9 ta on nyt tehty puolessatoista vuorossa. Tuotannon käynnistyessä toden teolla voisi työpaikkoja olla 10-20, kun niitä nyt on kuusi, visioi Saari. - Tavoitteena on luoda saha, joka käyttää puuta 20-30 000 kuutiometriä vuodessa, ei mitään satojen tuhansien mottien laitosta. Mieluiten lähdetään varovasti liikkeelle ja kasvatetaan toimintaa aina suojasäillä, kuten lumipalloa. Koivun ja haavan sahaus on viime vuodet ollut vähäistä. Lähin koivusaha on Viitasaarella. UrjalaWoodin tämän vuoden alussa käynnistynyt uusi saha täyttää aukkoa. Kesällä 2021 valmistui kaksikamarinen sahatavaran kuivaamo ja lämpökeskus. - Alkuun kuivaamo pyöri vuoden täysillä. Kamareihin mahtuu 110 kuutiota valmista tavaraa, ja 50 mm:n koivulankku kestää kuivua 4-6 viikkoa. Kun sahaus saadaan kunnolla käyntiin, kuivaus jatkuu, kertoilee Saari. Monena vuonna on tehty koesahauksia. Asiakkaita ja sahaustapoja on haettu. Ihan uutta on kesällä aloitettava havuerikoispuun sahaus. Asiakkaita erikoistavaralle löytyy, mutta väkisin osa tuotoksesta on ihan tavallista sahatavaraa. Haapa- ja koivutukkia tarvitaan Aloittavalle yritykselle raaka-aineen saanti on suorastaan kohtalon kysymys. Suunnitelmissa on suurempi laitos, mutta kynnyskysymykseksi nousee puun saatavuus. Koivusta on kova pula. Vielä toissa vuonna sitä tuotiin paljon Venäjältä. Nyt ostetaan kotimaista koivua ja haapaa. Hankinta-alue on 150-200 kilometrin säde laitoksen ympärillä. Haussa on koivusaha- ja haapatukin laatuvaatimukset täyttävä puu. Metsänomistajien talviaikainen hankintahakkuupuu käy hyvin. Mielellään Petri Saari käy leimikossa etukäteen varmistamassa puun laadun. Tarkoitus on sahata niin paljon kuin raaka-ainetta saadaan. Yhteistoiminta metsänhoitoyhdistysten kanssa on tärkeää ja ne toimittavatkin valtaosan raaka-aineesta ”pihakauppoina”. Mhy:sten nykyisessä liiketoiminnassa Saari pitää hyvänä ammattimaisuutta ja ensisijaisen tärkeänä kotimaan laitosten puuhuoltoa. Monitoimimies kehittää Petri Saari on yrityksensä toimitusjohtaja, puunhankintaosasto, myyntimies ja markkinoija – tällä hetkellä myös sahuri. Hän ideoi yrityksessään jatkuvasti uutta. Harva rohkenee. - Se on se luova hulluus varmaan, Saari nauraa ja jatkaa, - mulla on ollut kiinnostus sahaamiseen termospullon korkuisesta asti. Nuorekas ja poikamainen Saari on ehtinyt elämässä paljon. Nuorena miehenä hän opiskeli Hämeen ammattikorkeakoulussa tietotekniikan insinööriksi. Reilut kaksi vuotta Espoossa ja softatestaukset saivat riittää. Vuonna 2002 hän muutti takaisin Urjalaan ja töihin vanhempiensa firmaan. Sahalinjasto odottaa seuraavaa koivutukkia käsittelyyn. UrjalaWoodin sahan on tarkoitus käyttää puuta 20-30 000 kuutiometriä vuodessa. Metsänhoitoyhdistykset toimittavat valtaosan raaka-aineesta. HUOMIO!
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=