VAALILEHTI

Metsänomistajat 9 PEFC kertoo puun alkuperästä PEFC-merkki tuotteessa, oli se paperinen aikakaus- lehti tai puuhuonekalu, vahvistaa asiakkaille, että siinä käytetty puu on kasvatettu hyvän metsänhoi- don kriteerejä noudattaen. ”Sertifiointi kertoo lopputuotteen kuluttajalle, että metsätaloutemme on kestävää ja ympäristön huo- mioon ottavaa. Tämä taas parantaa metsätalouden tuotteiden menekkiä maailmalla”, kuvaa PEFC:n laajempaa merkitystä Metsänhoitoyhdistys Pohjois- Karjalan metsäpalvelupäällikkö Arto Soikkeli . Hän arvioi, että sertifioidussa metsässä tulee myös varmemmin otettua huomioon luonnon monimuo- toisuutta edistäviä seikkoja. ”Tämä osaltaan edistää metsiemme terveyttä ja se on varmasti pitkällä täh- täimellä meidän kaikkien etu.” Ympäristöasioiden lisäksi pyritään sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. ”Sertifiointi on osa metsäalalla tehtävää laatutyötä. Eli metsänomistaja voi luottaa siihen, että niin yri- tykset, metsänhoitoyhdistykset, kuin yhtiöt ja ura- koitsijat toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaan. Ei tarvitse esimerkiksi miettiä, että onko harmaata talo- utta”, pohtii MTK:n kenttäpäällikkö Jukka Hujala . Ryhmäsertifiointi suomalainen erikoisuus Metsien sertifiointiin on pienmetsätalouden Suo- messa kehitetty täysin omanlainen järjestely. ”On hyvin suomalainen tapa, että vastuuta sertifikaatista on kaikilla sen osapuolilla”, sanoo Hujala. Sertifi- kaatin toteutuksessa ovat mukana pienten ja suurten metsänomistajien lisäksi puunostajat, yrittäjät, met- säpalveluyrittäjät ja urakoitsijat. Kun kaikki sitou- tuvat noudattamaan yhdessä sovittuja kriteerejä, järjestelmä toimii. Sertifiointia on kehitetty alusta pitäen pienmetsän- omistajien näkökulmasta. Meillä PEFC-sertifiointi perustuu alueellisiin ryhmäsertifikaatteihin, joissa metsänomistajat ovat yleensä mukana metsänhoi- toyhdistyksen kautta. Näin toteutettuna se on kus- tannustehokas ja jäsenille vaivaton. Monissa muissa maissa, joissa yksityiset metsätilat ovat usein suuria, PEFC-sertifiointi on metsänomis- tajakohtaista. Silloin hän huolehtii itse sertifikaatin hausta ja siihen liittyvästä hallinnosta. ”Sertifiointi on vapaaehtoista, ja on myös mahdol- lista olla metsänhoitoyhdistyksen jäsen kuulumatta PEFC:hen”, toteaa Hujala. Se ei kuitenkaan vapauta metsänhoitoyhdistystä PEFC:n vaatimuksista. Metsäsertifiointiin voi liittyä myös suoraan otta- malla yhteyttä Kestävän Metsätalouden Yhdistyk- seen. Osallistuminen KMY:n kautta maksaa metsän- omistajille 50 € (+ ALV 24 %). Säästöpuita ja suojavyöhykkeitä Sertifikaattiin kuulumisen helppous saattaa jättää sen tavoitteet ja vaikutukset metsätalouteen etäisiksi yksityiselle metsänomistajalle. Sertifikaattiin kuuluvat ovat sitoutuneet noudatta- maan yhdessä laadittuja kriteerejä metsien hoidossa. Moni niistä hoituu metsänomistajalle kuin huomaa- matta, kun metsäalan toimijat, kuten puun ostajat, noudattavat samoja sitoumuksia. ”Selvimmin metsänomistajalle näkyvät ne kritee- rit, jotka vaativat hieman taloudellista panostusta”, arvelee Hujala. Näitä ovat hakkuualueelle jätettävät säästöpuut, vesistöjen suojavyöhykkeet ja hakkuilta säästettävät arvokkaat elinympäristöt. ”Kriteerit koskevat kaikkia metsänomistajia, hak- kuita ja metsänhoitotoimenpiteitä. Nämä toimet on nähty luonnon kannalta erittäin tärkeiksi. Kun ne toteutetaan, hyväksyntä meidän metsien käsittelyl- lemme on parempi”, perustelee Hujala. Puukaupassa ostajia kiinnostaa metsäsertifikaat- ti. Soikkelin mukaan nykyään ostajat käytännössä vaativat sertifiointia puukaupan edellytyksenä, sillä niiden omien sertifiointivaatimusten mukaan serti- fioimatonta puuta saa teollisuuden puuvirrassa olla vain pieniä määriä. Noudattamista seurataan Sertifioinnin kriteerejä kehitetään jatkuvasti. Vii- meksi mukaan tulivat kaikkien toimijoiden oma laadunvalvonta tietyissä metsänhoitotoimissa, kuten taimikonhoito ja muokkaus. Tästä on etua metsän- omistajalle. Tällainen toimijoiden omavalvonta on tärkeä osa järjestelmän seurantaa ja valvontaa. Lisäksi riippu- mattomat auditoijat tekevät hoitokohteisiin maasto- tarkastuksia. Auditoinnin kohteena eivät ole yksit- täiset metsänomistajat. ”Sertifikaatin auditointi koh- distuu laajemmin koko sertifiointialueen toimintaan. Auditoija valitsee maastossa tarkastettavat kohteet ja käy ne läpi auditointipäivänä”, kertoo Soikkeli. Vuosittaisten auditointien tuloksia julkaistaan esi- merkiksi metsänhoitoyhdistysten lehdissä. Niiden perusteella kriteerejä noudatetaan varsin hyvin. Metsän laatumerkki PEFC Puun kestävän alkuperän vahvistava kansainvälinen PEFC-metsäsertifikaatti otettiin Suomessa käyttöön 20 vuotta sitten. Tänä aikana järjestelmästä on tullut arkipäivää metsäalan toimijoille. Valtaosa yksityismetsän- omistajista kuuluu PEFC:hen oman metsänhoitoyhdistyksensä jäsenyyden kautta. Siihen ei siis tarvitse erikseen hakeutua. TEKSTI: ANU SUSI Arto Soikkeli Hannele Ärväs Jukka Hujala Petteri Kivimäki Kansainvälinen metsäsertifikaatti, joka kertoo metsänhoidon kestävyydestä Noin 90 prosentilla Suomen metsistä on PEFC-sertifikaatti Yksittäinen metsänomistaja on mukana alueellisessa ryhmäsertifikaatissa Useimmat metsänomistajat kuuluvat PEFC:hen oman metsänhoitoyhdistyksensä kautta Sertifioitu puu on tärkeä puun ostajille, sillä niiden asiakkaat vaativat sitä Mikä PEFC? Jukka Hujala Säästöpuut kannattaa keskittää sopiviin paikkoihin. Tässä haaparyhmä on jätetty vesistön suojakaistan yhteyteen.