METSÄNOMISTAJAT

Metsänomistajat Pohjois-Savo 2 /2018 13 Juurikäävän torjunta oli taan- noin Kemera-varoin tuettua teke- mistä. Kun Kemera-lakia rukattiin pari vuotta sitten uuteen uskoon, poistui myös juurikäävän torjun- tatuki. Käävän torjunta katsottiin tuolloin kuitenkin tärkeäksi tu- hoja ehkäiseväksi toimenpiteeksi, joten siitä tuli velvoite metsätuho- lakiin, josta metsän hakkaajan on huolehdittava. Kun metsätuholain muutokset astuivat voimaan toukokuussa 2016, alkoi puuta ostavien yh- tiöiden hakkuusopimuksille il- mestymään mitä moninaisempia lisäehtoja juurikäävän torjun- nan eli kantokäsittelyn osalta. Lisäehdoissa saatettiin sanella maanomistajalta hakkuun jäl- keen perittävän 70 euroa per hehtaari tai euron per havu- puukuutio kantokäsittelystä tai kaksikymmentäviisi senttiä per hakattu kuutio torjunta- ainekustannuksista. Metsän- hoitoyhdistys Pohjois-Savossa havahduttiin heti ilmaantunee- seen epäkohtaan ja työt asian raiteilleen saattamiseksi aloitet- tiin tuolloin. Laki metsätuhojen torjunnas- ta on yksiselitteinen. Laissa sa- notaan, että metsän hakkaajan on huolehdittava juurikäävän torjunnasta. Valtaosa Suomessa tehtävistä puukaupoista tehdään pystykauppoina, jolloin metsän- omistaja myy pystypuiden hak- kuuoikeiden ostajalle, joka vas- taa kaikista korjuukustannuk- sista. On hyvin outoa ja vallan nurinkurista, että laissa metsän hakkaajalle määrätty korjuukus- tannuksiin lukeutuva toimenpide pyritään laskuttamaan pystykau- passa puun myyjältä. Toisekseen, teollisuudella on puun tarve ympäri vuoden ja sulan maan aikaiset hakkuut tu- levat lisääntymään entisestään. Metsänomistajia pitäisikin roh- kaista ja kannustaa myymään puita kesäaikaisiin hakkuisiin, vallankin kun ne ovat nykyisin toteutettavissa vähin vaurioin. Ei ole kovin kannustavaa, että metsänomistaja myy puut kesäl- lä hakattavaksi, mutta saa siitä kiitokseksi laskun. Metsänhoitoyhdistyksen puu- kaupan palvelupaketin, toisin sanoen valtakirjakaupan, keskei- sintä sisältöä on puukaupallinen edunvalvonta. Kun puukauppo- jen sopimusehtoihin ilmestyy yllä mainitun kaltaisia epäkohtia, on ehdottomasti metsänhoitoyhdis- tyksen tehtävä puuttua niihin. Metsänhoitoyhdistys Pohjois- Savo on tehnyt määrätietoista työtä asian raiteilleen saattami- seksi. Esimerkiksi tämän vuo- den aikana yhdistys on sääs- tänyt jäsentensä varoja satoja tuhansia euroja neuvottelemal- la puukauppojen sopimusehto- ja juurikääväntorjunnan met- sänomistajan edunmukaiseksi. Myös korjuun valvonnassa metsänhoitoyhdistyksen asian- tuntijat valvovat, että kanto- käsittely tulee tehtyä asianmu- kaisesi. Metsänhoitoyhdistys ja valtakirjakauppa ovat olemassa jäseniään varten. Teksti: Juha Huttunen Juurikäävän torjunta - Juurikäävän torjunta tulee tehdä 1.5.-30.11 välisenä aikana aina, kun hakkuupäivän lämpötila on +0 - Pakkasella tai kun maassa on yhtenäinen lumipeite, juurikääpä ei leviä. - Kesäaikaisissa hakkuissa torjuntaa tehdään levittämällä kantoihin urea- tai harmaaorvakkasieniliuos. - Liuos levitetään kaatosahauksen yhteydessä tuoreeseen kantopintaan. Liuoksen tulee kattaa koko kanto. - Kaikki kannot tulee käsitellä. Yksikin tartunnan saanut kanto riittää levittämään taudin koko metsikköön. - Juuristovauriot täytyy minimoida; ajourat on havutettava huolellisesti ja ne on tehtävä maaston kan- tavimpiin kohtiin. - Uudistusaloilla, joilla juurikääpää esiintyy, on syytä vaihtaa kasvatettavaa puulajia mieluiten lehtipuuksi. Mikä juurikääpä? - Suomessa esiintyy kaksi juurikääpälajia, männyn ja kuusen juurikääpä, jotka tunnetaan myös nimillä tyvitervastauti ja maannousema. - Sienitauti leviää, kun ilmassa leijuvat itiöt tarttuvat tuoreisiin kantoihin ja puiden kuorivaurio kohtiin. Sieni leviää puusto toiseen myös juuriyhteyksien kautta. - Sieni lahottaa kuusia sisältäpäin tyvestä, pahimmillaan 6 m korkeuteen. Lahotyvi ei kelpaa teollisuudelle. Männyissä laho jää noin metrin korkeudelle. - Kuusikossa tautia on liki mahdoton huomata päällepäin puista. Sairastuneet männyt puoletaan kui- vavat pystyyn parin vuoden kuluessa sairastumisesta. Männiköissä yksi taudin indikaattori on myös pystyyn kuivaneet katajat. - Juurikääpää esiintyy koko Pohjois-Savossa. - Tauti aiheuttaa Suomessa metsänomistajille yli 50 miljoonan tappiot vuosittain. Mhy taklasi valtakirjakaupallaan metsänomistajille suunnatun satojen tuhansien eurojen laskun Kantokäsittelyaineeseen lisätään sininen väriaine, jotta sen levittymi- nen koko kannolle voidaan todeta Valtaosa puunostajista on yrittänyt ujuttaa korjuukus- tannuksia pystykaupoissa puun myyjän maksetta- vaksi. Mhy Pohjois-Savo on tehnyt määrätietoista työtä kitkeäkseen tämän ilmiön. Metsänomistajat POHJOIS-SAVO Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo • Tehdaskatu 37 70620 Kuopio • 0400 330 674 • www.mhy.fi/pohjois-savo • pohjoissavo@mhy.fi KUN ON SUKUPOLVENVAIHDOKSEN AIKA kannattaa aloittaa suunnittelu hyvissä ajoin, yhdessä perillisten ja asiantuntijoidemme kanssa. Autamme teitä löytämään sopivimmat ratkaisut teidän ja perillistenne parhaaksi. Lue lisää osoitteessa: www.mhy.fi Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savossa SPV -palveluita tarjoaa Arto Kosunen • arto.kosunen@mhy.fi • 0400 725 293 Onnea! syntynyt.