METSÄNOMISTAJAT

18 Pohjaveden pinta ratkaisee suomet- sien hoidossa paljon. Ojitukset kui- vattavat turvekerrosta, josta mikrobi- toiminnan kiihtymisen myötä syntyy ilmastopäästöjä. Liian korkealla oleva pohjavesi taas estää puiden kasvun. Kunnostusojitustarpeen arviointi on olennaista. Jatkuva kasvatus turvemailla Jatkuva kasvatus on yksi vaihtoehto suometsätalouden toteutukseen. Avo- hakkuuta ei toteuteta, ja kunnostuso- jituksista voidaan ainakin osin luo- pua. Kun metsässä on puustoa aina vähintään 120 m 3 /ha, riittää haih- dutus pitämään pohjaveden puiden kasvulle riittävän alhaalla (30-40 cm syvyydessä). Jatkuvaa kasvatusta voisi kuvata lauseella ”kaikki tukki pois joka 15.- 20. vuosi”. Hakkuutuloja saadaan ainakin parilla ensimmäisellä hak- kuukerralla. Lisää tutkimustietoa tarvitaan pitkän aikavälin puuntuo- toksesta. Taloudellisesti kannattavan jatkuvan kasvatuksen hakkuun jäl- keen metsä on puustoltaan harvaa. Myös puuston keskijäreys laskee. Metsän pitää uudistua tehokkaas- ti. Jatkuvassa kasvatuksessa uusia taimia täytyy syntyä luontaisesti koko ajan. Turvemailla alkutaival on usein helpohko: suon pintakerros, rahka- sammal taimettuu hyvin. Mikäli jat- kokasvatuskelpoisia taimia ei synny riittävästi, kannattaa toteuttaa mah- dollisimman kevyt taimettumisen ta- kaava maanmuokkaus. Lähtökohtai- sesti jatkuvan kasvatuksen kohteilla ei maanmuokkausta suoriteta. Vesistöpäästöjen rajoittaminen tarpeen Vesistöpäästöt turvemailta ovat ki- vennäismaita suuremmat. Vesistöihin kulkeutuu ravinteita ja orgaanista hiiltä sekä luonnonhuuhtoumana että metsänhoitotoimien vaikutuksesta. Ojitukset ja maanmuokkaustoimet aiheuttavat valtaosan metsänhoidon Suometsät ja jatkuva kasvatus Teksti: Markus Nissinen | ympäristöasiantuntija | MTK-metsälinja Kuvat: Tiina Mansikkamäki Soilla on iso merkitys Suomen metsätalouden kokonaiskestävyydessä. Noin neljännes metsien kasvusta ja puuston kokonaismäärästä on ojitetuilla suometsäalueilla. Ojitukset aiheuttavat kuitenkin ilmasto- ja vesistöpäästöjä. Lähivuosina suometsiä tulee runsaasti uudistusikään. Miten sadonkorjuu toteutetaan kestävästi?