VAALILEHTI

Metsänomistajat 11 antaa tilaa, Perttu filosofoi. Metsänhoitoyhdistysvaaleihinkin häntä on kysel- ty ehdokkaaksi, mutta aika aikaa kutakin. – Ehdok- kaaksi ei tässä elämäntilanteessa ollut mahdollista lupautua. Kyllä minä itteäni aika keltanokkana vielä pidän, mutta ehkä tulevaisuudessa yhdistystoimin- takin voisi kiinnostaa, Perttu muotoilee. Metsä tarjoaa virkistystä ja nautintoa Metsä on Hyväriselle myös virkistyspaikka. – Met- sän kautta tulee paljon ihan puhdasta nautintoa. – Vaikka aikaa on vähän, aika monet nokipannukahvit siellä tulee juotua. Ja kyllä siellä kiinnittää myös huo- miota visuaalisiin asioihin. On se kivempi kahvilla istua metsässä kuin aukolla. Perttu myös metsästää ja silloin kaverina kulkee puolitoistavuotias suomenpystykorva Vikke. – Koiran toimimista on kiva seurata. Kun se on tuommoinen ”luomurotu”, se metsästysvietti tulee ihan itsestään ja koira toimii paremmin kuin isäntä. Ensimmäinen teeri Vikelle ammuttiin viime syksynä. Ajatuksia metsätaloudesta ja tulevaisuudesta - Koivua olisi kiva istuttaa, ja pihtoja voisi kasvat- taa joulukuusiksi. Koivu kasvaa sen verran nopeasti, että ehtisi nähdä koko sen elinkaaren ja sanoa sitten vanhana, että nuo on itse istutettu, Hyvärinen tuu- mailee. Hänestä on tärkeää, että näkee oman ja edellisten sukupolvien käden jäljet metsissään. - Että on yksi lenkki vaan tässä pitkässä ketjussa. Siinä jotenkin se itsekkyyskin häviää. Useinhan niitä ratkaisuja ei pysty taloudellisessa mielessä perustelemaan, vaan siinä on paljon tunnetta mukana. - Kaikki metsät on hoidettava niin, että ne jatkaa kasvuaan. Molempien ukkien työn jäljistä pääsee itse nauttimaan. Löytyipä sieltä yksi kuviokin, missä oli oikein joskus leimakirveellä leimattuja puita. Ei ollut jostain syystä silloin kaadettu. No, tyvilahohan niissä nyt sitten oli kaikissa, Hyvärinen harmittelee. Hänellä on maillaan myös Metso-sopimuksessa olleita suojelukohteita, puronotkoa ja majavapato- kosteikko, ja ajatuksena on käväissyt myös mahdol- lisuus suojelupinta-alan lisäämisestä. ”Siitä pittää nauttia siitä metsästä. Mukavaahan siellä on joskus olla vaikka yötä.” KOLUMNI n ollut nelisen vuotta. Kotoisin maatilalta Kuopion Riistavedeltä Opiskelee metsätieteitä Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa Seura: Puijon Hiihtoseura Saavutukset: Pyeongchangin olympialaisissa 2018 ja Seefeldin MM-hiihdoissa 2019 viestin 4. sija. Paras maailmancupin osakilpailusijoitus Nove Mestossa 15 km:n vapaan tyylin kilpai- lussa 6. tammikuussa 2020. Suomen mestaruus 15 km:n perinteisen tyylin kilpailussa 2020. Tavoitteena on olla parhaassa iskussa Oberst- dorfin MM-hiihdoissa 2021. Poikien kesken yhteinen tavoite on viestin arvokisamitali. Kaikissa kolmissa seuraavissa arvokisoissa hiihdetään mitalista. Perttu Hyvärinen s. 1991 Aika moni palkansaaja maksaa jäsenmaksua jollekin ammattiliitolle. Työskentelemme val- miiksi neuvoteltujen työsopimusehtojen vallites- sa melko turvatuissa työskentelyoloissa. Liittojen jäsenmaksuilla varmistamme lisäksi paitsi työt- tömyysturvaa, niin myös ammattiapua tiukan paikan tullen. Suomessa on myös yleistä kuulua harrastusten myötä eri yhdistyksiin. Näistä isoimmissa on pal- veluna ammattiapua ja lainopillista neuvontaa. Muutaman kympin jäsenmaksulla saamme tur- vattua selustamme ja väisteltyä sudenkuoppia. Metsänomistaja X on aikeissa tehdä puukaup- paa. Hän soittaa metsänhoitoyhdistykseen, tie- dustelee puumarkkinatilannetta, hintatasoa ja vallitsevia kauppaehtoja ja käytäntöjä. Hän päät- tää hoitaa kaupan itse, mutta tietää nyt vallitse- van hintatason ja osaa sopia oikeat asiat kaupan yhteydessä. Metsänomistaja Y päättää antaa koko kaupan metsänhoitoyhdistyksen hoidettavaksi. Hän maksaa palvelusta, mutta varmistaa hyvän puu- kauppatilin ja mielenrauhan. Samaan aikaan metsänomistaja Z:tä lähestyy puunostaja, joka kertoo, että juuri nyt on puu- kaupan aika, että hänellä olisi hyvä tarjous ja voisi vielä tarjota edullisen metsänuudistamis- paketin kaupan yhteyteen. Jossain vaiheessa metsänomistajat X, Y ja Z kes- kustelevat. Z ihmettelee X:n saamaa hintaa ja sitä, että X on neuvotellut kauppaan ennakkorahoi- tusta ja sopinut kirjallisesti muistakin yksityis- kohdista. X ihmettelee, miksi Y:n kaupasta tuli niin paljon tukkia verrattuna hänen kauppaansa. Yksittäisen metsänomistajan on hankalaa puo- lustaa hintatasoa, vaikuttaa vallitseviin kauppa- ehtoihin tai selvittää mitta- ja laatuvaatimusten toteutumista. Ilmanmetsänomistajien yhteenliit- tymiä, jokainen kävisi omaa sotaansa. Suomessa on 350 000 metsätilaa, joiden takana on 600 000 metsänomistajaa. Kun riittävän moni metsänomistaja lyöttäytyy yhteen ja kantaa huol- ta puukaupasta, metsänhoidosta ja metsäpolitii- kasta, voimme vaikuttaa siihen, miten ja millä ehdoin metsiämme voidaan jatkossa hyödyntää. Paikallistasolla apua tarjoavat ja etujasi puo- lustavat metsänhoitoyhdistykset. Vaikka metsän- hoitoyhdistykset ovat myös maksullisia metsä- talouden palveluita tarjoavia toimijoita, niiden toimintaperiaate poikkeaa muista toimijoista siinä, että ne todella ovat yhdistyksiä. Yhdistyksessä päätösvaltaa käyttävät sekä vaa- leilla jäsenistöstä valittu valtuusto että valtuus- ton valitsema hallitus. Äänestämällä ajatuk- sesi jakavaa henkilöä metsänhoitoyhdistyk- sen vaaleissa, voit vai- kuttaa siihen, miten omaa metsänhoito- yhdistystäsi jatkossa kehitetään. Suvi Kokkola toiminnanjohtaja Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa Sinun ei tarvitse taistella yksin ”Puukaupassa tyyli on vapaa ja jokainen kaupan kohde omanlaisensa. On kuitenkin hyvä pohtia, millaista puukauppa olisi, jos metsänomistajien yhteenliittymää, metsänhoitoyhdistystä, ei olisi."