaa. Usein istutuksille kiirehdittäessä ajatuksena on hyödyntää maassa oleva kosteus keväällä. Mutta hyvin kasteltuja läpimärkiä taimia voi istuttaa juhannukseen asti. Valtaosa taimista on nykyisin pakkasvarastoituja talven yli, joten ne pitää antaa sulaa kunnolla ennen maahan laittoa, ettei käy niin, että taimi rupeaa neulasillaan hengittämään, mutta juuripaakku on vielä jäässä. Tälloin taimi kuivuu ja on menetetty. Kerran kuivunut taimi ei enää toivu. Ennen juhannusta pakkastaimet loppuvat varastoista ja tilalle tulee taimitarhoilta kasvussa olevia taimia. Ne eivät siedä varastointia muutamaa päivään pidempään, vaan ne on saatava maahan pikimmiten. Oikea taimihuolto on istutustyössä tärkeintä: kastele – varastoi varjossa – istuta huolella. Vastaajana metsänhoitoesimies Niklas Kumpulainen Mhy Uusimaasta Onko järkevää kiirehtiä istuttamaan taimet keväällä heti maan sulattua vai odotellaanko? Ilmaston lämpeneminen on päivän sana. Lämpeneminen tulee aiheuttamaan muutoksia niin puulajien menestymisessä kuin tuhoriskeinä metsissä tulevina vuosikymmeninä. Eteläisessä Suomessa kuusi tulee olemaan puulaji, joka kärsii niin kuivuuden, tuulten, leutojen talvien ja hyönteisten ja juurikäävän aiheuttamista tuhoista entistä enemmän. Ne aiheuttavat tulonmenetyksiä metsänomistajille. Kun metsässä on pääpuulajin lisäk- si vähintään 20 % muita puulajeja, kuten kuusikossa mäntyä tai koivua ja päinvastoin, metsästä saadaan tuhonkestävämpi. Monilajinen metsikkö saadaan usein luontaisella täydennyksellä istutustaimien lomaan. Tai mahdollista on istuttaa sekalajisena tai kylväen osa. Tärkeää on kuitenkin oikea puulaji oikealla kasvupaikalla ja maalajilla. Taimikonhoidossa ja hakkuissa muut puulajit säästetään. Sekapuusto lisää monimuotoisuutta ja puuston elinvoimaa sekä parantaa maaperän ominaisuuksia. Näin metsän hiilensidonta ja -varasto varmistuu. Vastaajana metsäasiantuntija Anni Laitamaa Mhy Länsi-Uusimaasta Miksi nykyisin suositellaan metsien kasvattamista sekapuustoisena? Marja Kalpio Monia puulajeja kasvava sekametsä on tuhonkestävämpi. Lehtipuut ovat linnuille mieleisiä pesäpaikkoja, ja maapohjalla kasvaa moninainen kasvilajisto. FAKTAA
11 Hakkuun jälkeen puut varastoidaan välivarastoon tien varteen odottamaan kuljetusta käyttöpaikkaan. Hakkuusopimuksen ehdoissa on maininta, kuinka monta vuotta puita voidaan varastoida. Metsätuholaki edellyttää, että tuore havupuutavara pitää viedä tienvarsilta pois määräpäiviin mennessä, jotka vaihtelevat eri puolilla Suomea ja eri puulajeilla. Myös kuutiomäärä- ja läpimittarajat ovat olemassa sekä vaihtoehtoisia toimenpiteitä, jos puita ei voida kuljettaa pois. Lain noudattaminen on puutavaran omistajan vastuulla. Pienet kasojen loput ovat hankalia kaukokuljetuksessa, ja niiden kuljetus voi viivästyä. Yrityksillä on kuitenkin varastokirjanpito, josta ne näkevät, mitä puutavaralajeja missäkin on jäljellä ja kuinka paljon. Metsänomistajan oman käyttöön jätettyä puutavaraa koskevat samat metsätuholain velvoitteet. Kuolleesta ja kuivuneesta puusta, josta kuori irtoaa, ei ole riskiä ympäröiville metsille. Miksi metsäteiden varsille jää lahoavia puupinoja vuosiksi, eivätkö ne kelpaa kenellekään? Vastaajana korjuuesimies Janne Liukkonen Mhy Lounais-Hämeestä Metsäaiheisia kysymyksiä seuraavan lehteen voit lähettää sähköpostilla osoitteeseen mari.sarvaala@mhy.fi. 1. 2. 3. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet osa suoma- laista metsänomistajayh- teisöä ja tuet samalla maailman parasta metsien hoitoa. Yhdessä pystymme puolustamaan metsien monimuotoista käyttöä - nyt ja tulevaisuudessa. Meillä metsänomistajat päättävät. Siksi mielestämme metsänomistaja on paras henkilö kertomaan yhdistyksen jäsenyydestä: ”Metsänhoitoyhdistys on todella puolueeton ja ainoa metsänomistajien etua ajava tässä maassa. Yhdistyksellä ei ole omistajia, joilla olisi tuotto-odotuksia yhdistyksestä.” Me puolustamme metsänomistajien oikeuksia niin paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tätä et muilta metsäpalveluntarjoajilta saa. Teemme metsänomistajan hyväksi mm. vaikuttajaviestintää, metsäasiantuntijoidemme koulutusta sekä tarjoamme erityisosaamisen niin puukauppa-, luonnonhoito- kuin kaavoitusasioissakin. Mhy.fi Metsässä hyvä Oma metsäasiantuntija Jäsenenä saat oman metsä- asiantuntijan, joka auttaa sinua metsäomaisuutesi hoidossa. mhy.fi/yhteystiedot PEFC-sertifiointi Sertifiointi varmistaa, että metsiäsi hoidetaan vastuullisesti. Saat sen kauttamme automaattisesti. mhy.fi/metsäsertifiointi Kilpailutettujen puu- kauppojen hintatiedot Pysyt ajantasalla paikkakuntasi puun hinnoista keräämämme hintatietojen avulla. mtk.fi/puumarkkinat Jäsenyys tuo myös rahanarvoisia etuja, mm.: Tervetuloa metsänomistajien omaan yhteisöön! 1. 2. 3. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet osa suoma- laista metsänomistajayh- teisöä ja tuet samalla maailman parasta metsien hoitoa. Yhdessä pystymme puolustamaan metsien monimuotoista käyttöä - nyt ja tulevaisuudessa. Meillä metsänomistajat päättävät. Siksi mielestämme metsänomistaja on paras henkilö kertomaan yhdistyksen jäsenyydestä: ”Metsänhoitoyhdistys on todella puolueeton ja ainoa metsänomistajien etua ajava tässä maassa. Yhdistyksellä ei ol omist jia, joilla olisi tuotto-odotuksia yhdistyksestä.” Me puolusta me metsänomistajien oikeuksia niin paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tätä et muilta metsäpalveluntarjoajilta saa. Teemme metsänomistajan hyväksi mm. vaikuttajaviestintää, metsäasiantuntijoidemme koulutusta sekä tarjoamme erityisosaamisen niin puukauppa-, luonnonhoito- kuin kaavoitusasioissakin. Mhy.fi Metsäs ä hyv Oma metsäasiantuntija Jäsenenä saat oman metsä- asiantuntijan, joka auttaa sinua metsäomaisuutesi hoidossa. mhy.fi/yhteystiedot PEFC-sertifiointi Sertifiointi varmistaa, että metsiäsi hoidetaan vastuullisesti. Saat sen kauttamme automaattisesti. mhy.fi/met sertifiointi Katso kaikki jäsenedut: mhy.fi/jasenedut tai käytä koodia MTK Hankintojen edut MTK:n neuvottelemat rahanarvoiset jäsenhinnat useilta eri toimijoilta. mtkhankinnat.fi Koulutus ja tapahtumat Järjestämme vuosittain lukuisia jäsenille ilmaisia webinaareja, kursseja ja tilaisuuksia. mhy.fi/tapahtumat Kilpailutettujen puu- kauppojen hintati dot Pysyt ajantasalla paikkakuntasi puun hinnoista keräämämme hintatietojen avulla. mtk.fi/puumarkkinat Jäsenyys tuo myös rahanarvoisia etuja, mm.: Tervetuloa metsänomistajien omaan yhteisöön! Oiva-jäsenportaali Oivasta löydät mm. jäsenkortin ja -laskut sekä verkko- opiston koulutukset www.mhy.fi/liity-jaseneksi/oiva- jasenpalveluportaali Metsä hoitoyhdistyksen jäsenyys tuo rahanarvoisia etuja
12 Valtio on kannustanut yksityisiä metsänomistajia metsänhoitoon kestävän metsätalouden rahoituslain kemeran avulla. Tukea saa mm. taimikoiden hoitoon, metsäteihin ja terveyslannoituksiin. Panostukset hyvään metsänhoitoon ovat arvokkaita, koska niillä lisätään metsän kasvua, arvon kehitystä ja parannetaan metsien kestävyyttä luonnontuhoja vastaan. Tuki kannustaa ja mahdollistaa monien hankkeiden toteutuksen. Kemera-tukiin on budjetoitu 47,9 miljoonaa euroa. Viime vuonna tukia maksettiin 36,9 miljoonaa, kun myöntövaltuutta olisi ollut noin 57 miljoonaa euroa. Nyt onkin syytä ottaa kunnon loppukiri ja laittaa metsiä kuntoon kemeran avulla! Metsänomistajien on osoitettava rahoitusjärjestelmän tarpeellisuus tuen käyttämisellä, jotta metsänhoitotöiden rahat säilyvät jatkossakin riittävällä tasolla. Uusi järjestelmä helpottaa tuen hakua Ensi vuonna kemeran korvaa uusi metsätalouden kannustinjärjestelmä Metka. Tuettaviin työlajeihin ei tule kovin suuria muutoksia. Ojitus tulee poistumaan tuettavien töiden listalta. Sen sijalle tukea myönnetään suoalueiden käsittelyn kokonaisvaltaiseen suunnitteluun. Uudistusalojen metsänhoidolliseen kulotukseen saa jatkossa tukea. Nykyinen taimikon varhaishoito ja nuoren metsän kunnostus yhdistetään uudessa järjestelmässä yhdeksi työlajiksi. Lisäksi tuen hakeminen yksinkertaistuu. Tukea ei tarvitse hakea enää ennakkoon, vaan vasta töiden valmistuttua. Metka-tukea voi jatkossa hakea tarvittaessa uudelleen viiden vuoden kuluttua edellisen tuen loppuun maksamisesta. Tämä on hyvä, sillä se ohjaa vahvasti hoitamaan taimikot ajoissa ja pitämään ne kunnossa laatu- ja kasvutappioiden välttämiseksi. Nykyisessä kemerassa tukea saa hakea uudelleen seitsemän vuoden kuluttua, jolloin poistettavat puut ehtivät kasvaa liikaa ja kustannukset nousevat nopeasti. Apua saat aina omalta metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijaltasi. Nykyisen kemera- lain mukaiset hakemukset tulee toimittaa metsäkeskukseen viimeistään 1.10.2022. Taimikonhoito on tärkeää tehdä, jotta kasvatettavaksi aiottujen taimien kasvu säilyy hyvänä ilman laatuvaurioita. Kemera- ja uusi Metka-tuki kannustavat hoitotöihin. Kemeran viimeinen vuosi alkoi – otetaan kunnon loppurutistus! Teksti Mikko Kriikku, kenttäpäällikkö, MTK Metsänomistajat | Kuva Mari Sarvaala Kuluva vuosi on nykyisen kemeran viimeinen. Valtion tukea on tälle vuodelle hyvin saatavilla. TUET
13 Metsänomistajat Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys kilpailuttaa puut eri puunostajille: tukit useille eri sahoille, kuitupuut kuidunostajille, erikoispuut erikoispuun käyttäjille ja energiapuut lämpölaitoksille. Saadusta kilpailutetusta toimitushinnasta vähennetään korjuun kulut. Metsänomistajalle tilitettävä kantohinta vastaa pystykaupan markkinahintaa. Kun kukin puutavaraerä kilpailutetaan juuri tätä puutavaraa käyttävien kesken, leimikko saadaan jaettua monelle eri ostajalle ja metsänomistajalle saadaan kilpailukykyinen kokonaishinta. Erittäin tärkeässä roolissa on myös metsänhoitoyhdistyksen paikalliset ja laadukkaat yrittäjät, jotka hakkaavat puut tienvarteen. Tämä kokonaisuus tuo yhden kilpailukykyisen paikallisen lisävaihtoehdon puukaupalle. Mitä tarkoittaa metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelu? Metsänhoitoyhdistykset korjaavat merkittävän osan yksityismetsien puukaupoista. Korjuupalvelu tekee kauppaa sekä isojen, että pienten ostajien kanssa. Etenkin ilman omaa puunhankintaa toimivat erikoispuun ostajat ja monet pienet ostajat, sekä energiapuun paikalliset käyttäjät ovat riippuvaisia luotettavista toimituskumppaneista. Korjuupalvelu tarkoittaa puukauppaa, jossa metsänomistaja valtuuttaa metsänhoitoyhdistyksen puunmyynnin lisäksi myös korjaamaan puutavaran sovitulta kohteelta. Hinnannousun takana on suurimmaksi osaksi maailman mullistukset; sodan seurauksena Venäjältä lakkasi kuitupuun ja hakkeen tulo. Tästä huolimatta pitää Lahti Energian kaukolämmön kulkea ja vastaavasti sellutehtaiden pyöriä, joten tämä on nyt näkynyt hintarintamallakin. Korjuupalvelu keskittyy juuri tähän hoitohakkuiden osa-alueeseen. Energiapuun ja kuidun toimitushinnat ovat nyt täysin eritasolla kuin vielä viime talvena ja keväällä. Päijät-Hämeessä hinnannousu on tapahtunut voimakkaana myös korjuupalvelun kohteissa. Ja se on poikkeuksellinen kertanousu, jota metsänomistajat voivat nyt hoitohakkuissaan hyödyntää. Tämä tarkoittaa viime kevääseen verrattuna, että esimerkiksi ensiharvennuksiin on nyt saatavissa satojen eurojen lisätili hehtaarille. Järeissä harvennuksissa ero on vielä suurempi. Muutos näkyy osittain kyllä hintatilastoissa, mutta silti kannattaa aina kysyä tarkempi tilanne paikallisesti. Metsänomistajien kannattaa nyt ehdottomasti kysyä puukaupan tilanne korjuuesimiehiltämme, metsäasiantuntijoilta tai vaikkapa suoraan johtajalta. Korjuupalvelun terveisin: Jari Yli-Talonen Ps: kokeilemme parhaillaan leimikon järeyteen perustuvaa hinnoittelua, joten siihenkin kannattaa nyt tutustua! Päätoimittaja: Jari Yli-Talonen p. 040 848 4861 Toimituskunta: Tiina Mansikkamäki p. 044 209 7544 Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Oy Painopaikka: Newprint Oy, Raisio Painosmäärä: 7646 kpl Osoiteaineisto: Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen asiakasrekisterit Etelä-Suomen Metsänhoitoyhdistysten asiakaslehti 1/2023 Mhy Päijät-Hämeen omat sivut Energiapuun ja kuitupuun hinnannousu jatkuu Sini Kalliokoski
14 Metsänomistajat Päijät-Häme Viime vuonna Päijät-Hämeen alueella oli myyjän markkinat kun kilpailu leimikoista oli poikkeuksellisen kovaa. Aikaisemmat ennätysvuodet rikkoutuivat keskikantohintojen osalta. Keskihintataso oli koko vuoden ajan kaikissa hakkuutavoissa voimakkaasti nouseva. Viime vuoden toteutunut keskikantohintataso ylitti reilusti aikaisemmat ennätysvuodet. Puulla oli koko vuoden ajan poikkeuksellisen hyvä kysyntä, joka näkyi vuoden ajan jatkuneena keskihintatason nousuna. Hyvä kysyntä ja hintojen nousu on jatkunut erityisesti energiapuun ja kuidun osalta vielä nyt vuodenvaihteen ylikin. Tällä hetkellä kaikki kelirikko- ja kesäkorjuukelpoiset leimikot ovat kysyttyjä. Korjuupalvelun rooli voimistunut merkittävästi mm. kovan energiapuun kysynnän vuoksi Puunkorjuupalvelun osalta on kilpailutusten kautta tehty hinnaltaan poikkeuksellisen paljon nousseet niin energia- kuin ainespuukaupat. Nyt pystymme aikaisempaa paremmin alueellamme keskittymään ensiharvennus- ja harvennusrästien purkamiseen kilpailukykyisin kantohinnoin. Erityisesti keskitymme hoito- ja korjuukeskittymien systemaattiseen etsimiseen, jotta saamme normaalia pienemmätkin kuviot kustannustehokkaasti hoidon ja hakkuun piiriin. Myös järeät harvennukset ovat kysyttyjä kohteita. Mhy toimii ainespuukaupan lisäksi edelleen energiapuun välittäjänä valtakirjalla metsänomistajiensa lukuun, ja poikkeuksellisesti toimitusmäärät ovat yli tuplaantumassa. Myös erikoispuun määrät ja kysyntä ovat nousseet aivan uudelle tasolle, myös tukin osalta. Puukaupan toimeksiannot Puukaupan toimeksiantojen osuus yhdistyksen tekemistä puunmyyntisuunnitelmista on noussut 80 prosentin tasolle. Vuosien kuluessa on Puukauppa Päijät-Hämeessä Vuoden 2023 alun puukauppa on yllättänyt hintatasollaan! Alla alueemme kilpailutettujen pystykauppojen keskihinnat tammi- Valtakirjakaupat, ensiharvennusten keskikantohinnat €/m3 helmikuu Tukkipuu 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Mänty 43,8 48,6 49,0 50,1 51,5 47,3 47,9 Kuusi 46,6 50,0 50,4 49,7 47,9 52,1 52,8 Koivu 36,0 37,5 37,0 38,2 38,3 41,5 42,8 Kuitupuu 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2 2023 Mänty 12,7 14,2 15,5 16,4 15,3 16,4 18,9 Kuusi 13,0 14,5 14,9 16,5 14,9 16,4 19,3 Koivu 11,9 13,8 14,3 15,7 14,6 16,1 19,3 Valtakirjakaupat, harvennuksien keskihinnat €/m3 Tukkipuu 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Mänty 51,9 56,9 55,4 54,7 58,3 59,9 63,9 Kuusi 52,4 57,4 56,3 56,6 60,1 61,4 64,3 Koivu 39,7 43,4 42,3 42,6 42,5 48,1 52,9 Kuitupuu 2017 2018 2019 2020 2021 2022 0 2023 Mänty 15,8 18,0 19,0 18,1 19,9 20,3 23,0 Kuusi 15,9 18,6 19,5 19,3 19,8 20,4 23,4 Koivu 15,0 17,4 18,1 18,3 18,5 20,1 23,4 Valtakirjakaupat, päätehakkuiden keskihinnat €/m3 tammi-helmi Tukkipuu 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Mänty 58,0 64,9 60,3 60,5 66,7 68,9 72,5 Kuusi 59,7 67,4 63,3 62,6 69,0 71,2 73,9 Koivu 46,4 50,1 48,7 47,2 49,3 54,4 54,9 Mänty kokorunko 52,9 57,8 55,5 55,1 61,9 66,1 62,7 Kuusi kokorunko 54,9 59,5 58,0 57,8 64,5 66,5 67,1 Kuitupuu 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2 2023 Mänty 18,4 20,8 21,4 21,8 22,6 22,9 26,8 Kuusi 20,0 22,4 23,3 23,8 23,2 24,1 26,9 Koivu 17,7 20,3 20,7 21,1 21,6 22,8 25,9
15 Metsänomistajat Päijät-Häme MÄT 2018 60,17 59,41 61,15 62,81 64,91 66,29 65,53 65,72 65,92 67,58 67,71 63,37 64,2 KUT 2018 61,3 62,24 63,12 67,85 66,81 68,66 69,11 67,77 68,47 69,54 67,98 65,78 66,6 MÄT 2021 63,33 62,07 65,12 65,5 67,32 68,77 69,14 68,85 67,17 67,17 67,15 65,97 66,5 KUT 2021 65,37 63,4 66,44 69,54 69,82 70,63 70,54 70,56 68,58 68,08 68,82 67,43 68,3 MÄT 2022 65,95 66,32 67,3 68 67,5 72,1 70,1 74 73,3 71,8 71,7 71,7 70,0 KUT 2022 68,6 68,34 70,5 68,8 71,8 73,8 72,8 74,7 73,9 73,6 73,7 73,8 72,0 MÄT 2023 71,8 72,8 KUT 2023 72,7 73,6 48 51 54 57 60 63 66 69 72 75 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Valtakirjakauppojen harvennusten keskihinnat kuukausittain 2007, 2018, 2021, 2022 ja 2023 Päijät-Hämeessä MÄT 2007 KUT 2007 MÄT 2018 KUT 2018 MÄT 2021 KUT 2021 MÄT 2022 KUT 2022 MÄT 2023 KUT 2023 50 55 60 65 70 75 80 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Valtakirjakauppojen päätehakkuiden keskihinnat kuukausittain 2007, 2018, 2021, 2022 ja 2023 Päijät-Hämeessä MÄT 2007 KUT 2007 MÄT 2018 KUT 2018 MÄT 2021 KUT 2021 MÄT 2022 KUT 2022 MÄT 2023 KUT 2023 KUT 2018 61,3 62,24 63,12 67,85 66,81 68,66 69,11 67,77 68,47 69,54 67,98 65,78 66,6 MÄT 2021 63,33 62,07 65,12 65,5 67,32 68,77 69,14 68,85 67,17 67,17 67,15 65,97 66,5 KUT 2021 65,37 63,4 66,44 69,54 69,82 70,63 70,54 70,56 68,58 68,08 68,82 67,43 68,3 MÄT 2022 65,95 66,32 67,3 68 67,5 72,1 70,1 74 73,3 71,8 71,7 71,7 70,0 KUT 2022 68,6 68,34 70,5 68,8 71,8 73,8 72,8 74,7 73,9 73,6 73,7 73,8 72,0 MÄT 2023 71,8 72,8 KUT 2023 72,7 73,6 48 51 54 57 60 63 66 69 72 75 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Valtakirjakauppojen harvennusten keskihinnat kuukausittain 2007, 2018, 2021, 2022 ja 2023 Päijät-Hämeessä MÄT 2007 KUT 2007 MÄT 2018 KUT 2018 MÄT 2021 KUT 2021 MÄT 2022 KUT 2022 MÄT 2023 KUT 2023 50 55 60 65 70 75 80 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Valtakirjakauppojen päätehakkuiden keskihinnat kuukausittain 2007, 2018, 2021, 2022 ja 2023 Päijät-Hämeessä MÄT 2007 KUT 2007 MÄT 2018 KUT 2018 MÄT 2021 KUT 2021 MÄT 2022 KUT 2022 MÄT 2023 KUT 2023 tehty runsaasti hintavertailuja, ja valtakirjakauppojen kautta saatujen tarjouksien erot ovat välillä olleet jopa hämmentävän suuria. Yksittäisissäkin kaupoissa kyseessä on usein tuhansien eurojen erot. Metsänomistajat tukeutuvat metsänhoitoyhdistyksen puukaupalliseen osaamiseen ja erityisen suuri rooli kilpailutuksen lisäksi on katkonta-aineiston hyödyntämisellä parhaan tarjouksen etsimisessä. Tarjousten ja puutavaralajien laatujen ja kantohintojen erilaisuus ja esim. runkohintatarjousten sekä järeyshinnoittelun vertailu perinteisiin tarjouksiin verratessa ovat nostaneet edelleen valtakirjakaupan suosiota. Puukaupallinen tiedottaminen Puukaupallinen tiedottaminen on hoidettu suunnitelmallisesti kuukausittain kaikkia eri kanavia hyödyntäen lehdistöstä aina Facebookiin saakka. Metsänomistajalle on erittäin tärkeässä roolissa ajantasainen, alueellinen hintatietous hakkuutavoittain. Tietoa löytyy Päijät-Hämeen osalta mm. jäsenlehdissä, mhy:n nettisivuilta, sähköisissä jäsentiedotteissa ja uutiskirjeissä. Päijät-Hämeen toteutunut keskihintataso on pääsääntöisesti korkeampi kuin valtakunnallisissa ja alueellisissa tilastoissa. Puukaupallisen edunvalvontamme perusteemana on, että valtakirjakaupan avulla metsänomistajat varmistavat, että leimikot kilpailutetaan kaikkien puunostajien kesken sekä vertaillaan aina leimikkokohtaisesti myös tukinkatkonnan sekä erikoispuiden vaikutukset lopulliseen kokonaishintaan. Korjuupalvelu on tuonut yhden lisävaihtoehdon puukauppoihin ja kilpailutuksiin. Uutena vaihtoehtona on korjuupalvelukohteissa leimikoiden järeyshinnoittelu. Olemme jatkossakin aktiivisesti mukana ja metsänomistajien apuna puukaupallisessa edunvalvonnassa. Puukauppaterveisin Jari Yli-Talonen, johtaja
16 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen asiantuntijat palveluksessasi ETELÄINEN ALUE ERIKOISPALVELUT HALLINTO Asikkala Kustaankuja 2, 17200 Vääksy Marko Pasanen metsäasiantuntija 0400 197 000 + Hollolan Vesikansa Arttu Juhola metsäasiantuntija 044 542 0057 koko mhy Hollola Kansankatu 8, 15870 Hollola Mikko Heikkinen metsäasiantuntija 0400 798 153 Sini Kalliokoski metsäasiantuntija 044 542 0071 Jukka Mäkinen metsäasiantuntija 044 342 0079 Kärkölä Mari Sarvaala projektipäällikkö 044 342 0068 Juhani Jaskari erityisasiantuntija metsäsuunnittelu ja tila-arviot 0400 713 600 Hollola/Kärkölä/ Lahti/Asikkala Markku Nieminen erityisasiantuntija metsäsuunnittelu ja tila-arviot 040 547 0472 Sysmä/Hartola Tiina Mansikkamäki erityisasiantuntija luonnonhoito, jatkuva kasvatus, tiedotus, erikoissuunnitelmat, tila-arviot, Asikkala 044 209 7544 Timo Hannonen erityisasiantuntija kiinteistönvälitys LKV metsäomaisuuden hallintapalvelut 040 740 3442 Jyrki Mäkiranta erityisasiantuntija kiinteistönvälitys LKV kaupanvahvistaja luonnonhoito, tiet ja ojat 050 307 6801 Piia Perälä erityisasiantuntija kiinteistönvälittäjä LKV kaupanvahvistaja tila-arviot Padasjoki 0440 337 529 Taina Wallenius metsäasiantuntija 040 530 7767 Padasjoki Keskustie 25 A 3, 17500 Padasjoki Jari Yli-Talonen johtaja 040 848 4861 Katja Laukkanen toimistoassistentti 044 705 6936 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme • (03) 855 4300 • paijathame@mhy.fi • www.mhy.fi/paijat-hame • toimihenkilöiden sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@mhy.fi Liisa Bergius toimistoassistentti 044 033 7520 Hämeenkoski Tampereentie 632, 16800 Hämeenkoski Thomas Lilja metsäasiantuntija 044 566 8670 Pekka Peltola metsäasiantuntija 044 209 7528 eteläosat Hartola Metsolantie 7, 19600 Hartola Hartola Metsolantie 7, 19600 Hartola Juha Nevalainen metsäasiantuntija 0400 371 664 pohjoisosat Vertti Helén metsäasiantuntija 044 342 0061 Juha Nevalaisen sijainen Valter Carlson metsäesimies 044 720 7202 Nastola Kukkastie 24, 15560 Nastola Tarja Heinonen metsäasiantuntija 040 839 0524 PUUNKORJUUPALVELU Anna-Maria Jäpölä korjuuesimies 044 313 8088 Asikkala/Hollola/ Lahti/Kärkölä Teppo Laine korjuuesimies 044 542 0046 Hartola/Sysmä Marko Tuominen korjuuesimies 040 743 7377 Nastola/Heinola Perttu Ylisirniö korjuuesimiehen työt 0400 371 651 Antti Alhola korjuupäällikkö korjuuesimies Padasjoki 040 591 0166 POHJOINEN ALUE Minna Lautala metsäasiantuntija, ympäristötuki ja METSO 040 521 4072 länsiosat Sysmä Väihkyläntie 2, 19700 Sysmä Jussi Leppäaho metsäasiantuntija 040 547 0473 pohjoisosat Reijo Ikonen metsäasiantuntija 040 848 4862 eteläosat Tero Luopa metsäasiantuntija 044 342 0103 itäosat Heinola Kaivokatu 8, 18100 Heinola Sini Kalliokoski metsäasiantuntija 044 542 0071 eteläosat
17 Olemme saaneet nykyiseen markkinatilanteeseen nähden edullisen vaihtoehdon metsien kasvatuslannoitusten tekemiseen. Tarkoitus on käyttää haihtumisenestokäsiteltyä ureaa, johon on lisätty booria. Kyseisellä lannalla saadaan noin 150 kg lisää typpeä ja 0,7 kg booria hehtaarille. Typpi on usein kasvua rajoittava tekijä ja varsinkin meidän alueemme kuusikoiden yleisin hivenravinteen puutos on juuri boori. Perinteinen kivennäismaiden kasvatuslannoitus on siis nyt erittäin kannattava investointi, varsinkin kun puumarkkinat ovat käyneet hyvin ja puun hinta on ollut hyvällä tasolla. Myös tuhkalannoitus ja boorilla tehtävä terveyslannoitus ovat mukana tarjonnassa. Pienet boorinpuutoskohteet voi olla järkevintä tehdä miestyönä, mutta meiltä löytyy apu myös siihen. Kysy omalta metsäasiantuntijalta lisää ja pyydä tarjous lannoituksen tekemisestä. Metsänomistajat Päijät-Häme PUUKAUPPOJEN VUOKSI EI TARVITSE VÄÄNTÄYTYÄ SOLMUUN Viisas pääsee vähemmällä, sillä Metsänhoitoyhdistykseltä saat tietoa ja apua puukauppojen tekemiseen. Halutessasi voit antaa koko puukaupan hoidettavaksemme, hyväksyt vain tarjouksen ja me huolehdimme kaikesta muusta. Puukauppojen solmut ovat meille tuttuja, joten ota rennosti ja nauti metsäsi tuomasta turvasta pankkitililläsi. Mhy.fi/puukauppa Mhy Päijät-Häme tarjoaa edullisen vaihtoehdon kasvatuslannoitukselle vuodelle 2023 Jäsenille hinnoista 5% alennus. LANTALAJI €/ha + alv NB Metsäurea Tuhka Yara suna horus Booriravinne 440 400 370
18 Metsänomistajat Päijät-Häme – Korjuuvaurioita ei ole ollenkaan, toteaa Heinolan uusi metsäasiantuntija Tero Luopa ensiharvennusleimikolla Imjärvellä. Luopa on tarkastamassa tänä talvena toteutettujen ensiharvennusten työnjälkeä. Luopa aloitti metsäasiantuntijan työt tammikuun alussa Perttu Ylisirniön siirryttyä korjuuesimiehen töihin mhy:n puunkorjuupalvelulle. Ensikosketus uuteen työhön on ollut myönteinen. – Ihmisten kanssa on mukavaa olla tekemisissä. Ylisirniön entinen alue on tulossa pikkuhiljaa tutuksi. – Sen olen jo huomannut, että alue on mäkistä ja maapohja on karumpaa kuin asuinkunnassani. Luopa asuu perheensä kanssa Asikkalassa. Luopa on tyytyväinen alanvaihtaja Luopa valmistui metsätalousinsinööriksi Hämeen ammattikorkeakoulusta viime joulukuussa. – Halusin päästä turvallisempaan ja terveellisempään ympäristöön töihin, metallialalla työskennellyt Luopa kertoo. – Olin suunnitellut alan vaihtoa jo useamman vuoden ajan. Kun elämäntilanne mahdollisti opiskelun, lähdin opiskelemaan lähellä sijaitsevalle Evon kampukselle. Luonnossa liikkuminen on olennainen osa elämääni, perustelee Luopa alan valintaa. – Asun maalla ja polttopuut on haettu metsästä, mutta metsäala ei ollut entuudestaan tuttu. Metsäala on osoittautunut oikeaksi valinnaksi. Metsäasiantuntijan työssä on yllättänyt tietokoneella vietettävän ajan määrä. Mhy Päijät-Häme oli Luopalle entuudestaan tuttu, sillä hän oli viime kesänä harjoittelijana Asikkalassa ja toimi syksyllä kiireapulaisena metsäasiantuntijoille. Ensiharvennusten työnjälki on ollut tapetilla Keskustelu kääntyy ensiharvennusten työnjälkeen, jota on ruodittu paljon mediassa. Keski-Suomessa tehdyt ensiharvennukset on tehty mittausten mukaan liian voimakkaina. Luopan tarkastelemalla kuviolla puuta on jätetty vähintäänkin tarpeeksi, paikoin liiankin lähelle toisiaan. – Ensiharvennuksilla tehdään leveät urat, mutta niiden ansiosta urien varteen ei tule puihin kolhuja, juuristo säilyy ehjänä ja toimiva ajouraverkosto on valmiina myöhempiä harvennuksia varten. Juurikääpä leviää herkästi kolhujen kautta kuusikoissa, lisää Luopa. – Hyvin tehty ennakkoraivaus helpottaa hakkuun toteuttamista ja pienentää riskiä kolhujen synnylle. Heinolassa vaihtui metsäasiantuntija vuodenvaihteessa Teksti ja kuvat: Tiina Mansikkamäki | Mhy Päijät-Häme Heinolan uusi metsäasiantuntija Tero Luopa on tyytyväinen alanvaihtaja. Luopa on ottanut haltuunsa Heinolan pitkäaikaisen metsäasiantuntija Perttu Ylisirniön alueen, joka painottuu Heinolan itäosiin.
19 Metsänomistajat Päijät-Häme Tero Luopa tarkastaa hakkuun rajausta karttasovelluksesta. Luopan tarkastamalla leimikolla ennakkoraivaus on tehty osittain puutteellisesti ja siellä täällä näkyy jääneen taimikokoisia koivuja ja kuusia kasvatettavien puiden viereen. – Harvennukset on tärkeää toteuttaa ajoissa, painottaa Luopa. Jos puut kasvavat liian tiheässä, ne riukuuntuvat eivätkä kasva tukkia. Harvennusten myötä puut lihovat ja tukkia alkaa kertyä, josta metsänomistaja saa tilinsä. Luopa huomauttaa, että harvennuksen jälkeen olisi hyvä ajankohta toteuttaa metsän kasvatuslannoitus, jolloin saataisiin vauhditettua puiden kasvua. – Odotan, että pääsen kiertämään enemmän aluettani ja tutustumaan metsänomistajiin. Toivon, että asiakkaat ottavat rohkeasti minuun yhteyttä niin voimme sopia esimerkiksi tilakäynnistä. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulle harjoittelijan työpanos talven kiireaikana on tervetullut apu. Metsätalousinsinööriksi opiskelevalle Elina Virtaselle talviaika sopi hyvin harjoittelun ajankohdaksi, koska häneltä puuttuu metsätalousinsinöörin opiskeluista harjoittelun jälkeen enää opinnäytetyö. – Harjoittelun ajalle on osunut kivat säät, ei ole ollut monia lumisadepäiviä tai kovaa pakkasta, Virtanen kertoo. On omanlaisensa elämys kävellä metsässä lumikengillä, hän lisää. – Työt ovat olleet monipuolisia ja olen viihtynyt hyvin, kertoo Virtanen. Olen tehnyt leimikon rajausta, korjuujäljen tarkastusta, varastoinventointia, pinomittausta ja korjuupalvelun paperitöitä. Olen päässyt myös asiakaskäynneille korjuuesimiehen kanssa ja metsäasiantuntijan matkaan hakkuutyömaalle. Yksiöstä metsään töihin Virtanen on vaihtamassa alaa välitysalan toimistotehtävistä metsäalalle. – Koronan aikana etätöitä tehdessä helsinkiläisessä yksiössä aloin ajatella, että voisin tehdä työtä, jossa pääsee ulos. Metsäala oli selvä valinta Virtaselle. – Metsä on ollut aina perheen harrastus. Kesälomat vietettiin metsässä ja isä aina kyseli automatkoilla ”mitäs tuolle metsälle pitäisi tehdä?”. Virtasella on jo selvät sävelet tälle vuodelle. Harjoittelun jälkeen hän alkaa toteuttaa mhy Päijät-Hämeen ”Kokeilut metsätiedon käytön tehostamiseksi” -hanketta. Hankkeen päätavoitteena on saada tehostettua paikkatietoaineistojen käyttöä käytännön työssä, ja tätä kautta saada aikaan kustannussäästöjä. Minna Lautala Korjuupalvelun harjoittelija viihtyy metsässä talvellakin Teksti: Tiina Mansikkamäki | Mhy Päijät-Häme Perinteisesti metsäalan harjoittelijan tapaa metsästä kesällä, mutta mhy PäijätHämeeseen otettiin jo toista kertaa toimihenkilöharjoittelija talviajalle. Elina Virtanen aloitti harjoittelun mhy PäijätHämeessä tammikuun alussa
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=