Etelä-Suomen metsänhoitoyhdistysten asiakaslehti 1/2022 Metsänomistajat Sivut 7–8 Metsänomistajia kaivataan keskusteluun Sivut 15 – 16 Jatkuvapeitteisen kasvatuksen riskit minimoidaan hyvällä suunnittelulla Sivut 4–5 Investointiuutisia Etelä-Suomen sahoilta Sivut 20–21 Avantouinti koukuttaa
2 Tässä lehdessä: Mhy Kanta-Hämeen, Lounais-Hämeen, Päijät-Hämeen, Uusimaan ja Länsi-Uusimaan yhteinen asiakaslehti. Lehti ilmestyy kahdesti vuodessa. Keskiaukeamalla mahdolliset yhdistyskohtaiset sivut. Vastaava toimittaja: Asta Sarkki, asta.sarkki@mtk.fi, 040 148 9933 Toimituskunta: Tiina Mansikkamäki, Kari Korpi, Vesa Orjasniemi, Saija Peltola, Jari Yli-Talonen, Kari Kannisto, Asta Sarkki Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Newprint Oy, Raisio Osoiteaineisto: Metsänhoitoyhdistysten asiakasrekisterit. Painosmäärä: 16 000 kpl Kannen pääkuva: Annika Suvivuo 3 4 6 7 9 12 15 17 20 22 23 26 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi PÄÄKIRJOITUS TALVIHAKKUUT KÄYNNISSÄ PUUMARKKINAKATSAUS UUSI OPAS METSÄVIESTINTÄÄN METSÄJOHTAJANVAUHDIKAS ALOITUS METSÄNHOITOYHDISTYSTEN PALVELUITA KEHITETÄÄN JATKUVAPEITTEINEN KASVATUS EI OLE TUKKIAUTOMAATTI METSÄN MONET KÄSITTELYTAVAT PANDEMIAKAAN EI PIDÄ POIS AVANNOSTA METSÄTILOISTA JATKUVA ALITARJONTA RISTIKKO TAPAHTUMAKALENTERI Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet osa suomalaista metsänomistajayhteisöä ja tuet samalla maailman parasta metsien hoitoa. Yhdessä pystymme osoittamaan metsien monet merkitykset - nyt ja tulevaisuudessa. Lue lisää Mhy.fi Yhdessä metsänomistajat ovat vahvempia Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso Vanhamaantie 22 47200 Elimäki • p. 040 123 45678 kymenlaakso@mhy.fi Mhy.fi Metsässä hyvä
3 PÄÄKIRJOITUS Mahdollisuuksia ja uhkia Kari Kannisto | toiminnanjohtaja | Metsänhoitoyhdistys Lounais-Häme Nopeasti vilkaistuna näyttää, että metsänomistajan maailmassa kaikki menee päin seiniä – EU suojelee Suomen metsät Keski-Euroopan hiilinieluiksi ja teollisuus pakenee Rotterdamiin. Heikolta näyttää sekin, että ydinvoima ja fossiilinen maakaasu ollaan luokittelemassa EU:n taksonomiassa vihreiksi energialähteiksi, mutta aidosti uusiutuvan metsäenergian kohtalosta ei ole takeita. Tarkempi katsominen kehitykseen paljastaa uhkien lisäksi hienoja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Puun hinnassa on tapahtunut positiivista kehitystä ja uudet liiketoimintamahdollisuudet kolkuttelevat oven takana. Hiilinielukauppa voi avata jo lähitulevaisuudessa aivan uutta kassavirtaa metsänomistajien ulottuville, suojella voi käypää korvausta vastaan ja bioenergia tarjoaa myös hyviä mahdollisuuksia. Suurin asia onkin huolehtia, että alalle syntyvästä uudesta liikevaihdosta sopiva siivu päätyy myös metsänomistajan taskuun. Metsänomistaja pystyy omalla toiminnallaan ohjaamaan metsiensä tulevaisuutta itselle mieluisaan suuntaan. On vahvasti nähtävissä, miten poliittinen tahtotila vanhojen tai lahopuustoisten metsien suojelulle on kasvamassa. Vapaaehtoisen suojelun lisäksi työkaluina toimivat jo FSC-sertifiointijärjestelmän aiheuttamat puunostajien omatoimiset ostorajoitukset ja lähitulevaisuudessa mahdollisen taksonomian mekanismit. Ehkä nyt on se yhdestoista hetki kartoittaa metsäomaisuutensa ja tehdä tietoinen päätös. Millä alueilla aktiivinen, puuntuotantoon ja hiilensidontaan keskittyvä metsänhoito, millä lahopuuta säästävä suojelu on lähempänä omaa sydäntä. Ja toimia päätöstensä mukaisesti. Edunvalvontakin auttaa Hyvätkään mahdollisuudet eivät aina realisoidu itse, vaan vaativat ohjaamista oikeaan suuntaan. Joitakin aikoja sitten kolahti jäsentemme postilaatikkoon metsänhoitoyhdistyksen ja MTK:n yhdistetty vuosimaksulasku. Sen maksamisen tähdellisyyttä miettiessä kannattaa huomioida, että juuri niiden rahojen voimalla väännetään paikallisen mhy:n toimistosta ja myös Brysselissä monia pieniä ja suurempia vipuja Suomalaisen metsänomistajan rahapussin suuntaan, ei teollisuuden, luontojärjestöjen, eikä varsinkaan saksalaisen maakaasuvoimalan omistajan iloksi. Aurinkoista kevään odotusta Kari Kannisto 7.2.2022 Suurin asia onkin huolehtia, että alalle syntyvästä uudesta liikevaihdosta sopiva siivu päätyy myös metsänomistajan taskuun.
4 PUUKAUPPA JA -MARKKINAT Puumarkkinanäkymät vuodelle 2022 näyttävät varsin positiivisilta. Etelä-Suomen alueella on vireillä investointeja, jotka lisäävät etenkin järeän puun käyttöä. Ne luovat positiivisen näköalan siihen, että metsiä kannattaa tulevaisuudessakin hoitaa ja pyrkiä harvennusten kautta järeän puun tuotantoon. Sahatavaran markkina- näkymät hyvät Sahoilla on ollut tavallista pidempi hyvä suhdanne, joka näyttäisi edelleen jatkuvan. Markkinanäkymiä on kannatellut uusiutuvien materiaalien suosion kasvu. Puu on uusiutuvana materiaalina entistä suositumpaa ja kysytympää materiaalia esimerkiksi rakentamisessa. Hiidensidonnan näkökulmasta puurakennukset ovat pitkäaikainen hiilivarasto ja ilmastohyödyt siten ilmeiset. Investointeja järeän puun käytön lisäämiseen Hyvän sahasuhdanteen ja sahojen vahvistuneiden taseiden myötä mekaaniseen metsäteollisuuteen on viime aikoina investoitu ja useita uusia investointeja on vireillä. Syksyllä 2021 Koskisen-konserni julkaisi historiansa suurimman investoinnin. Koskisen uuden sahan rakennustyöt ovat juuri käynnistymässä maansiirtotöillä helmi-maaliskuussa 2022. Sahalinjan paikka siirtyy muutamalla kilometrillä ja uusi saha sijoittuu Mäntsäläntien varteen. Ensimmäiset tukit on tarkoitus ajaa uuden sahalinjan läpi heinäkuussa 2023. Investoinnit lisäävät järeän puun käyttöä Etelä-Suomessa Teksti: Vesa Orjasniemi Arttu Juhola
5 Etelä-Suomen talvet ovat olleet kovin oikukkaita viime vuosina. Tällä kertaa talvi alkoi kuitenkin hyvissä ajoin pakkasilla jo marraskuun lopulla. Niinpä Etelä-Suomessakin päästiin talvihakkuille joulukuulla. Hyvän talven ansiosta on päästy haastavimmille suoleimikoille. Puunkorjuuta kunnostus- ojitustyömaalla Lopella hakkuita tehtiinmetsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelukohteella, joka sijaitsee jo vuonna 2016 suunnitellulla kunnostusojitustyömaalla. Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen asiantuntija Jarmo Ravantti kertoo, että korjuuta on tällä työmaalla tehty jo useampana talvena, mutta puunkorjuun kannalta huonot talvet eivät ole tähän mennessä mahdollistaneet märimpien alueiden hakkuita. Pakkasten ansiosta TS-Forest Oy:n pieni koneketju sai hakkuun päätökseen alueella helmikuun alussa, ja vuosia odottanut kunnostusojitus päästään tekemään. Metsän omistavan kuolinpesän asioita hoitava Tuula Kölli kertoo olevansa erittäin tyytyväinen metsänhoitoyhdistyksen ja Ravantin toimintaan metsiensä hoidossa. Hyvän talven ansiosta tämäkin pitkään odottanut työmaa saadaan nyt päätökseen. Talvihakkuut vauhdissa Vesa Orjasniemi Versowood Oy ilmoitti keväällä 2021 uusivansa Vierumäen sahan. Rakennustöiden on määrä käynnistyä kesällä 2022 ja uusi sahalinja on tuotannossa vuoden lopulla. Lisäksi Metsä Groupin Raumalla käynnistyvän suursahan puunhankinnan heijastevaikutukset ulottuvat myös Etelä-Suomen alueelle. Investointien vaikutukset puunhankintaan alkavat näkyä jo vuoden 2022 aikana. Versowoodin osalta valmistautuminen kasvaviin sahausmääriin alkaa jo keväällä 2022. PäijätHämeessä sahat käyttivät vuonna 2020 tukkia 1,6 miljoonaa kuutiota. Tämä lisääntyy investointien ollessa täydessä tuotannossa yli kahteen miljoonaan kuutioon vuodessa eli noin 30 prosenttia. Matti Valonen Pellervon taloustutkimuksesta (PTT) arvioi lisääntyvän kapasiteetin ja vahvistuvan kysynnän kannattelevan tukkien hintoja vuonna 2022 hieman vuotta 2021 korkeammalla tasolla. Mistä on saatavissa riittävästi järeää puuta? Etelä-Suomen isojen sahojen investoinnit lisäävät järeän puun käyttöä yhteensä noin puoli miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Luonnonvarakeskuksen (LUKE) metsävaratietojen pohjalta Etelä-Suomen alueella ei ole juurikaan syntynyt hakkuusäästöjä järeästä puusta. Hakkuurästit ovat harvennuksilla ja niiltä kertyvässä kuitupuussa. Harvennukset ja lannoitukset ovat parhaat tavat saada puusto järeytymään ja kohottaa tukkiprosenttia. Koska järeän puun kysyntä kasvaa, ovat nämä edelleenkin hyvin kannattavia tapoja parantaa metsätalouden kannattavuutta. Esityksiä lisäsuojelusta Samaan aikaan pöydällä on esityksiä hakkuiden rajoittamisesta ja mittavista lisäyksistä vanhojen metsien suojelemiseksi. Esimerkiksi Luontopaneeli esitti vuoden 2021 lopulla kannanotossaan, että metsien lisäsuojelu kohdennetaan alueellisesti tasaisesti siten, että 10 prosentin tiukan suojelun minimitavoite saavutetaan jokaisessa maakunnassa. Esityksen mukaan suojelu tulisi kohdistaa nimenomaan vanhimpiin metsiin, joista myös järeää puuta olisi saatavilla sahojen tarpeisiin. Nähtäväksi jää, miten nämä ristiriitaisilta tuntuvat tavoitteet ovat sovitettavissa yhteen. Metsänomistajan kannalta ilahduttavaa kuitenkin on, että järeän puun käyttö alueellamme lisääntyy merkittävästi jo tästä vuodesta alkaen. Näin talvisissa olosuhteissa hakkuuta Lopella helmikuussa tehtiin.
6 PUUKAUPPA JA -MARKKINAT Puun hintataso on lähtenyt alkuvuodesta hieman elpymään, mutta puun hinnat ovat jääneet huomattavasti jälkeen yleisestä inflaatiokehityksestä. Puun hinnat vaihtelevat markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tällä hetkellä kysyntää on tukkipuulle, joka ohjaa ostoja enemmän päätehakkuukohteille. Kuitupuun kysyntä sen sijaan on heikompaa. Erityisesti talvikorjuukohteille ei ole enää merkittävästi tilaa kevättalven hakkuisiin. On jopa niin, että vanhojen puukauppojen korjuuaikoihin pyritään sovittelemaan pidennyksiä. Ostajat ovat osin jo suuntaamassa katseita kesäkorjuukelpoisiin kohteisiin. Toisaalta tukkipuuvaltaisten kohteiden osalta ostajat pyrkivät varautumaan viime vuoden kaltaiseen voimakkaan sahatavarakaupan kesäkauden sesonkiin ja ostamaan varastoon kesä- ja kelirikkokorjuukelpoisia kohteita. Pystyvarastot ovatkin yleisesti pienentyneet talven korkeiden korjuumäärien johdosta. Metsänhoitoyhdistykset valvovat puukaupan sopimusehtoja Paikallisia puunostajia omine sopimusmalleineen ja -ehtoineen on monia. Etenkin suuret valtakunnalliset toimijat käyttävät pitkälti valmiita sopimusmalleja tekemiensä puukauppojen taustalla. Puukaupan sopimuksissa määritetään hinnan lisäksi puutavaran katkontaehdot ja esimerkiksi puukaupan korjuun takaraja. Sopimuksista poikkeaminen vaatii huomattavat perustelut, eikä korjuun siirtämistä voida esimerkiksi vuodesta toiseen perustella poikkeuksellisilla korjuukeleillä, elleivät keliolosuhteet todella ole estäneet hakkuun toteuttamista. Mikäli sopimuksen mukainen korjuuaika kestää kaksi kokonaista talvea ja toinen talvista on hyvä korjuutalvi, huono korjuukeli ei voi toimia sopimuksen jatkumisen perusteena. Tällä hetkellä korjuuaika kuitupuupainotteisille kohteille voi olla umpeutumassa työtaisteluiden pitkittymisestä johtuen. Metsänomistajan kannattaakin kääntyä oman metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojan puoleen, mikäli sopimusoikeudellisissa asioissa on epäselvyyksiä. Päivitettyjä tilastoja puumarkkinoilta ja metsäteollisuudesta, metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppojen hintatilastot sekä Luonnonvarakeskuksen puukaupan viikkotilastot löydät osoitteesta https:// www.mtk.fi/puumarkkinat Puukauppa jakautuneissa tunnelmissa Kalle Karttunen | tutkimuspäällikkö | Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Puukauppaa on käyty lähes normaalisti, vaikka viime vuoden puukauppavireestä onkin jääty jälkeen. Puumarkkinoita on toisaalta heikentänyt kuitupuun heikompi kysyntä UPM:n lakon jatkuessa ja toisaalta tukkipuun ostoaktiivisuuden lisääntyminen sahatavarakaupan odotuksien kääntyessä talvikauden hiljaisemmasta kausisesongista positiivisempaan suuntaan. 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 0 100 000 200 000 40 60 Valitse kaaviossa näytettävä tukkipuutavaralajit All Valitse kaaviossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Valitse hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Lähde: Luke Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Häme-Uusimaa Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values Koivutukki Kuusitukki Mäntytukki Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteen.. Myyntimäärät viikoittain Häme-Uusimaa, m3 Vuosi 2020 2021 2022 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 0 100 000 200 000 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 0 20 40 60 Valitse kaaviossa näytettävä tukkipuutavaralajit All Valitse kaaviossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Valitse hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 1/2016 1/2017 1/2018 1/2019 1/2020 1/2021 1/2022 0 10 20 30 Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Pystyhakkuut yhteensä Uudistushakkuu 18,9 17,6 17,1 13,3 21,4 20,2 18,0 18,8 17,7 17,4 13,4 42,5 41,1 37,6 67,2 66,2 58,1 65,1 63,1 56,0 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 4/2022 Lähde: Luke Lähde: Luke Valits ta lukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Häme-Uusimaa Lähde: Luke Lähde: Luke Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values Koivutukki Kuusitukki Mäntytukki Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteen.. Myyntimäärät viikoittain Häme-Uusimaa, m3 Vuosi 2020 2021 2022 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etel -Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteen ä Koivukuitupuu Kuusikuitupuu Mäntykuitupuu Kimmo Iso-Tuisku
7 Teksti: Annika Suvivuo Karttamerkinnät eivät enää riitä rajaamaan metsiä yksinomaa maanomistajalle, sillä yhä useampi näkee metsät kaikkien yhteisenä luontona. – Hyväksyn sen, että nykyään metsistään ei voi päättää ajattelematta muitakin, toteaa metsänomistaja ja edunvalvonnan aktiivi Jouko Lahti. Järvenpääläinen Lahti keskustelee metsäteemoista muun muassa Facebookissa, Twitterissä, lehdissä sekä alan tilaisuuksissa. Näppikseltä lähtee tarvittaessa sähköpostia alan toimijoille tai korjaus asiavirheeseen. Näkökulma on perinteisen perhemetsätalouden harjoittajan: tehokkuutta ei viedä tappiinsa, vaikka metsät muodostavatkin perheen säästöpossu. Metsäviestinnässä Lahti on havainnut erityisesti ympäristöjärjestöt aktiivisiksi ja puuhakkaiksi. – Puolustan sitä, koska jokaisen on ajettava omia tavoitteitaan. Mutta nyt päättäjiltä saattaa jäädä puuttumaan metsänomistajien ja metsäammattilaisten tieto ja näkemys. Uusi opas laadukkaisiin kohtaamisiin Metsistä viestivien erilaiset taustat, näkökulmat ja tavoitteet pesiytyät sanastoon. Yhdelle leimikko on hepreaa ja toinen ihmettelee habitaatin merkitystä. Toisaalta yhteinen kieli ei sekään riitä, jos emme kuuntele toisiamme ilman vastakkainasetteluja ja ennakkoluuloja. Tätä korostaa viime marraskuussa verkossa julkaistu viestintäopas Puhetta metsästä. Opas antaa eväitä muun muassa oman ydinviestin selkeyttämiseen, eri viestintäkanavien käyttöön ja jäähdyttäviin näkökulmiin kuumenneessa keskustelussa. Se kehottaa miettimään myös oman viestinnän tavoitteita. Tahdotko verkottua, haetko median huomiota vai ehkä tunnettuutta alan toimijana? Irma Welling Lemiltä kertoo riemuinneensa viestintäoppaasta. Saimaan metsänomistajien puheenjohtajana hän korostaa, että keskusteluvalmiudessa on oltava. – En halua laittaa vain tykkäys-täppää somessa. Pyrin ottamaan kantaa. Kannustan kuitenkin metsänomistajia pohdiskelevuuteen. Asioilla on puolensa. Lahti soisi kaikkien metsäammattilaisten lukevan viestintäoppaan. – Niin tiivistä, järkevää ja rohkaisevaa opasta metsäkeskusteluun en muista nähneeni. Itse olen laittanut sivuston selaimeni muistiin. Mummi tubettaa ja Tonteri julkaisee Sosiaalisessa mediassa keskustelua metsätaloudesta ja -politiikasta käydään erityisesti Twitterissä. Sanojen savottaa – Vanhoja arvoja kunnioitan, uusia yritän ymmärtää, sanoo aktiivinen metsäkeskustelija Jouko Lahti. Metsänomistajia ja metsäammattilaisia kaivataan lisää yleiseen keskusteluun. Kaikkea ei tarvitse tietää ja osata. Oma kokemus riittää. Kolminkertainen lumilautailun maailmanmestari Roope Tonteri on nykyisin metsuri, metsänomistaja ja aktiivinen metsäkeskustelija. Katso Tonterin haastattelu Irma Wellingin YouTube-kanavalta. Irma Wellingin video
8 Irma Welling kuuluu heihin, joille se edustaa liian nopeaa ja tuulista foorumia.Kielenkäyttö on kovaa kuten moni vaikeneva metsäalan ammattilainen on pannut merkille. – Ehkä vaikenemiseen liittyvät alan perinteet ja arkuus siitä, puhunko edustamani organisaation mukaisesti oikeita asioita, Welling miettii. Kokemuksesta hän tietää, että tärkeitä asioita saa julki myös alan puhetorvien kautta. – Kun entinen lumilautailija Roope Tonteri työskenteli maillani metsurina, kävin haastattelemassa häntä. Tonteri jakoi videoni Instagramissa – jossa hänellä on 40 000 seuraajaa – ja pian videon näki 1 600 katsojaa tyypillisen muutaman kymmenen sijaan, Welling kertoo. Myös paikallislehti ja koululaisryhmä seurasivat Wellingin kutsusta monimuotoisuutta vaalivaa hakkuuta. Jouko Lahtikin nostaa Tonterin kelpo esikuvaksi. – Kaikkien, myös radikaalien metsäajattelijoiden kanssa pitää mahtua yhteisen pöydän ääreen, ja siellä Tonteri on täysin provosoitumaton keskustelija. Tutkijataustainen Welling antaa paljon painoa juuri käytännön osaajien näkemyksille. Kokenut metsätyön tekijä osaa sanoa, mikä ylipäätään on järkevää ja mahdollista. – Talousmetsissä tehdään nykyisin paljon monimuotoisuuden puolesta, mutta kukaan ei tiedä eikä puhu siitä, Welling harmittelee. Lahti on äskettäin jättänyt hakemuksen Metso-hankkeeseen. Hän kokee että vaikka nimikkeet ovat uusia, niin monimuotoisuutta ja hiilensidontaa edistävät toimet ovat kuuluneet perinteiseen perhemetsätalouteen jo kymmeniä vuosia. – Tällä hetkellä niihin vain liittyy tiukkoja vaatimuksia metsänomistajille. Siinä on yksi keskustelun paikka. Tutustu Puhetta metsästä -oppaaseen osoitteessa puuhuolto.fi/puhetta-metsasta. Valtakunnallinen yläkoululaisten metsätietokilpailu järjestettiin helmikuun alussa. Metsävisa on metsäalan ja koulujen välistä yhteistyötä. Pääjärjestäjät ovat Suomen metsäyhdistys ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto, ja kilpailun päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö. Metsävisassa on mukana yli 300 koulua kaikkialta Suomesta, Ahvenanmaalta pohjoisimpaan Lappiin. Vuodesta 1982 alkaen osallistujia on ollut yli 1,1 miljoonaa. Omia taitojaan pääsee testaamaan tämän vuoden kilpailulomakkeella 4. maaliskuuta alkaen. Kilpailun finaali järjestetään toukokuussa. Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat hyvin visassa pärjänneille nuorille kesätöitä eri puolilla Suomea. Metsänhoitoa on tarkasteltu monimuotoisuuden ylläpitämisen näkökulmasta viime vuosien Metsävisoissa. Piirros: Anne Turunen Metsävisailijoille kesätyöpaikkoja metsänhoitoyhdistyksissä Annika Suvivuo
9 MTK:n metsäjohtaja Marko MäkiHakola on metsänomistaja kolmannessa polvessa. Taloustieteiden ja biologian maisteritutkinnot antavat kaikupohjaa metsää ja ekonomiaa käsitteleville lausunnoille. – Ylisukupolvisen suomalaisen perhemetsätalouden malli on tuttu ja puolustan sitä! Se on uniikki tapa yhdistää talouskasvu ja kestävä kehitys. Metsänomistajan on saatava jatkossakin itse päättää, suojeleeko vai hyödyntääkö metsiään, hän toteaa. Suomessa on Mäki-Hakolan mukaan ihanteellinen tilanne puumarkkinoita ajatellen, vaikka yksittäinen metsänomistaja onkin pieni tekijä. – Se on fakta, että suurin osa metsänomistajista myy puuta. Sahatavaran ja sellun markkinoita seuraamalla voi arvioida omien metsiensä mahdollisuuksia puukaupassa. Metsänhoidon panostukset puumarkkinoilla mitataan vain ja ainoastaan kilpailuttamalla puukaupat, hän muistuttaa. Puukaupan kiemuroihin saa apua paikallisilta metsänhoitoyhdistyksiltä. Esimerkiksi metsänomistajille suunnatussa OmaMetsä-palvelukanavassa voi hallinnoida metsäomaisuuttaan, keskustella asiantuntijoiden kanssa tai pyytää suoraan tarjouksen metsänhoitopalveluista. Suomi on kasvavan hiilinielun maa Euroopan unionin kestävän rahoituksen tavoitteita edistävä ilmastokriteerien luokittelujärjestelmä esiteltiin joulukuussa. Esitys tyrmättiin monissa jäsenmaissa, kuten metsäasioiden suurmaiksi laskettavissa Suomessa, Ruotsissa ja Itävallassa. – Kestävän rahoituksen sääntelyn tavoite on periaatteessa hyvä, sillä tavoitteena on saada finanssimarkkinat mukaan kestäviin investointeihin. Esityksessä ei kuitenkaan huomioida nykyisen, kestävän ja aktiivisen metsätalouden ilmastollisia hyötyjä, Marko Mäki-Hakola sanoo. Uudistuksen seuraavan vaiheen ympäristökriteerien ensimmäisen luonnoksenmukaanmetsistä 20 % pitäisi jättää talouskäytön ulkopuolelle. Suomessa se tarkoittaisi 12 miljardin euron vajetta talouteen. Taksonomiatyöryhmää ollaan täydentämässä metsäasiantuntijoilla, samalla otettiin aikalisä. – Mihin unohtui se ajatus, että fossiilisista polttoaineista päästäisiin kokonaan irti? Se toteutuu vain, jos investointeja ohjattaisiin toimiin, joiden seurauksena metsät kasvaisivat kiivaasti ja sitoisivat samalla hiiltä. Metsien monimuotoisuus ja taloudellinen hyödyntäminen nivoutuvat toisiinsa Teksti: Liisa Käiväräinen | Kuva: Metsänomistajat kuvapankki
10 Hyvin hoidetut metsät sitovat Mäki-Hakolan mukaan hiiltä kaikissa kasvuvaiheissaan. Metsissä kasvaa uusiutuvaa, kestävästi tuotettua raaka-ainetta enemmän kuin sitä kaadetaan. Suomessa metsät ovat tulevaisuudessakin hiilinieluja, kunhan kasvu pysyy hakkuuta suurempana. Suomalaiset tunnistavat metsien luontoarvot Metsäjohtajan mukaan EU:sta tulee jatkuvasti rajoitusesityksiä jäsenmaiden maan- ja metsänkäytöstä. Euroopan tunnetuimpien metsäorganisaatioiden joukkoon kuuluva MTK vaikuttaa aktiivisena edunvalvojana kansainvälisissä verkostoissa. – On hyvä muistaa, että metsäpolitiikka ei kuulu EU:n toimivaltaan. Esimerkiksi komission viime kesänä julkisuuteen tuoma metsästrategia ei sido eikä velvoita jäsenmaita. Metsänomistajaa ei siis voi sen perusteella pakottaa mihinkään toimiin, hän muistuttaa. Vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian mukaan 30 % EU:n jäsenmaiden maa- ja vesialasta pitäisi suojella. Niistä 10 % tiukasti ja 20 % tietyt toimenpiteet sallivasti. Suomen luontopaneeli, ympäristöministeriön asettama monitieteinen asiantuntijaryhmä, on Mäki-Hakolan mukaan tuonut vahvasti esille suojelun lisätarvetta. – Harvemmin puhutaan siitä, että tiukan suojelun tavoite on jo saavutettu. Valtakunnallisesti laskettuna kymmenesosa maa-alastamme on täysin suojeltu. Suomalaiset metsänomistajat tuntevat metsänsä luontoarvot ja haluavat vaalia niitä vapaaehtoisesti. Meillä ei ole mitään syytä toteuttaa pakkosuojelua. Taloudellisesti merkittävää työtä luonnon hyväksi Marko Mäki-Hakolan mukaan maamme satojentuhansia metsänomistajien sekä yhteiskunnan tarpeet ja tavoitteet kohtaavat jo toisensa arjessa. – Kaikki osapuolet haluavat samaa: turvata metsien monimuotoisuutta, edistää metsien käyttöä, varmistaa jokamiehenoikeuksiin perustuvat retkeilymahdollisuudet ja tukea maan talouden keskeistä tukijalkaa, metsäteollisuutta. Se on hyvä lähtökohta, hän toteaa. Marko Mäki-Hakolan mukaan Suomeen halutaan luoda markkinat luontoarvoille. Yksityisille metsänomistajille on jo olemassa siihen tarvittavia työkaluja, kuten vapaaehtoisuuteen perustuva metsiensuojeluohjelma METSO. MTK tekee metsänhoitoyhdistysten kanssa yhteistyötä kaikkia osapuolia hyödyttävien tavoitteiden saavuttamiseksi. Maaliskuussa avataan Luontoarvot.fi-niminen markkinapaikka luonnon monimuotoisuuden varmistamiseksi. – Haluamme saada entistä useammat toimijat mukaan tekemään työtä luonnon hyväksi. Tulevaisuuden haasteiden kannalta luonnon monimuotoisuuden parantaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tavoitteenamme on tarjota metsänomistajille lisää mahdollisuuksia hyödyntää metsiään taloudellisesti, hän kuvailee. Luonnon monimuotoisuuden tilan parantaminen vaatii nykyisten keinojen rinnalle uusia työkaluja. MTK haluaa synnyttää Suomeen luontoarvomarkkinat ja saada entistä useammat toimijat mukaan työhön luonnon hyväksi. Palvelu julkistetaan vuoden 2022 alkupuolella. MTK perustaa luontoarvot.fi palvelun monimuotoisuuden tilan parantamiseksi
11 Metsätalousyrittäjänä olet metsän taloustaitaja. Kasvatat ja hoidat talousmetsiä monipuolisesti ja teet kannattavaa puukauppaa. Metsätilan omistajanvaihdokset hoidat ammattimaisesti. Metsätalousyrittäjän ammattitutkintoon tähtääviä opintoja toteutetaan monimuoto-opetuksena, jossa on verkossa tapahtuvan itseopiskelun ohella lähiopetusta noin kerran kuussa, painottuen viikonloppuihin. Lisäksi metsällisiä taitoja harjoitellaan omassa tai vieraan metsässä. Lähiopetuspäivät pidetään TTS Työtehoseuran tiloissa sekä maastossa Nurmijärvellä ja lähialueilla. Ensimmäiset, syksyllä 2020 opintonsa aloittaneet opiskelijat valmistuivat vuoden 2021 lopussa. Tuosta ryhmästä kaksi opiskelijaa hakeutui jatkamaan metsätalousinsinöörin (AMK) jatko-opintoihin. Toinen heistä, nykyisin metsäpalveluyrittäjänä toimiva Kimmo Viertola kertoo, että alkujaan ajatus metsätalousyrittäjän opinnoista syntyi oman yritystoiminnan laajentamisesta. Kimmo on tehnyt suunnistuskarttoja yli kymmenen vuotta, ja ajatus itsensä työllistämisestä metsä- alalla pohjasi tähän osaamiseen. Joustava etäopintomahdollisuus oli lisäetu yrittäjälle. Kimmo kertoo löytäneensä opinnoista ammatillista pohjaa metsäalalle. ”Metsätalousyrittäjän tutkinto on hyvä pohja lähteä jatkamaan metsäopintoja. Opiskelussa korostunut talousajattelu on tuonut eniten itselle hyötyä, etenkin asiakasneuvonnan tilanteissa. Suoritin opintojen aikana myös LKVtutkinnon, joka lisäsi osaamista metsäkiinteistökaupassa.” On vielä kysyttävä, mitä osaamista AT-opinnoista Kimmolle karttui metsänomistajan näkökulmasta? ”Kyllä se oli ennen kaikkea talousajattelu, sen avautuminen mikä on kannattavaa metsätaloutta, miten sitä mitataan ja mitä päätöksiä siinä joutuu tekemään. Nyt osaan itse tehdä metsää koskevia päätöksiä talous edellä, mutta unohtamatta muita metsänomistuksen tavoitteita.” Kysy lisää koulutuksesta: Arto Kettunen, TTS Työtehoseura 0500 454 017, arto.kettunen@tts.fi Työtehoseura kouluttaa metsän taloustaitajia Työtehoseura toteuttaa Metsätalousyrittäjän ammattitutkintoa Nurmijärven Rajamäellä. Tutkinto tarjoaa osaamista metsäomaisuuden kannattavaan hoitoon ja metsäalan yrittäjyyteen. Opiskelu on sovitettu joustavaksi, jotta se onnistuu työn ohella. Opiskelijoita on ollut mukana monista lähtökohdista, kuitenkin pääosin työssäkäyviä metsänomistajia. Arto Kettunen Kiinnostuitko metsätalousyrittäjän opinnoista? Koulutuksen arvioitu kesto on 16–18 kk. Seuraava koulutuskierros alkaa maaliskuussa 2022, ja hakuaika päättyy 10.3.2022. Hae koulutukseen osoitteessa www.tts.fi/ metsakoulutus. Maasto-opintoihin kuuluu mm. kuviotietojen keruu.
12 1. Metsänhoitoyhdistykset uusivat parhaillaan tietojärjestelmiään, miten tämä parantaa jäsenten ja asiakkaiden palveluita? Jouni Tiainen, Metsänhoitoyhdistysten palvelutoimisto: Sähköiset yhteydenottokanavat korostuvat tulevaisuudessa entisestään. Työaikaa vapautuu metsänomistajien henkilökohtaiseen palveluun, kun eri järjestelmät ovat yhteensopivia eikä tietoja tarvitse syöttää tai poimia käsin moneen kertaan. Uusi tietojärjestelmä tulee tarjoamaan täysin saumattoman yhteyden metsänhoitoyhdistysten käyttämään OmaMetsään. 2. Mikä on OIVA? Oiva on MTK:n yhteinen jäsenportaali. Oivan puolella hoidetaan jäsenyyteen liittyvät asiat. Voit päivittää itse omat tietosi suoraan Oivan puolella. Oivasta löytyvät muun muassa puukauppatilastot, MTK:n koulutukset ja niiden materiaalit ja erilaiset sopimusmallipohjat. Jäsenlaskutus tehdään nykyään Oivan jäsenrekisterin kautta. Tämä näkyy konkreettisesti tilanteessa, jossa jäsen on sekä MTK-yhdistyksen että metsänhoitoyhdistyksen tai useamman metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Yhdistetyllä laskulla jäsen maksaa yleisestä edunvalvonnasta vain kerran. 3. Mitä Metsänhoitoyhdistyksen jäsen saa? Jokaisella Metsänhoitoyhdistyksen jäsenellä on oma metsäasiantuntija, joka tuntee oman alueensa metsät parhaiten ja neuvoo kaikissa metsäasioissa. Jäsenille tarjotaan lakineuvontaa sekä neuvontaa metsäasioissa. Puukaupassa apuna ovat paikalliset hintatiedot ja oman metsäasiantuntijan asiantuntemus tarjousten vertailussa ja puukaupan teossa. Jäsenten käytössä on yhdistyksen omien jäsenetujen lisäksi MTK:n laajat jäsenedut. Metsänomistajan puolta pidetään muun muassa tekemällä vaikuttajaviestintää ja tarjoamalla jäsenille ja toimihenkilöille erityisosaamista puukauppa-, luonnonhoito- ja kaavoitusasioissa. Työtä tehdään paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Edunvalvontamaksun ansiosta metsänomistajan puolta voidaan pitää jatkossakin, kun metsäasioita käsitellään Suomessa ja EU:ssa. Jäsen - sähköiset palvelut käytössäsi OmaMetsä OmaMetsässä voit tarkastella oman metsäsi tietoja, pyytää tarjousta metsäpalveluista ja asioida oman metsäasiantuntijasi kanssa. Kirjaudu osoitteessa OmaMetsä.fi Oiva Oivassa voit päivittää yhteystietojasi, näet jäsenlaskusi ja tilaat sähköpostilaskun. Kirjaudu Oivaan osoitteessa mtk.fi. Jäsenedut Tutustu ja hyödynnä jäsenedut: Mhy.fi/jäsenedut ja mtkhankinnat.fi
13 Kehitystä jatketaan myös vuonna 2022. ”Käyttäjien palaute on ollut erittäin tärkeää ja olemme saaneet sen perusteella kehitettyä palvelua entistä käyttäjäystävällisempään suuntaan”, kertoo projektipäällikkö Juha Laitinen Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:stä. Karttamerkintöjen tekeminen ja tulosteet OmaMetsään OmaMetsä toimii nyt myös metsän muistikirjana, sillä palvelussa on mahdollista tehdä omia karttamerkintöjä. Muistiin voi merkitä metsässä tekemiään havaintoja ja ottaa mobiililaitteella paikkatietoon sidotun valokuvan vaikkapa mahdollisesta hoitotarpeesta tai metsätuhosta. OmaMetsään on lisätty mahdollisuus tulostaa erilaisia dokumentteja metsäkiinteistöstä. Tulosteista saatu palaute on projektipäällikkö Laitisen mukaan ollut positiivista. Sopimusten allekirjoittaminen käy OmaMetsän kautta Merkittävin päivitys OmaMetsä palvelussa on uusi asiointipalvelu. OmaMetsän kautta on nyt mahdollista vastaanottaa tarjouksia ja allekirjoittaa sopimuksia. Metsänhoito- ja puukauppapalveluiden tilaaminen onnistuu kokonaan ensimmäisestä yhteydenotosta aina sopimuksen allekirjoittamiseen asti. Hiilensidonta ja taksonomia puhuttavat Hiilensidontaan liittyviä elementtejä, kuten tieto kiinteistöllä olevan puuston sitomasta hiilestä, saadaan palveluun tämän vuoden aikana. Myös metsänomistajan mahdollisuuksia myydä erilaisia hiilikompensaatiotuotteita OmaMetsä-palvelun kautta tutkitaan. Euroopan unionin kestävän rahoituksen asetuksen eli taksonomian ilmastokriteerit voivat aiheuttaa velvollisuuksia metsänomistajille. OmaMetsä tarjoaa tähän tulevaisuudessa ratkaisun ja palveluun kehitetään ilmastohyötynäkökohdat huomioon ottava metsäsuunnitelma metsänomistajien saataville. Metsävaratieto OmaMetsässä OmaMetsä -palvelussa näytetään Metsänhoitoyhdistyksen laatima metsäsuunnitelma. Aina tämä ei ole mahdollista, esimerkiksi jos suunnitelmaa ei ole tehty kiinteistölle tai se on vanhentunut. Mikäli metsäsuunnitelma ei ole käytettävissä, voi palvelussa tarkastella tilasta kerättyä julkista metsävaratietoa. Yhteisomistuksessa olevien tilojen kaikkien osakkaiden on mahdollista rekisteröityä palveluun ja nähdä tilan tiedot. Kuolinpesien osalta osakkaiden tulee olla yhteydessä omaan Metsänhoitoyhdistykseen tai OmaMetsän käyttötukeen, jotta osakkaat voidaan todentaa ja tietoja näyttää. OmaMetsä täydentyy uusilla ominaisuuksilla Teksti: Hinna Airaksinen Metsänhoitoyhdistysten OmaMetsä-palvelu täyttää vuoden maaliskuussa 2022. Vuoden aikana palvelun on löytänyt 19 600 käyttäjää ja käyttäjämäärä kasvaa tasaisesti. Ensimmäisen vuoden aikana palveluun on tullut uusina ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia.
14 Tutustu etuihin ja hyödynnä ne jo tänään: www.mtkhankinnat.fi Tee edullisia kauppoja Tutustu MTK Hankintojen neuvottelemiin jäsenetuihin ja hyödynnä MTK- ja mhy-jäsenten huomattavat alennukset verkkokaupassa tai toimipisteissä. MERKITTÄVIN JÄSENEDUIN UUTEEN VUOTEEN! 29 sopimuskumppanin jäsenedut sinulle MTK Hankinnat on neuvotellut sinulle MTK- ja Mhy-jäsen jäsenetusopimuksen 29 eri yhteistyökumppanin kanssa. Edut ovat taloudellisesti merkittäviä ja ne on neuvoteltu tukemaan jäsentemme yritystoimintaa ja elinkeinoa. Tutustu kaikkiin jäsenetuihisi sivulla mtkhankinnat.fi
15 Metsänomistajat Päijät-Häme Nyt on aika tilata maanmuokkaus keväälle, taimet istutuksiin, sekä siemenet kylvöihin! Metsän uudistamistyöt kannattaa suunnitella ja toteuttaa huolella, koska ne vaikuttavat vuosikymmeniä metsän kehitykseen. Maanmuokkauksen avulla luodaan taimille hyvä kasvualusta. Taimet säilyvät paitsi paremmin elossa, myös kasvavat nopeammin muokatulla maalla. Maanmuokkaus vähentää maan tiivistymistä, kohottaa maan lämpötilaa, lisää ravinteiden saantia, vähentää pintakasvillisuuden kilpailua ja ehkäisee siemen- ja taimituhoja. Näiden hyötyjen lisäksi viljelytyöt helpottuvat ja taimina voidaan käyttää pieniä, edullisempia taimia. Puulajivalinta on toinen tärkeä päätös metsänuudistamisessa. Sopiva puulaji valitaan kasvupaikan ravinteisuuden, maalajin ja tuhoriskien mukaan. Männyn ja koivun uudistamisessa on arvioitava hirvieläintuhoriskejä ja kuusen uudistamisessa juurikäävän esiintyvyyttä. Mänty sopii karuille ja keskiravinteisille maille, ja kuusi sekä koivu keskiravinteisille ja tätä ravinteisemmille maille. Jos puulajivalikoimaa halutaan kasvattaa, rehevimmille kasvupaikoille voidaan istuttaa myös haapaa, tervaleppää, visakoivua, jaloja lehtipuita tai lehtikuusta. Mäntyä voidaan kylvää karuimmille maille. Joillakin kohteilla voidaan käyttää uudistamistapana myös kuusen tai koivun kylvöä. Metsäasiantuntijamme antavat kohdekohtaisia neuvoja maanmuokkaustavan ja puulajin valintaan. Marko Ahonen Taimikonhoitokampanjan kilpailun voittajat Viime vuoden taimikonhoitokampanjaan liittyi kilpailu, jossa arvottiin kylpylälomalahjakortteja kaikkien taimikonhoitotöitä Mhy Päijät-Hämeen kautta tilanneiden kesken. Kilpailun voittajat: 1. Hautala Marja 2. Impolan yhteismetsä 3. Kallioinen Leo 4. Laaksonen Sari 5. Maatalousyhtymä Pulkkinen Jouko 6. Metsäyhtymä Lehto 7. Norola Seppo 8. Rauhamaa Veikko 9. Sipilä Tuomo 10. Viranko Satu Marja Kalpio
16 Metsänomistajat Päijät-Häme Vuoden 2022 puukauppanäkymät ovat poikkeuksellisen hyvät! Jari Yli-Talonen | johtaja | Mhy Päijät-Häme Vuoden 2022 puukauppa on alkanut erittäin positiivisessa vireessä! Alla alueemme kilpailutettujen pystykauppojen keskihinnat. joulukuu- hinnan Valtakirjakaupat, ensiharvennusten keskikantohinnat €/m3 helmikuu %-muutos Tukkipuu 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2017-->2021 Mänty 43,8 48,6 49,0 50,1 51,5 44,8 17,6 % Kuusi 46,6 50,0 50,4 49,7 47,9 46,8 2,8 % Koivu 36,0 37,5 37,0 38,2 38,3 36,5 6,4 % Kuitupuu 2017 2018 2019 2020 2021. 2022. Mänty 12,7 14,2 15,5 16,4 15,3 13,2 20,5 % Kuusi 13,0 14,5 14,9 16,5 14,9 14,7 14,6 % Koivu 11,9 13,8 14,3 15,7 14,6 13,7 22,7 % Valtakirjakaupat, harvennuksien keskihinnat €/m3 Tukkipuu 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Mänty 51,9 56,9 55,4 54,7 58,3 57,1 12,3 % Kuusi 52,4 57,4 56,3 56,6 60,1 59,9 14,7 % Koivu 39,7 43,4 42,3 42,6 42,5 43,4 7,1 % Kuitupuu 2017 2018 2019 2020 2021. 2022. Mänty 15,8 18,0 19,0 18,1 19,9 19,1 25,9 % Kuusi 15,9 18,6 19,5 19,3 19,8 19,6 24,5 % Koivu 15,0 17,4 18,1 18,3 18,5 18,1 23,3 % Valtakirjakaupat, päätehakkuiden keskihinnat €/m3 Tukkipuu 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Mänty 58,0 64,9 60,3 60,5 66,7 66,1 15,0 % Kuusi 59,7 67,4 63,3 62,6 69,0 67,9 15,6 % Koivu 46,4 50,1 48,7 47,2 49,3 48,9 6,3 % Mänty kokorunko 52,9 57,8 55,5 55,1 61,9 17,0 % Kuusi kokorunko 54,9 59,5 58,0 57,8 64,5 17,5 % Kuitupuu 2017 2018 2019 2020 2021. 2022. Mänty 18,4 20,8 21,4 21,8 22,6 21,7 22,8 % Kuusi 20,0 22,4 23,3 23,8 23,2 23,4 16,0 % Koivu 17,7 20,3 20,7 21,1 21,6 21,1 22,0 % PUUKAUPPA Myytyjen leimikoiden keskihinnat ovat yllättäneet positiivisesti alkuvuoden kaupoissa Vuoden 2007 ennätykset eivät aivan rikkoutuneet viime vuoden aikana mutta lähelle päästiin. Edellisistä vuosista johtuen puunostajien kesä- ja kelirikkoleimikoiden varannot ovat olleet ennätysalhaalla, joten tämä on näkynyt vielä koko syksynkin ajan vahvana kilpailuna leimikoista Päijät-Hämeen alueella. Maailman laajuisesti sahatavaran ja sellun kysyntä on pysynyt erinomaisella tasolla. Alkutalven puukauppojen toteutuneet keskihinnat ovat nyt jopa ennätystasolla aikaisempien ennätysvuosien tammi-helmikuun tilastoihin verratessa. Valitettavasti talvikohteiden markkinatilanne ja kysyntä ei ole ollut läheskään yhtä hyvä kuin kesäleimikoiden. Nyt on leimikoiden kilpailutuksen paikka! Metsänomistajien on kuitenkin hyvä tiedostaa, että kilpailutuksessakaan ei kannata tuijottaa pelkästään puun hintaa, vaan katkonnan merkitys on erittäin suuri, usein 2–5 €/m3. Lisäksi puun hinta voi aina vaihdella meidänkin alueella paljon korjuutekijöiden ja puulajisuhteiden mukaan. Leimikoiden kilpailutus ja vertailut
17 Metsänomistajat Päijät-Häme Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquip ex ea commodo consequat. Lorem ipsum magna. Tähän tulee ilmoituksen otsikko Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5, 51900 Juva • p. 040 123 45678 esimerkki@mhy.fi Mhy.fi Metsässä hyvä t nhoitoyhdistys P ijät-Häme ihkylä tie 2 • 19700 Sysmä www.mhy.fi/paijat-hame Käyttäe säsi Metsänhoit yhdis yksen Puukaupan t imeksianto -palvelua sinun ei tarvi se huolehti yksityiskohdista. Mikset anta i puukaupan tekoa osaaviin käsiin? Metsänhoitoyhdistyksen kattavat puukauppapalvelut: www.mhy.fi/puukauppa Elämäs rennoimmat puukaupat ovat aina erittäin tärkeitä koska hinta määräytyy vapaasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Puukaupat kannattaa aina kilpailuttaa, tekee puukauppaa sitten itse tai valtakirjan kautta Päijät-Hämeessä suoritetaan koko vuoden hintavertailuja LUKEn hintatilastoihin ja ne näkyvät kuukausittain mm. nettisivuillamme. Kilpailutettujen leimikoiden keskihinnat ovat olleet merkittävästi korkeammat kuin kaikki alueemme tilastoidut puukaupat. Kilpailutuksessa saadaan usein useamman euron per kuutio vaihtelevia tarjouksia ja joskus on nähty jopa kymmenen euron eroja. Erilaiset hintavertailutavat, katkonta ja kauppaehdot ovat tehneet puukaupasta varsin haastavaa. Siksi suosittelemme aina puukaupan kilpailuttamista ja kaupantekoa valtakirjalla. Puukaupan teko on turvallista ja helppoa, kerrot vaan metsäasiantuntijallesi, että mitä haluat, teet sopimuksen ja me hoidamme kaiken muun avaimet käteen periaatteella. Mhy:n puunkorjuupalvelu on tuonut lisäkilpailua puukauppaan Paikallisten yrittäjien tärkeää roolia ja työn laatua ei voi liikaa korostaa korjuupalvelun osalta. Korjuupalvelun määrä on ainespuunkorjuussa noussut lähes 200 000 m3:n vuositasolle. Metsänhoitoyhdistyksen puukorjuupalveluun mahtuu tälle vuodelle vielä runsaasti kohteita. Korjuupalvelun tarjoamat laadukkaat paikalliset motoyrittäjät kilpailevat työn laadullaan sekä myös korjuupalvelun toteutuneet kantohinnat ovat lisänneet kilpailua puukauppaan erityisesti nuoren metsän hoitokohteissa, ensiharvennuksissa ja harvennuksissa. Myös mahdolliset erikoispuuerät tuovat mukavasti lisäeuroja osaan leimikoista. Jäseniemme puukaupallinen edunvalvonta on yksi tärkeimmistä tehtävistämme! Puukauppaterveisin; Jari Yli-Talonen 48 51 54 57 60 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu MÄT 2007 KUT 2007 MÄT 2018 KUT 2018 MÄT 2021 KUT 2021 MÄT 2022 KUT 2022 50 55 60 65 70 75 80 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Valtakirjakauppojen päätehakkuiden keskihinnat kuukausittain 2007, 2018, 2021 ja 2022 Päijät-Hämeessä MÄT 2007 KUT 2007 MÄT 2018 KUT 2018 MÄT 2021 KUT 2021 MÄT 2022 KUT 2022
18 Metsänomistajat Päijät-Häme Metsänomistajalla ovat omat puut metsässä ja joidenkin vuosikymmenien välein niitä yleensä halutaan saada myös sieltä pois. Tästä eri muodoissa tapahtuvasta poistamisesta moni toivoo myös toimeentuloa itselleen ja perheelleen. Viime vuosina on yhteiskunnan kiinnostus puiden eloa ja niiden metsästä pois saamista kohtaan lisääntynyt ja saanut uusia muotoja. Metsänomistajan häntää on onneksi nostettu ja hänen olemassaolostaan muistutettu. Näin puunmyyntivuoden jälkeen veroilmoitusta laatiessa, numeroitten valossa näytti kovin mukavalta, että yrittäjävähennys koskee myös metsätaloutta. Valtionvarainministeriön valmistelijat eivät tällaista olleet alun perin suunnitelleet. Ympäristöministeriön kaavoitusta tai luonnonsuojelua käsittelevissä työryhmissä ei päätetä, kuka Suomen sadoista tuhansista metsänomistajista tulisi kertomaan näkemyksiä, vaan edustus perustuu järjestötoimintaan. Ryhmien töiden tuloksilla voi kuitenkin olla huomattava vaikutus metsätalouden tulojen saantiin tai kuluihin. Edunvalvontaa ruohonjuuritasolla Viranomaisten työryhmät ja eduskunnan valiokuntakuulemiset ovat yksi edunvalvonnan paikka, joka vaatii omanlaistaan osaamista. Kaikenlaista voi tehdä myös tilatasolla. Mitä meillä asian tiimoilta harrastetaan? Metsästä luullaan kaikenlaista. Koska luulo ei ole tiedon väärtti, metsänomistajan kannattaa jakaa tietojaan. Meille tuli viime syksynä tilaisuus kansainvälisen tason informointiin. Suomen Ison-Britannian suurlähetystö oli järjestänyt sikäläisiä toimittajia tutustumaan Suomen metsäsektoriin. Ohjelmassa oli kalvosulkeisia tutkijoiden, tuotekehittelijöiden, järjestöjen ja ministerien kanssa. Metsänhoitoyhdistystasolle jäi esitellä se, mistä kaikki lähtee; hakkuutyömaa ja metsänomistaja kannonnokassa. Vieraiden mieliinpainuvin kommentti hakkuutyömaasta oli ehkä ”tämä näyttää vähän erilaiselta kuin niissä ympäristöjärjestön kuvissa”. Ilman suurlähetystöä ja vieraita kieliä samaa kannattaa tehdä ihan oman tuttavapiirin tasolla; näyttää metsäänsä ja kertoa, mitä siellä tehdään ja miksi. Yksi harjoittamamme asia on yhteistyö oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi luonnonhoidon opiskelijat ovat tulleet harjoitusmielessä opettajansa johdolla johonkin talkoohommaan. Heidän kanssaan on yleensä tämän lisäksi tehty kierrosta maannousemasienen vaivaamassa kuusikossa tai laidunnetulla metsäalueella ja kerrottu näitten historiasta ja vaikutuksista toimintavaihtoehtoihin. Päätavoite on saada opiskelijat ymmärtämään, että vihreä kulta ei ole mustavalkoinen juttu. Olemme myös hankkiutuneet mukaan erilaisiin hankkeisiin, kun niitä on ollut tyrkyllä. Viime vuonnameillä hakattiin metsää EU:n liito-orava life -hankkeen merkeissä. Henkilökohtainen hyötymme oli saada hakkuutuloja metsälakikohteelta, johon muuten ei olisi saanut koskea. Edunvalvontamielessä edistimme suojelukäytäntöjen muuttumista metsänomistaja- – ja liito-orava- - ystävällisemmiksi. Tiina Mansikkamäki Omat puut metsässä Laura Hämäläinen | Huljalan Tupala | Hämeenkoski Brittitoimittajat tutustumassa hakkuutyömaahan Huljalan Tupalassa.
19 Metsänomistajat Päijät-Häme Toteutimme opinnäytetyönä kyselytutkimuksen Padasjoen alueen metsänhoitoyhdistyksen jäsenille uudesta laajasta edunvalvonta- ja kilpailutusmallista päätehakkuukohteilla. Kysely lähetettiin Padasjoen alueen jäsenille kesäkuun puolivälissä 2021. Kysely keräsi vastauksia noin 100 kappaletta ja sen perusteella pystyimme hyvin analysoimaan metsänomistajien mielipidettä ja tarvetta uutta aiempaa laajempaa edunvalvonta- ja kilpailutusmallia kohtaan puukaupassa. Mitä uusi palvelumalli sisältää? ➤ Sisältää päätehakkuuleimikon puunmyyntisuunnitelman, kilpailutuksen, tarjousten vertailun, kaupan teon, korjuun valvonnan ja loppuraportoinnin • Lisäksi palvelu sisältää: ■ Uudistamis- ja raivaustöiden kilpailutuksen puukauppatarjousten yhteydessä sekä niiden huomioimisen parhaan kokonaistarjouksen valinnassa ■ Uudistamistöiden laaturaportin ja laadunvalvonnan (muokkaus, istutus ja taimet) ■ 1 v. ja 3 v. istutuksen jälkeen laaturaportti (Täydennysistutustarve ja arvio varhaisperkauksen ajankohdasta) Aiempaa laajemmalla edunvalvonta- ja kilpailutuspalvelumallilla pyritään saamaan paras kokonaistarjous päätehakkuusta ja siihen liittyvistä uudistamistöistä yhdellä kertaa. Kokonaiskilpailutuksen tavoitteena on pyrkiä laskemaan erityisesti uudistamistöiden kustannuksia. Palvelua on mahdollista käyttää sellaisissa kohteissa, joissa hakattavasta puumäärästä vähintään puolet kertyy päätehakkuulta. Kyselyn tulokset lyhyesti Kyselyn vastauksien perusteella uudelle palvelulle olisi tarvetta sekä käyttäjiä. Vastauksien perusteella uusi palvelu koettiin positiivisena asiana ja uudistumisena. ➤ Suurimmalle osalle kyselyyn vastanneista uudesta palvelumallista olisi hyötyä ja se helpottaisi heidän metsänhoitoaan. ➤ Hinnoittelu vaikuttaa metsänomistajien mielestä kohtuuhintaiselta eli3,29%puukaupanloppusummasta, josta jäsenille annetaan vielä -10 %:n jäsenalennus. ➤ Jälkihoitoa pidettiin tärkeänä asiana palvelussa ja valtaosa vastanneista toivoi sen kuuluvan palvelun hintaan. Tulleiden vastauksien toiveiden mukaan olemme sisällyttäneet jälkihoidon palveluun kuuluvaksi kokonaisuudeksi. ➤ Suurin osa vastanneista olisi valmiita käyttämään palvelua, sekä osa tietyin edellytyksin ja kokemusten perusteella. Merkittävänä asiana pidettiin rahallista kokonaishyötyä, joka saavutetaan puukaupan ja uudistamistöiden yhteiskilpailutuksella. Palvelumalli otetaan kokeiluun Uusi palvelumalli tulee kokeiluun Padasjoen alueelle vuoden 2022 alusta. Mikäli palvelu osoittautuu käytännössä hyväksi ja toimivaksi, tullaan sitä laajentamaan Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen alueella muuallekin. Uusi palvelumalli sai kannatusta metsäyhtiöiltä ja ainakin osa pystyy tarjoamaan kilpailutukseen kokonaisvaltaisen paketin. UUSI PALVELUMALLI Päätehakkuukohteiden puukaupan uusi edunvalvonta- ja kilpailutusmalli Pilotoidaan 1.1.2022 alkaen Padasjoen alueella. Teksti: Joonas Huuho Kimmo Iso-Tuisku
20 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen asiantuntijat palveluksessasi ETELÄINEN ALUE Minna Lautala metsäasiantuntija, ympäristötuki ja METSO 040 521 4072 Heinola Pekka Peltola metsäasiantuntija 044 209 7528 eteläosat Asikkala Kustaankuja 2, 17200 Vääksy Marko Pasanen metsäasiantuntija 0400 197 000 + Hollolan Vesikansa Arttu Juhola metsäasiantuntija 044 542 0057 koko mhy POHJOINEN ALUE Nastola Kukkastie 24, 15560 Nastola Tarja Heinonen metsäasiantuntija 040 839 0524 Hämeenkoski Tampereentie 632, 16800 Hämeenkoski Thomas Lilja metsäasiantuntija 044 566 8670 Hollola Kansankatu 8, 15870 Hollola Mikko Heikkinen metsäasiantuntija 0400 798 153 Marjut Makkonen korjuuesimies 044 313 8088 Asikkala/Hollola/ Lahti/Kärkölä Sysmä Väihkyläntie 2, 19700 Sysmä Jussi Leppäaho metsäasiantuntija 040 547 0473 pohjoisosat Reijo Ikonen metsäasiantuntija 040 848 4862 eteläosat Hartola Metsolantie 7, 19600 Hartola Ake Martikainen metsäasiantuntija 0400 371 659 eteläosat jää eläkkeelle 31.3. Jarmo Leskinen metsäesimies 0400 371 657 Hartola/Heinola/Sysmä Juha Nevalainen metsäasiantuntija 0400 371 664 pohjoisosat Teppo Laine korjuuesimies 044 542 0046 Hartola/Sysmä Marko Tuominen korjuuesimies 040 743 7377 Nastola/Heinola Heinola Kaivokatu 8, 18100 Heinola Sini Kalliokoski metsäasiantuntija 044 542 0071 Sini Kalliokoski metsäasiantuntija 044 542 0071 Perttu Ylisirniö metsäasiantuntija 0400 371 651 pohjoisosat Kärkölä Virkatie 1, 16600 Järvelä Jukka Mäkinen metsäasiantuntija 044 342 0079 Antti Alhola korjuupäällikkö korjuuesimies Padasjoki 040 591 0166 Juhani Jaskari erityisasiantuntija metsäsuunnittelu ja tila-arviot 0400 713 600 Hollola/Kärkölä/ Lahti/Asikkala Markku Nieminen erityisasiantuntija metsäsuunnittelu ja tila-arviot 040 547 0472 Sysmä/Hartola Tiina Mansikkamäki hankepäällikkö tiedottaminen jatkuva kasvatus 044 209 7544 Timo Hannonen erityisasiantuntija kiinteistönvälitys LKV metsäomaisuuden hallintapalvelut 040 740 3442 ERIKOISPALVELUT Jyrki Mäkiranta erityisasiantuntija kiinteistönvälitys LKV kaupanvahvistaja tiet ja ojat 050 307 6801 Piia Perälä erityisasiantuntija kiinteistönvälittäjä LKV kaupanvahvistaja tila-arviot Padasjoki 0440 337 529 Taina Wallenius metsäasiantuntija 040 530 7767 Antti Alhola korjuupäällikkö korjuuesimies Padasjoki 040 591 0166 Padasjoki Keskustie 25 A 3, 17500 Padasjoki HALLINTO KORJUUESIMIEHET Jari Yli-Talonen johtaja 040 848 4861 Seppo Sorjonen hallintopäällikkö 044 209 7555 Katja Laukkanen toimistoassistentti 044 705 6936 Toimihenkilöiden sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@mhy.fi Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme • (03) 855 4300 • paijathame@mhy.fi • www.mhy.fi/paijat-hame Liisa Bergius toimistoassistentti 044 033 7520
21 Metsänomistajat Päijät-Häme Koivun luonnontuotteita ovat lehdet sekä silmut, mahla, pakuri, tuhka ja kuori. Lisäksi koivun juurella voidaan kasvattaa tryffeliä ja kaadetun puun kannossa erikoissieniä, kuten lakkakääpää ja koralliorakasta. Mahla-koivun eliksiiristä lisäarvoa maaseudulle, sekä Mahlaa metsästä markkinoille- hankkeissa on edistetty koivun luonnontuotekäyttöä Hämeessä. Hankkeissamme keskitymme mahlan ja pakurin tuottamisen edistämiseen. Verkostojen puute jarruttaa luonnontuotteiden hyödyntämistä Luonnontuotteiden hyödyntämistä jarruttaa verkostojen ja toimivien logistiikkaketjujen puute. Monia metsänomistajia kiinnostaa luonnontuotteiden hyödyntäminen ja useilla luonnontuotteilla on suuri kysyntä. Usein tilanne on kuitenkin se, että metsänomistaja ei tiedä kenelle voisi luonnontuotteita myydä. Ostajat taas toivovat saavansa laadukasta raaka-ainetta suurempia eriä kerrallaan. Useimmiten kerääjien ja jalostajien väliin tarvitaankin väliporras, joka kerää yhteen isomman määrän luonnontuotetta ja mahdollisesti käsittelee sen jalostajan tarpeisiin. Mahlan käyttö kiinnostaa Mahlaa metsästä markkinoille- hankkeessa toteutettiin onnistuneesti mahlan käyttöpilotointi. Pilotoinnissa päästiin kokeilemaan kuinka mahlan hyödyntämisketju toimii. Metsänomistajat valuttivat mahlaa, toimittivat sen käsiteltäväksi omenatilalle, josta mahla kuljetettiin oluen keittoon Lahteen Hartwallille. Hankkeissa on koottu verkostoa mahlan valuttajista, välikäsittelijöistä ja jalostajista. Mahlapilotin yhteydessä saimme kokoon 20 mahlan valutuksesta kiinnostunutta metsänomistajaa. Mahlan jalostaminen on herättänyt kiinnostusta paikallisissa yrityksissä ja myös laajemmalla alueella. Pullonkaulana mahlan hyödyntämisessä on käsittelijöiden löytäminen. Mahla on erittäin herkästi pilaantuva tuote ja se on saatava käsittelyyn välittömästi keruun jälkeen. Laajemmassa hankkeessa onkin haettu tietoa mahlan käsittelytavoista ja tehty laboratoriotestejä säilyvyyteen liittyen. Arvosienillä on huimat tuotto-odotukset Kokoamme verkostoa myös pakurikäävän tuottajista ja ostajista. Pakurilla on hyvin lupaavat tuottoodotukset ja sitä onkin ympätty vähintään kymmenille hehtaareille Hämeessä. Eri toimijoiden arvioiden mukaan pakurin bruttotuotto on luokkaa 20 000–25 000 euroa hehtaarilla reilussa 10 vuodessa. Pakurin ohella viime vuosina on alettu kasvattaa myös muita arvosieniä. Näitä koivun kannolla tai katkaistulla rungon pätkällä kasvatettavia arvosieniä ovat muun muassa lakkakääpä, koralliorakas, siiliorakas ja siitake. Myös tavallisia ruokasieniä, kuten kanttarellia ja mustatorvisientä on mahdollista kasvattaa koivumetsissä. Yksi sienierikoisuus, jonka viljelyä on kehitetty Suomessa, on tryffeli. Tryffeli ympätään lehtipuun taimeen. Tryffelin kasvatus vaatii hyvän maaperän, kalkitusta ja viljelmän aktiivista hoitoa. Laita sähköpostia tai soita, jos koivun tuotteiden hyödyntäminen kiinnostaa ja haluat niistä lisätietoa! tiina.mansikkamaki@mhy.fi / p. 044 209 7544 Hämeessä kehitetään koivun luonnontuotteiden kaupallista käyttöä Tiina Mansikkamäki | hankepäällikkö | Mhy Päijät-Häme Kansallispuumme koivu on monipuolinen puulaji. Koivun arvoa voidaan lisätä luonnontuotteilla. Heini Katajisto Tiina Mansikkamäki
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=